Re: VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset

[Pentti Pesonen]

Eikös se lintujen pesimisen aloitus eri yksilöiden välillä ajoitu aina tavallisestikin eri aikoihin?
Parhaista pesimäpaikoista kilpaillaan, ja yleensä nopeimmat ennättävät parhaille paikoille ensimmäisenä.
Ja jos ensimmäinen pesintäyritys jostakin syystä epäonnistuu, niin sitten aloitetaan pesintä uudelleen.

Alueuutisissa sanoivat juuri että Suomen lintulajisto muuttuu, esim. teeri ja metso esiintyvät tulevaisuudessa vain Pohjois-Suomessa.

t. Pentti P

  ----- Original Message ----- 
  From: Teppo Mutanen 
  To: Jorma Luhta 
  Cc: pply at lists.oulu.fi 
  Sent: Tuesday, January 15, 2008 1:53 AM
  Subject: Re: VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset



  Terve

  Eikös tässä muutama vuosi sitten joku (rktl?) tutkija esittänyt, että teerellä on pesimisen aloitus aikaistunut pari päivää, joka vaikuttaisi niiden selviytymiseen. Eli kuoriutuvat liian varhain, jolloin hyönteisravintoa ei ole riittävästi vielä tarjolla. 

  Samoin mustikan selvää vähenemistä on epäilty osasyyksi kanalintujen (teeri,metso) vähenemiseen.

  Onkohan tuosta poikasten hukkumisesta näyttöä? Vai onko valistunut arvaus? Lähtisikö emo viemään poikasia ojien yli? 

  Vai olisiko syypäänä pidettävä kanahaukan rauhoitusta? Mitä tähän sanoo Risto?

  TeppoM.


  8.1.2008 Jorma Luhta < jorma.luhta at baanamail.fi> kirjoitti:
    Hyvä Timo!

    Tekstisi vastaa kaikinpuolisesti sitä kokemusta, joka minulle on 
    näistä asioista kertynyt - erityisesti Etelä-Pohjanmaalla
    1960-luvulla. Ojittamattomilla kulmilla (Lapissa, suurimmilla
    suojelualueilla) ei vieläkään ole tapahtunut mitään rajua
    kanalintujen kannanromahdusta. 
    Tammikuiset metsot istuvat vieläkin parvina hakomännyissä.
    http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739

    Jorma Luhta

    __________________________ 

    Hei!

    Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti
    syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä.
    Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi.
    Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä 
    lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia
    tutkimuksia.Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin
    metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla
    ja varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin metsissä ja 
    "rääseiköissä". Poikasaikaantaas kaikki viihtyvät soiden ja
    kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta ja
    riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä
    soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi, 
    kuin varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä
    poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja suon
    vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten pienilmaston
    jakasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten 
    vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin.
    Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman
    kymmenen metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan
    kautta ja jos eivät huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin 
    ainakin kastelevat ja kylmettävät itsensä pahoin.
    Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä
    v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojenindeksit 1959-1994
    (teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen; 
    ts. alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain.
    Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria.
    Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot (turvesuot,
    pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita 
    tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.
    Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin
    virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten
    erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym. 
    Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä
    alueellisestikkin, jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin
    ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä ajalta
    luotettavia lintulaskentoja? 
    Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan
    sekin, että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat
    pysyneet ennallaan 1990-luvun alustaalkaen, jolloin
    uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat. 
    Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko maassa.
    Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista
    yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän
    muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto". 

    Pähkäilee Timo K

    Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee
    nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä:
    http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6
    d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument


    _______________________________________________
    Pply mailing list
    Pply at lists.oulu.fi
    http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply





------------------------------------------------------------------------------


  _______________________________________________
  Pply mailing list
  Pply at lists.oulu.fi
  http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20080115/7f7ac536/attachment.html