Re: VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
Pentti Pesonen
pentti.pesonen at pp5.inet.fi
Tue Jan 15 10:12:52 EET 2008
Näissä alla olevissa esimerkkitapauksissa saattaa hyvinkin olla kyse siitä, että nämä kyseiset metsässä kulkeneet henkilöt ovat itse tietämättään (vahingossa) ajaneet nämä kanalinnun untuvikot metsäojaan?
Ja kun ovat sitten huomanneet linnunpoikaset ojassa räpistelemässä, niin ovat sitten "pelastaneet linnunpojat" varmalta hukkumiselta?
t. Pentti P
p. 040 7335985
----- Original Message -----
From: Ari-Pekka Auvinen
To: pply at lists.oulu.fi
Sent: Tuesday, January 15, 2008 9:48 AM
Subject: RE: VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
>> Onkohan tuosta poikasten hukkumisesta näyttöä? Vai onko valistunut arvaus? Lähtisikö emo viemään poikasia ojien yli?
Juttelin asiasta paljon paljon metsissä liikkuneen enoni kanssa, joka tiesi kertoa kahdesta tapauksesta. Kerran hän oli itse pelastanut kastuneen teerenpoikasen ojan pohjalta. Oli ollut ainoa poikueesta jäljellä ollut untuvikko. Toisella kerralla joku enoni tuttu oli pelastanut kokonaisen metsopoikueen ojasta. Mies oli äkännyt tilanteen emon ääntelyn perustella. Poikasilla ei olisi ollut toivoa päästä syvästä ojasta pois.
Nämä ovat tietenkin yksittäistapauksia, mutta yhtä kaikki osoitus siitä, että ojakuolemia tapahtuu.
A-P
***************
Ari-Pekka Auvinen
Seilitie 2 A 9
90500 Oulu
Finland
www.aripekka.com
+358-50-4133 403
----------------------------------------------------------------------------
Date: Tue, 15 Jan 2008 01:53:09 +0200
From: mutanen.teppo at gmail.com
To: jorma.luhta at baanamail.fi
Subject: Re: VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset
CC: pply at lists.oulu.fi
Terve
Eikös tässä muutama vuosi sitten joku (rktl?) tutkija esittänyt, että teerellä on pesimisen aloitus aikaistunut pari päivää, joka vaikuttaisi niiden selviytymiseen. Eli kuoriutuvat liian varhain, jolloin hyönteisravintoa ei ole riittävästi vielä tarjolla.
Samoin mustikan selvää vähenemistä on epäilty osasyyksi kanalintujen (teeri,metso) vähenemiseen.
Onkohan tuosta poikasten hukkumisesta näyttöä? Vai onko valistunut arvaus? Lähtisikö emo viemään poikasia ojien yli?
Vai olisiko syypäänä pidettävä kanahaukan rauhoitusta? Mitä tähän sanoo Risto?
TeppoM.
8.1.2008 Jorma Luhta < jorma.luhta at baanamail.fi> kirjoitti:
Hyvä Timo!
Tekstisi vastaa kaikinpuolisesti sitä kokemusta, joka minulle on
näistä asioista kertynyt - erityisesti Etelä-Pohjanmaalla
1960-luvulla. Ojittamattomilla kulmilla (Lapissa, suurimmilla
suojelualueilla) ei vieläkään ole tapahtunut mitään rajua
kanalintujen kannanromahdusta.
Tammikuiset metsot istuvat vieläkin parvina hakomännyissä.
http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739
Jorma Luhta
__________________________
Hei!
Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti
syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä.
Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi.
Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä
lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia
tutkimuksia.Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin
metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla
ja varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin metsissä ja
"rääseiköissä". Poikasaikaantaas kaikki viihtyvät soiden ja
kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta ja
riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä
soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi,
kuin varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä
poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja suon
vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten pienilmaston
jakasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten
vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin.
Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman
kymmenen metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan
kautta ja jos eivät huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin
ainakin kastelevat ja kylmettävät itsensä pahoin.
Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä
v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojenindeksit 1959-1994
(teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen;
ts. alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain.
Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria.
Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot (turvesuot,
pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita
tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.
Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin
virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten
erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym.
Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä
alueellisestikkin, jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin
ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä ajalta
luotettavia lintulaskentoja?
Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan
sekin, että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat
pysyneet ennallaan 1990-luvun alustaalkaen, jolloin
uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat.
Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko maassa.
Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista
yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän
muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto".
Pähkäilee Timo K
Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee
nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä:
http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6
d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument
_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
------------------------------------------------------------------------------
Express yourself instantly with MSN Messenger! MSN Messenger
------------------------------------------------------------------------------
_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20080115/f9c95ca2/attachment.html
More information about the Pply
mailing list