RE: VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset

Tue Jan 15 15:23:00 EET 2008

Hei

Täytyy kai kommentoida, kun tuo Teppo hätyyttelee. Syitä kanalintujen
vähenemiseen on tietenkin kaikki nuo jotka on jo kerrottu. Vetiset ojat
teeren poikueiden hupenemisen syynä tuli muuten esiin jo kauan sitten
Marjakankaan Arton tukimuksissa ja nyt tuo Jyväskyläläisten tulos
vahvistaa saman isossa mitassa. Luulis tosin emolinnulla olevan
jonkinlainen taju mistä poikaset pääsee yli. Ei kai se lennä
lentokyvyttömien poikasten edeltä esim tulvivan puron yli. Kyllä
tuommoisten äitien geenit varmaan jää monistumatta. Tätähän vois tutkia
kokeellisesti, kun olis käytettävissä tarhattuja kanalintuemoja
poikueineen. Erisyvyisiä ojia vain aitaukseen ja seuranta päälle.
Poikasia ei tietenkään hukutettaisi. Eläintarhakin olis mutta
kanalintutarhaus ei valitettavasti ole muodissa nykyään.  

Kanahaukkaa en pitäis kanalintujen vähenemisen syynä, koska se on niistä
riippuvainen. Muutenhan se häviää itsekin. Tosin, jos esim ihmistoiminta
tarjoaa haukoille ylimääräistä evästä ja riipppuvaisuus kanalinnuista
ohenee, voi kanahaukkakin alkaa toimia esim yleispeto ketun tavoin ja
edistää niiden alamäkeä. Valtaosassa maata haukat on kuitenkin talvella
niin riippuvaisia kanalinnuista, että tuollaista kierrettä ei syntyne.
Siinä Gilbertin väikkärissä on muuten kuvasarja, jossa on esitetty
kaikkien riistanhoitopiirien teerikantojen kehitys hamasta 60-luvun
alusta. Hauska huomata, että Pohjois-Hämeen, Keski-Suomen ja Kainuun
teerikannat on olleet jokseenkin vakaita koko seurannan ajan, mutta
jyrkästi vähentyneet rannikkomaakunnissa, Oulu mukaanlukien. On myös
muistettava, että metsokannat on alkaneet elpyä monin paikoin.
Oikeastaan tällä hetkellä vain riekon tilanne on huolestuttava.
Ilmiselvästi se tulee häviämään keskisestä Suomesta, joskin olen
hämmästellyt Etelä-Suomen isoloituneiden (?) riekkokantojen sitkeyttä.
Onko ne alkaneet sopeutua lyhenevään talveen, kun pohjoisesta ei tule
väärin sopeuttavaa geeniainesta? Sukusiitos tosin varmaan on niille
melkoinen uhka. Riekkotutkimusta ollaan onneksi virittelemässä, joten
ehkä noihinkin asioihin tulee joskus selvyyttä.

Jos ilmaston lämpeneminen edistyy kuten on ennustettu, menetämme
kuitenkin ajan pitkään metsäkanalinnut Etelä-Suomesta tai ne muuttuu
yhtä harvinaisiksi kuin ne on nyt Pohjois-Saksassa, mutta se on toinen
juttu.

t. Risto

-----Original Message-----
From: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] On
Behalf Of Teppo Mutanen
Sent: 15. tammikuuta 2008 1:53
To: Jorma Luhta
Cc: pply at lists.oulu.fi
Subject: Re: VS: [Pply] Metsäkanalinnut ja suo-ojitukset

Terve

Eikös tässä muutama vuosi sitten joku (rktl?) tutkija esittänyt, että
teerellä on pesimisen aloitus aikaistunut pari päivää, joka vaikuttaisi
niiden selviytymiseen. Eli kuoriutuvat liian varhain, jolloin
hyönteisravintoa ei ole riittävästi vielä tarjolla. 

Samoin mustikan selvää vähenemistä on epäilty osasyyksi kanalintujen
(teeri,metso) vähenemiseen.

Onkohan tuosta poikasten hukkumisesta näyttöä? Vai onko valistunut
arvaus? Lähtisikö emo viemään poikasia ojien yli? 

Vai olisiko syypäänä pidettävä kanahaukan rauhoitusta? Mitä tähän sanoo
Risto?

TeppoM.

8.1.2008 Jorma Luhta < jorma.luhta at baanamail.fi
<mailto:jorma.luhta at baanamail.fi> > kirjoitti:

Hyvä Timo!

Tekstisi vastaa kaikinpuolisesti sitä kokemusta, joka minulle on 
näistä asioista kertynyt - erityisesti Etelä-Pohjanmaalla
1960-luvulla. Ojittamattomilla kulmilla (Lapissa, suurimmilla
suojelualueilla) ei vieläkään ole tapahtunut mitään rajua
kanalintujen kannanromahdusta. 
Tammikuiset metsot istuvat vieläkin parvina hakomännyissä.
http://www.luontokuva.org/default.asp?V_DOC_ID=1739

Jorma Luhta

__________________________ 

Hei!

Metsäkanalintujen kantojen laskusta on yleensä ja yleisesti
syytetty metsätaloutta, sitä sen kummemmin erittelemättä.
Korkeintaan on mainittu vanhojen metsien väheneminen syypääksi.
Omiin silmiini ei ole ainakaan yleisimmissä 
lintuharrastuslehdissä sattunut asiaa koskevia
tutkimuksia.Teeren ja riekon suhteen tuo vertaus vanhoihin
metsiin tuntuu oudolta, kun molemmat viihtyvät soiden reunoilla
ja varsinkin teeri erilaisissa nuorissakin metsissä ja 
"rääseiköissä". Poikasaikaantaas kaikki viihtyvät soiden ja
kankaiden rajamailla. Puhun nyt siis teerestä, metsosta ja
riekosta. Monen lintuharrastajan ja metsämiehen mielestä
soidenojitusten vaikutus kanalintukantoihin on merkittävämpi, 
kuin varsinaisten kuivanmaan metsien käsittely. Tuhoutuuhan siinä
poikas-ajan elinympäristö, varsinkin metsän ja suon
vaihettumisvyöhyke. Johtuneeko haitta sitten pienilmaston
jakasvillisuuden muuttumisesta tai poikasajan hyönteisten 
vähenemisestä tai suoranaisesti poikasten hukkumisena ojiin.
Emohan hyppii keveästi ojien yli, joita on kaivettu muutaman
kymmenen metrin välein. Poikaset tulevat perässä ojan pohjan
kautta ja jos eivät huku ja sattuvat pääsemään ojasta pois, niin 
ainakin kastelevat ja kylmettävät itsensä pahoin.
Piirsin käppyrät Suomen metsien/soiden uudisojitusten määristä
v.1950-1998 ja kanalintujen talvikantojenindeksit 1959-1994
(teeri, riekko ja metso yhteensä). Ojituskäyrän piirsin kääntäen; 
ts. alueesta jäljellä ojittamatta vuosittain.
Ojitushehtaareitahan on ko ajanjaksolla noin 5,5 milj. hehtaaria.
Mukana ei ole uudisojitukset ja muuten tuhotut suot (turvesuot,
pellot, tekoaltaat jne.). Tiedot poimin netistä ja muita 
tarkempia tietoja näin pitkältä ajalta en tähän hätään löytänyt.
Käyrät noudattelevat toisiaan hyvin "kauniisti". Tosin
virhemahdollisuuksia on monia: talvilintulaskentojen ja ojitusten
erilainen jakaantuminen eri aikoina eri puolella Suomea ym. 
Onpahan kuitenkiin suuntaa antava. Tietoja saattaisi löytyä
alueellisestikkin, jolloin ne olisivat luotettavampia. Ainakin
ojituksista luulisi löytyvän, mutta löytyykö pitkältä ajalta
luotettavia lintulaskentoja? 
Ojitusten vaikutuksesta kanalintukantoihin puhuisi puolestaan
sekin, että riistakolmiolaskentojen mukaan kanalintukannat ovat
pysyneet ennallaan 1990-luvun alustaalkaen, jolloin
uudistusojitukset ainakin tilastojen mukaan lähes loppuivat. 
Kunnostusojituksia kuitenkin 50-80.000 ha/vuosi koko maassa.
Vastaavia käppyröitä saisi tietenkin muistakin vastaavista
yhteyksistä (metsien auraukset, hakkuut jne). Niin ja täytyyhän
muistaa se vanha totuus: "valhe, emävalhe, tilasto". 

Pähkäilee Timo K

Mutta onneksi metsolla ja muiilla metsäkanalinnuilla menee
nykyisin hyvin; jopa pensastaskulla talousmetsissä:
http://www.forest.fi/smyforest/forest.nsf/cec7cec2f8d600cdc2256f6
d0062e8cc/f91bf00b4c3b1ef6c22572c3003aeb90?OpenDocument

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20080115/d806c340/attachment.html 