[Pply] kanalintukannat etc.

Sat Jan 19 16:20:47 EET 2008

Tuosta riekosta vielä.
Takavuosina riekkoja tosiaan esiintyi aivan yleisesti heti Kuivasjärveltä pohjoiseen-kollliseen olevilla alueilla (Aaltokangas-Jussinsuo-Varpusuo-Tuiranhovi...). Kellolaisia metsästäjiäkin porisuttaessa ei monikaan ole nähnyt riekkoja vuosikausiin ja myös ihmettelevät sitä. Joku taisi jo aiemmin mainita lumettomat syksyt riekoille vaikeina aikoina. Viime syksynä Ylikiimingin Hirvisuon ympäristössä kulkiessa oli tosi säälittävän näköistä, kun lumivalkeat riekot paistoivat silmiin jo kauas. Harvoin niitä normaaliolosuhteissa kulkiessaan huomaa, ennen kuin ne pyrähtävät jaloista lentoon. Nyt ne lennähtivät jopa keskelle aavaa suota istumaan ja paistoivat valkoisina muuten mustassa maastossa kauas. Ovat varmaan helppoja saaliskohteita muillekin, kuin metsästäjille.
Ja myyristäkin vielä:
Tuo lumisuojan puute on varmaan yksi tekijä ja kun nyt katselee pihamaalle, niin ei tuo joka paikkaan maanpinnalle jäätynyt vesikään varmaan tee myyrille hyvää.
Ja ketusta:
Tuo esittämäsi ketun suoranainen riippuvuus lumikkokannoista oli minulle aivan uutta. Olen aina luullut kettukantojen riippuvan vain suoraan pikkunisäkäskannoista ja niiden puutteessa siirtyvän enemmän muuhun ruokaan, kuten kanallintupoikueisiin.

terveisin Timo K

----- Original Message ----- 
From: "Juha Repo" <juha.repo at mail.suomi.net>
To: <pply at lists.oulu.fi>
Sent: Friday, January 18, 2008 11:41 PM
Subject: Re: [Pply] kanalintukannat etc.

> 
> Ihmisten parissa kynäni herkeää kirjoittamaan joko näkökohdan tulevaan 
> riekon, teeren ja metson kantojen vähenemiseen tai epilogin kanalintujen 
> taantumiselle.
> Saalistus ei voi mitenkään olla syy kantojen pienentymisiin. Kettu elää 
> lumikosta Lapissa. Ilmastonmuutos ja matala lumipeite vaikeuttaa lumikon 
> elämää, koska kettu raskasjalkaisena nappaa hangilla ketterämmän lumikon. 
> Kantojen olisi kestettävä saaalistuspaineet, myös ihmisen.
> Pitkällä aikavälillä metsänhakkut, maiseman pirstominen, suo-ojikot 
> muokkaavat elinympäristön toisenlaiseksi. Soiden ja metsien valoisat 
> harvapuustoiset reunat lienevät epäkelpo teeripoikueille 
> kuivikko-oja-mäntytiheiköinä. Kun tähän lisätään vielä ilmastonmuutos, 
> riittää pienetkin töytäisyt merkittävään kannan osan poistumiseen suhteessa 
> kokonaismäärään.
> Lumisuojan puute ajaa myyriä useammin lumikon kynsiin, eikä pikkunisäkkäiden 
> kannat enää pääse suurenemaan huippulukemiin. Kettu vaihtaa yhä useammin 
> pikkunisäkkäiden puutteessa saaliikseen vähälukuisen lumikon asemesta 
> kanalintupoikueen. Kuivasjärvellä ei riekkoja asutuksen takia enää ole. 
> Eihän niitä enää hiihtoreitin sillalta näe?
> 
> Terv. Juha Repo
> 
> ----- Original Message ----- 
> From: "Timo Karjalainen" <karjalainent at baanamail.fi>
> To: <pply at lists.oulu.fi>
> Sent: Friday, January 18, 2008 9:11 PM
> Subject: Re: [Pply] kanalintukannat etc.
> 
> 
> No niin!
> 
> Eeron ja muidenkin kommentteihin muutamia mielipiteitä, ajatuksia ja 
> näkökohtia:
> Kuten keskustelun aloitusviestissä ja myöhemminkin on arveltu, niin 
> kanalintukatoon ei ole yhtä yksittäistä syytä ja se ei myöskään ole Eeron 
> esittämä tieltä jahtaaminen. Metsäautoteitä toki on nykyisin joka kankaalla 
> ja kankaan reunassa, mutta autosta/tieltä lahtaaminen on ainakin 
> suhteellisesti vähäisempää, kuin "ammoisina aikoina", jolloin sitä ei ole 
> pidetty minään. Toki metsäautoteiden vuoksi ilmiö on kuitenkin nykyään 
> mahdollista joka paikassa. Samoin "tavallinen" metsästyspaine on nykyisen 
> metsäautotieverkoston avulla levittäytynyt joka paikkaan ja rauhaisia 
> salomaita ei ole missään. Ja jos sattumoisin jossakin onkin joku rauhallinen 
> kolkka, niin sielläkin tulee nykyisin vastaan joku kännykän karttaohjelman 
> turvin!
> Ja sitä paitsi: vannoutuneen pystykorvamiehen sielua kirvelee, kun 
> autojahdin yhteydessä käytetään sanaa metsästys. Pitäisi keksiä ilmiölle 
> osuvampi ilmaisu. Sillä ei ole mitään tekemistä metsästyksen kanssa.
> Metsästyksen vaikutusta kanalintukantoihin ei kai kukaan ole aiemmin tässä 
> yhteydessä kummemmin kommentoinut varmaan siksi, koska minullekin se on 
> itsestään selvyys ja olen olettanut sen pysyneen korkeintaan ennallaan. 
> Saalismäärät/metsästyspaine ovat vaihdelleet ilmeiseti kanalintukanojen 
> mukaisesti(?). Metsojahan pyydettiin esim 2001-2005 keskimäärin 36.500 ja 
> teeriä 140.000 kpl koko maassa. Heti ojitushuipun jälkeen (1972) metson 
> saalismäärä oli 25.500 ja teeren 84.000 kpl. Ojitusten alkaessa kanalintujen 
> huippuvuonna 1962 metsoja saatiin noin 100.000 kpl.  Tilastojen/arvioiden 
> kattamana huippuvuonna 1937 saalismäärät olivat metson osalta 173.000 ja 
> teerellä 352.000 kpl. Siinäpä nippelitietoa! Eli jos metsästyspaine olisi 
> kasvanut, niin se merkitsisi sitä, että entistä isommalla porukalla saadaan 
> entistä vähemmän saalista.
> Kanalintujen poikasten hukkumisesta metsäojiin voin kokemuksen vakaalla 
> rintaäänellä ilman ainoatakaan omaa haivaintoa(!) arvella ja sieluni 
> silmillä nähdä: koppelo ja teeri pesivät usein kuivalle maalle ja poikasten 
> kuoriuduttua opastavat niitä heti lentokyvyttöminä paremmille ruokamaille 
> lähimmälle rämeen/korven reunalle. Kankaan/rämeen/korven taitekohdassa tulee 
> vastaan uusi vasta kaivettu metsäoja ja emo hypähtää poikasiaan kutsuen sen 
> yli. Rääpäleet räpiköivät perässä ja hukkuvat tai ehtivät kylmettää itsensä 
> niin pahoin etteivät pääse enää ojasta yli. Emo jatkaa matkaa ojasta 
> selvinneiden poikasten kanssa, kunnes kahdenkymmenen metrin päässä on uusi 
> oja... Jos pesä sattuu olemaan ojien välissä, niin tuskin poikue pysyy 
> lentokyvyttömyysajan tässä ojien välissä, eli jälleen on edessä ojan ylitys. 
> Tämä koskee vain aivan poikasajan alkua, jolloin poikaset eivät vielä saa 
> ilmaa siipiensä alle ja ovat kylmällä ja kastuessaan lähes täysin 
> riippuvaisia emon lämmittämisestä. Uusien ojien hukuttava vaikutus lakkaa 
> muutaman-viiden vuoden kuluessa ojien maatuessa ym kuten Eero totesi, eli 
> 1970-luvulla kaivetut ojat tuskin kovin paljon enään vaikuttavat.
> Hukkuneita poikasia on harva suolla retkeillyt nähnyt tai sitten etsinyt. 
> Kuinka moni ojien yli hyppelevä retkeilijä pitää katseensa ojan pohjalla 
> mutapaukkujen ja risujen seassa? Taitavat nuo pikku räntit muutenkin kadota 
> aika pian parempiin suihin. Minullakaan ei ole muuta varsinaista tietoa 
> ojissa olevista kanalintujen poikasista, kuin muutaman ojia kaivaneen 
> henkilön kommentit. Hekin ovat vain katsellet aamulla saralle mennessään 
> edellisen päivän jälkiään ja vahingossa asian huomanneet.
> 
> Tuo metsäojien vaikutus vaikka poikuekokoon  luulisi olevan tutkittavissa 
> esim. riistakolmiolaskentojen perusteella. Laskentalinjathan ovat vakiot ja 
> metsäojien vaikutus on laskettavissa. Vuosien aikana on kertynyt varmaankin 
> tuhansia poikuehavaintoja laskentareiteiltä. Riistatutkijat: hopi-hopi!
> 
> Mutta ei huolta huomisesta: kohta tilanne on Suomessa kuten nyt 
> pohjois-Ruotsissa. Syrjäseudut ovat tyhjentyneet ja siellä mettälinnun 
> pyytäjiä ei ole kuin muutamat suomaliset turistit. Metsästäjäporukka on 
> ukkoutunut/akottunut kuten muutkin luonnossaliikkujat, joten parinkymmenen 
> vuoden päästä kanalinnunpyytäjät ovat täällä yhtä harvinaisia kuin 
> lintuharrastajatkin!?.
> 
> Pähkäilee Timo K
> 
> 
> 
> 
> 
> ----- Original Message ----- 
> From: "Eero Lindgren" <eero.lindgren at mail.suomi.net>
> To: <pply at lists.oulu.fi>
> Sent: Friday, January 18, 2008 2:56 AM
> Subject: [Pply] kanalintukannat etc.
> 
> 
> Jopas, jopas sitä nyt ollaan kainoja, ja haetaan
> vaikka mitä syitä kanalintukantojen hiipumiseen.
> Visusti vain varotaan sanomasta  sutta sudeksi
> eli ilmiselvää  ja mielestäni myös kaikkein
> todennäköisintä syytä nyt vallitsevaan
> tilanteseen. Tämä syy on metsästyspaineen
> merkittävä kasvu, jonka taas on tehnyt
> mahdolliseksi metsäautoteiden räjähdysmäinen
> lisääntyminen. Eivätkö ystävät ole liikkuneet
> metsästyskauden aamuhetkinä yksinäisillä
> metsäautoteillä tai metsäalueiden erottamilla
> hieman sivussa olevilla peltoaukeilla, jonne
> teeret kokoontuvat syksyisin? Uskon, että meillä
> on ei aivan vähäinen ja erittäin ammattitaitoinen
> autometsästäjäkunta, joka kampaa tietyt
> tieverkonpätkät kellokoneiston tarkkuudella
> vähänkin linnustukseen sopivina aamuina. He ovat
> liikkeellä aikaisin, kukonkiekaisun aikaan, koska
> tässä touhussa, jos missä aikainen kana löytää
> madon. Nämä "tavalliset" linnustajat, jotka
> kulkevat metsissä jalkaisin koiran kanssa tai
> ilman, eivät lintukantoja paljon hetkauta.
> Automiehet sitä vastoin osaavat hommansa ja
> tulevat jahtiin kaukanakin liikuskevien teeri- ja
> metsopoikueiden perään, ja nimenomaan sinne
> kauas, koska eihän tässä hommassa katsojaosastoa
> kaivata. Sinne tullaan niinkuin  jääkaapille, ja
> niin kauan kuin metsästettävää riittää. Pelin
> henkeen kuuluu, että poikueet tiedustellaan
> hyvissä ajoin ennen sesongin alkua. Etäisyys ei
> ole mikään este autolla liikkuvalle. Esim
> Muhoksen - Utajärven - Ylikiimingin aukeissa
> maisemissa metsäautoteiden väliin jäävät  autolla
> saavuttamattomat alueet supistuvat nykyisin
> surkean pieniksi. linnut ovat kuin tarjottimella,
> kun ne   kokoontuvat syyspuoleen näiden kaartojen
> ja harjanteiden reunoille, missä metsäautotietkin
> kulkevat. Ukkojen kotona surisevat kaksi tai
> useampikin pakastinta mahdollistavat minkä määrän
> tahansa säilömisen myöhempään tarpeeseen. Vaikka
> seuran jäsenet näistä supersaalistajista
> tietävätkin, kaveruus, kirjoittamattomat säännöt,
> perinne ja  ehkä arkuuskin vaativat etsimään
> syitä kanalintukatoon  mistä muualta tahansa ja
> vaikka tallilyhdyn kanssa. Tähän hukkaperien
> selvittämiseen ja plus/miinus tyhjän puun
> haukkumiseen katson kuuluvan myös keskustelun
> suo-ojien kanalintupoikueita tuhoavasta
> Moolokinkidasta. Näkemykseni perustuu
> pikkunisäkkäistä tehtyyn opinnäytetyöhön  METLA:n
> Lääväsuon ojituskoealoilla.  Maastossa tuli
> rampatuksi joka kolmas päivä sulan maan aikaan.
> ja kerran viikossa talvella 4:nä vuonna. Pidän itseäni melkoisena 
> suomiehenä.
> 
>   En siis oikein jaksa uskoa siihen, että terve
> ja kuiva kanalinnun poikanen ei pääsisi ylös
> rämeelle vedetystä suo-ojasta. Kosteammilla
> suotyypeillä en ole koskaan tavannut kuin
> riekkopoikueita. Eihän kuiva poikanen juuri
> kerkeä kastuakaan ylittäessään yleensä alle 20
> senttiä leveän vesialueen. Tilanne on toinen
> silloin, jos emo on varoittanut jo ojassa olevia
> poikasia, jolloin ne painautuvat ojan reunaan
> vastena jääden siihen odottamaan emon vaara
> ohi-merkkiä. Näin tapahtuu esim. silloin, kun
> ihminen on läheisyydessä, ja kuten tässäkin
> keskustelussa on tullut esiin. Monesti myös
> kuivahkolle rämeelle kaivetut ojat ovat  lähes
> vedettömiä jo ennen juhannusta. Sadeilmalla
> kuitenkin valmiiksi märät poikaset tietysti
> hukkuvat. Samaten poikasia tuhoutuu, jos virta on
> voimakas kuten esim. kokoojaojissa. Se hajoittaa
> poikueen. Ojaluiska on tietysti korkea, ja
> ensimmäisenä vuonna ehkä myös hankala kiivetä.
> Kyllä siinä tiivistyneessä turveviisteessä
> kuitenkin poikasen kynnet myöhempinä vuosina
> pitävät. Jo komantena vuonna oja puskee saraa
> niin, että se voi jopa vaikeuttaa poikueen ojan ylittämistä.
> 
> En siis usko ojitusten selittävän kanalintujen
> vähenemistä, vaikka käänteinen korrelaatio
> tietysti on pitävä suo-ojitusten lisääntymisen
> kanssa. Mitenkään asiaa testaamatta uskon saman
> käänteisen korrelaation löytyvän vähintään yhtä
> pitävänä metsäautoteiden lisääntymisen ja miks ei
> muunkin metsänhoidon tehostumisen kanssa. Ne
> vaikuttavat kaikki samaan suuntaan,
> kanalintukantoja vähentävästi.  Oma näkemykseni
> kuitenkin on, että metsäautoteiden mukanaan tuoma
> lisääntynyt metsästyspaine on kanalintukantojen
> vähenemisen syy numero 1. Metsästäjät tämän
> tietysti kiistävät, mutta  metsästyksen
> yhteydessä puhutaan niin paljon muutakin
> sellaista, jota vain solidaarisuus hyvään
> harrastukseen estää sanomasta "totuuden häikäilemättömäksi 
> ryöstöviljelyksi".
> 
>                                                                              
>                                    äärettömän
> yhteistyöhaluisesti    eero
> 
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> 
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> 
> 
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply