[Pply] Viikonlopun pinnarallissakin harkintaa kahlaajarannoille

[Tynjälä Matti]

Ensi viikonloppuna on taas yhdistyksen kevätralli. Toivon, että siinäkin lintujen etu menee pinnamäärän edelle:

- ORITKARIN KENTILLE EI SAA LÄHTEÄ KOMPPAAMAAN pinnojen perässä (ei ranta- tai muillekaan kentille) - monet lajit pesivät jo tai ovat jo asettuneet reviirilleen ja turha komppaus ei juuri koskaan tuo muuta kuin haittaa niille (ja on tulkittavissa kielletyksi tahalliseksi häirinnäksi).
- Oritkarin laguunin ympäristöstä on löytynyt jo useampia kahlaajien pesiä (mm. töyhtöhyyppä). Linnut lähtevät pesiltään, eivätkä uskalla laskeutua takaisin, jos autosta noustaan tarkkailemaan laguunin lintuja. Sen takia ÄLÄ POISTU AUTOSTA tarkastellessasi ao. paikan lintuja.
- Myös muilla ranta-alueilla on noudatettava variovaisuutta ja järjeä - turhaa häirintää (varsinkin jos alueella käy kymmenen porukkaa peräjälkeen) on vältettävä ja oltava mieluummin menemättä (erityisesti jos sää on kylmä/sateinen).

Alla vielä asiasta annettu tiedote musitin virkistämiseksi.


Matti Tynjälä
ympäristötarkastaja
Oulun seudun ympäristövirasto

PS. Yksi rallinjoukkueen hekilöistä tulisi nimetä atlasvastaavaksi, joka merkitsee kaikki lajit myös ruuduittain ja pesimisvarmuuksittain muistiin (ja >myös tallettaa tiedot myöhemmin lintuatlaskeen)



-----Alkuperäinen viesti-----
Lähetetty: 25. huhtikuuta 2008 12:28
Aihe: [LV] Harkintaa kahlaajarannoille


*HARKINTAA KAHLAAJARANNOILLE*

Rantalintujen pesimäkauden alkaessa toivomme jokaisen rannoille
suuntaavan lintuharrastajan lukevan tämän viestin ja ottamaan siinä
annetut ohjeet huomioon retkillään. Erityisesti viestin allekirjoittajat
ovat huolissaan Perämeren rannikon uhanalaisten rantalintujen
pesimämenestyksen turvaamisesta. Häirinnän vaikutukset ovat uhka
rantakurvin, lapin- ja etelänsuosirrin sekä pikkutiiran populaatioille,
mutta yhtä lailla huonosti suunniteltu ja ajoitettu oleskelu
pesimäpaikoilla aiheuttaa tavallisempienkin lajien pesintöjen
tuhoutumista. Viestin tarkoituksena on tiedottaa häirinnän
negatiivisista vaikutuksista rantalintuihin sekä ohjeistaa minimoimaan
häirinnän vaikutuksia. Emme usko yhdenkään lintuharrastajan suhtautuvan
välinpitämättömästi lintujen hyvinvointiin. Kysymys on ennemminkin
aukoista tietämyksessä, joita pyritään seuraavassa paikkaamaan.
Esimerkkilajina häirinnän vaikutuksista käytetään Perämeren
rantalintulajeista uhanalaisinta eli rantakurvia.

*Suomen rantakurvipopulaatio ja lintuharrastajien aiheuttama häirintä*

Suomen rantakurvipopulaatio on häviämisen partaalla. Populaation koko on
laskenut 1990-luvun loppupuolen 12-15 parista viime kesän 3-5 pariin.
Laji on luokiteltu  äärimmäisen uhanalaiseksi. Rantakurvipopulaatiota on
pyritty pelastamaan monin tavoin - ennen kaikkea lajin pesimäpaikkoja on
pyritty pitämään yllä kasvillisuutta raivaamalla.

Rantakurvin pesintä on erittäin altis häirinnälle. Häirintää syntyy
kaikenlaisesta ihmisen toiminnasta. Lintuharrastajien toiminta poikkeaa
muista, koska lintuharrastajat hakeutuvat pesimäalueille nimenomaan
lintujen takia. Häirintä voi olla voimakasta mm. bongaustapauksissa oli
kyseessä sitten juuri rantakurvin tai jonkin muun rantakurvin
pesäpaikalla tavatun lajin etsiminen. Rantakurvin suojelussa häirintää
on aikaisemmin yritetty minimoida tietoja salaamalla. Tämä strategia on
kuitenkin toiminut vain osittain, sillä monet kurvin nykyisistä
pesimäpaikoista ovat varsin yleisesti tiedossa.

*Pesimäpaikoilla liikkuminen*

Monet rannoilla pesivät lajit ovat arkoja ja siten erityisen alttiita
häirinnälle. Pesimäpaikoilla liikkumisen häiritsevää vaikutusta voi olla
vaikea havaita, sillä monet lajit eivät varoittele haudonnan aikana
lainkaan vaan häipyvät ensimmäisen varoitusäänen kuultuaan ruokailemaan.

Pesimäpaikoilla  liikkuminen voi vaikuttaa lintujen pesintään monin tavoin:

1) Pesien ja poikasten tallaantuminen. Pesimäalueella liikuttaessa on
pesien ja poikasten tallaantumisriski suuri, koska niitä on vaikea
havaita suojavärin takia. Pesät ja poikaset ovat pieniä sekä usein
osittain kasvillisuuden peittämiä.

2) Munien ja poikasten kylmettyminen. Pesimäalueella tai sen reunamilla
liikkuminen saa aikaan yleisen hälytystilan lintuyhteisössä. Pelkkä
alueen reunalla liikkuminen voi tällöin karkottaa emot pesiltään. Emot
palaavat pesilleen tai poikastensa luokse vasta vaaratilanteen loputtua
eli ihmisen poistuttua. Emon poistuminen pesältä tai poikasilta
aiheuttaa munien ja poikasten paleltumisriskin, joten pitkä oleskelu voi
tuhota pesinnän. Kylmällä ja sateisella säällä munat ja etenkin poikaset
kylmettyvät erittäin nopeasti.

3) Pesien ja poikasten saaliiksi joutuminen. Häirintä voi lisätä myös
poikasten ja munapesien alttiutta jäädä pedon saaliiksi. Emon yhtäkkinen
ja/tai jatkuva liikehdintä pesällä auttaa petoja (varis, lokkilinnut ja
nisäkäspedot) löytämään pesän. Poikasvaiheessa häirintä voi johtaa
poikueiden hajoamiseen. Tiira- ja lokkikolonioissa liikuttaessa häirintä
saa aikaan sekasorron poikasten lähtiessä kävelemään, jolloin emot
nokkivat toistensa poikasia.

4) Munien hautautuminen hiekkaan. Hiekkarannoilla kova tuuli saattaa
haudata hautomattomat munat hiekkaan jo muutamassa minuutissa.

*Varotoimet*

Noudattamalla seuraavia yleisiä käyttäytymisohjeita, voidaan
lintuharrastajien aiheuttaman häirinnän vaikutuksia minimoida merkittävästi:

1) Vältä pesimäpaikoilla liikkumista etenkin 1.5. - 30.7. välisenä aikana.

2) Kulje ainoastaan polkuja tai muidenkin käyttämiä reittejä pitkin.

3) Ota linnut huomioon käyttäytymiselläsi. Älä seisoskele pitkään
samalla paikalla. Kulkemisen tulisi olla melko yhtäjaksoista:
pysähdykset eivät saa olla lähekkäin tai kestää 10 minuuttia kauempaa.
Sadesäällä tai kylmässä pesimäalueille ei tulisi mennä lainkaan!

4) Katso tarkkaan mihin jalkasi asetat. Rannoilla kannattaa kävellä
vesirajassa tai matalassa vedessä. Näin vähennät tallaamisriskiä.

5) Tarkkaile koko ajan lintujen käyttäytymistä. Lintujen varoittelu on
merkki pesinnästä. Varoittelun voimakkuus yleensä lisääntyy pesinnän
edetessä. Näkyvästi varoitteleviin kahlaajalajeihin kuuluvat mm.
punajalkaviklo, tylli, pikkutylli, meriharakka, kuovi, mustapyrstökuiri
ja karikukko. Toisaalta monet lajit varoittelevat vain vähän tai eivät
ollenkaan. Ne lentävät usein vain ruokailemaan. Hiljaisiin lajeihin
kuuluvat mm. lapinsirri, suosirri, rantakurvi ja suokukko.

Kannattaa pitää mielessä, että lähes kaikkien rantaniityillä ja
niittyjen rantaviivassa esiintyvien lajien voidaan suurella
todennäköisyydellä olettaa olevan pesiviä toukokuun lopulta heinäkuun
puolen välin tienoille asti.

Pyydämme, että lintuharrastajat ja lintumatkailuyrittäjät edistävät
uhanalaisten lajien suojelua jättämällä niiden pesimäpaikat rauhaan
rajoittamalla liikkumistaan tunnetuilla Perämeren kahlaajarannoilla.
Uhanalaisten rantalintujen suojelun eteen on tehty paljon työtä.

Vastuu pesintöjen onnistumisesta ja lajien tulevaisuudesta on meillä
jokaisella.


Teemu Lehtiniemi
Suojelu- ja tutkimuspäällikkö
BirdLife Suomi ry

Ari-Pekka Auvinen
Suojelutoimikunnan puheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

Pentti Rauhala
Suojeluvastaava
Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry

Jorma Pessa
Suunnittelija
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus

Taina Kojola
Ylitarkastaja
Lapin ympäristökeskus

Marketta Karhu
Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö
Oulun kaupunki

Risto Pöykiö
Ympäristöpäällikkö
Kemin kaupunki

Veli-Matti Pakanen
Tutkija
Oulun yliopisto