[Pply] Klenkat Surnian syysrallissa

Ville Suorsa villesuo at paju.oulu.fi
Sun Oct 5 21:56:48 EEST 2008


Moi,
Ohessa meidän joukkueen rallistoori eiliseltä. Pituutta on taas 
aikalailla, mutta siihen sisältyy kaikki kootut selitykset...

------------------------------------

Klenkat oli tänä vuonna rallaamassa (4.10.) Pyhäjoella ja Vihannissa 
viimevuotisella iskuryhmällä Kari Rannikko, Tapani Tapio, Erkki Sarviaho 
ja ak. Viime vuonnahan olimme lopputuloksissa vain lajin päässä 
voittajista, joten odotukset olivat kovat. Matkalla Pyhäjoelle 
arvuuttelimme tulevaa lajimääräämme ja kovinta lajia. Lopputuloksen 
suhteen olimme hyvinkin oikeassa, mutta lajiveikkaus meni ihan 
poskelleen kun lajit olivat aivan liian kevyttä kamaa. Mutta empä olisi 
ikinä kuunaan uskonut, mitä tulisimme näkemään…

Rallin aloituspaikaksi valitsimme Pyhäjoen Hanhikiven siltä varalta, jos 
aamulla menisi muuttoa, niin saisimme pointsattua monta lajia heti 
rallin alkuun. Kello löi seitsemän heti kohta Parhalahdella, kasitieltä 
käännyttyämme. Auton valoissa saimme aloituslajiksi tiellä seisseen 
räksän, seuraavaksi valoissa seisoi pässi ja kohta pari lehtokurppaa. 
Kurpat lensivät lopulta Hanhikiven kärjen parkkipaikalle ihmettelemään 
tulijoita. Autosta ulostauduttuamme ja vaatteita vaihtaessamme aamu oli 
vielä aika hämärä ja vettä sateli hiljakseen. Tämä ei kuitenkaan estänyt 
uusien lajien löytymistä: harmaapäätikka huuteli taustalla, laulujoutsen 
kailotti rannassa, harmaasiepon sirahduksia kuului vierestä, hippiäisiä 
oli useita, punarinta tiksutteli taustalla, urpoparven ääntä kuului 
taivaalta, punakylkirastaita ja punatulkkuja oli muutolla ja rautiainen 
hihitteli pusikoissa. Varsin hyvä alku siis, ja olimmehan vielä autolla. 
Rantaan päästyämme liukastelimme märällä rantakalliolla kärjen 
etelänipukkaan pointsaten samalla kulorastaan, telkän, järrin ja 
pajusirkun. Heti paikalle asetuttuamme mereltä löytyi hämärän seasta 
silkkiuikkuja, ja muutolla meni mustalintuja, koskeloita, uiveloita ja 
tukkasotkia sekä pari sinisorsaa. Minä selasin kiikareilla horisonttia, 
kun huomasin (klo. 7:40) kauempaa lounaasta heittelehtien pinnassa kohti 
lentävän linnun. Kohta sain linnun putkeen ja katselin hyvin tummaa, 
räksän kokoluokkaa olevaa, teräväsiipistä lintua, joka koitti saalistaa 
jotain suurta kiitäjäperhosta. Tästä kaikesta tuli mieleen kehrääjä, 
jonka mainitseminen aiheutti vipinää muissakin. Tämä lintu oli kuitenkin 
selvästi kevyempi, ei niin ”jäykkäsiipinen” eikä pyrstö ollut yhtä pitkä 
kuin kehrääjällä. Enkä myöskään nähnyt sillä mitään valkomerkkejä 
siivissä tai pyrstössä. Kohta lintu roikautti jalkojaan vedenpinnassa ja 
kehrääjän haaveilut katosi saman tien. Tässä vaiheessa myös hukkasin 
linnun parinsadan metrin päähän hetkeksi, kun aloin nuotittamaan sitä 
muille. Laji oli vielä ihan hakusessa, eikä sateen pieni yltyminen 
yhtään tilannetta auttanut. Olin kuitenkin nähnyt sellasen linnun, mitä 
en ensiksi osannut laittaa edes oikeaan porukkaan. Onneksi Erkki 
kuitenkin löysi linnun hetken päästä kieppumassa ehkä sadan metrin 
päässä meistä, joten kaikki muutkin pääsivät lintuun kiinni. Lintu 
lepatteli ja kieppui rannassa jonkun tovin esitellen itseään molemmilta 
puolin, ja lähti lopulta määrätietoisesti rantaa pitkin etelään. Näimme 
linnusta siis yhtenäisen tumman värityksen, joskin siivillä oli jotain 
vaaleampaa kuviointia, mitä ei kuitenkaan saatu selvitettyä hämärässä 
sateessa. Lintu oli kookas, ehkä räksän kokoinen, pullea- ja 
töpäkkäruumiinen. Linnun siivet olivat suht pitkät ja teräväkärkiset, 
pyrstö selvästi lovipäinen. Vielä rannassakin ollessaan lintu heilutteli 
räpylämäisiä jalkojaan veden pinnassa, kuin astellen siinä. Heti linnun 
poistuttua näkyvistä soitimme muille joukkueille, josko he menisivät 
etsimään lintua etelämpää, mutta koskaan sitä ei enää mistään löytynyt. 
Nyt aloimme puhua linnun tuntomerkeistä, ja miettiä lajia. Kari mainitsi 
jotain keijuista ja liitäjistä, joista varsinkin ensimmäinen alkoi 
tuntua oikealta porukalta. Tässä vaiheessa lähdin juoksemaan lintukirjaa 
autolta, ja muut jäivät odottamaan linnun paluuta ja seulomaan uusia 
lajeja. Matkalla potkaisin jonkun fyllarin pusikosta, joka jäi päivän 
ainoaksi havainnoksi meidän joukkueelta – eikä siinä vaiheessa oikeen 
herättänyt kiinnostusta. Tullessani takaisin avasimme Lintuoppaan 
vesisateessa keijujen kohdilta ja kaikki oli vielä sekavampaa. Porukka 
oli oikea, mutta yhtä lukuun ottamatta kaikilla lajeilla oli valkeaa 
yläperässä. Meidän näkemällämme linnulla sitä ei ollut. Pikkukeijulla ei 
ole valkeaa yläperää, mutta sehän olisi uusi laji Suomelle!! Yksi meistä 
kuitenkin arveli nähneensä jossain vaiheessa jotain valkeaa linnussa, 
vaikkakaan ei osannut sanoa edes missä kohdin. Tämän vuoksi lintu 
tiedotettiin todennäköisenä myrskykeijuna. Me muut emme nähneet 
valkomerkkejä missään vaiheessa, ja varsinkin yläperän olisi pitänyt 
näkyä hienosti linnun kieppuessa tuolla etäisyydellä. Myöhemmin 
muistelin Varangilla näkemääni myrskykeijua ja kyllähän silläkin näkyi 
tuo yläperä jo kilometrin etäisyydeltä. Rallimme sai aika uskomattoman 
alun, vaikka menikin lopullisesti sekaisin. Merelle toljottamisen 
seurauksena kirjurimme rustasi papereihin vielä harmaa-, kala- ja 
merilokin sekä muuttavat pilkkasiivet, kapulat ja kaakkurin. 
Pikkulinnuista muutolla oli muutamia niittykirvisiä ja variksia. 
Koirasteeri pyörähti esittäytymiskierroksen päällämme, ennen kuin 
aloitti kiivaan pulputtamisen kauempana. Aikamme staijattuamme olimme 
lähdössä rantaa komppaamaan, kun suopöllö saapui mereltä ja rantautui 
hienosti suoraan meidän ylitsemme. Autolle mennessä löysimme vielä kolme 
yleisintä tinttilajia sekä puukiipijöitä.

Seuraavana meillä oli ohjelmassa Takarannan kahlurikomppaus. Rantaan 
menevän polun varressa kuulimme jotain mielenkiintoista laulun tapailua 
kuusikosta, joka Karin mielestä sopi hyvin yksiin varpuspöllön 
syyslaulun kanssa. Meillä muilla tuosta ei ollut kokemusta, ja jostain 
ihmeen kumman syystä emme lähteneet kaivamaan sitä esiin. Samoilla 
seutuvilla vihelteli pari pyytä, koivuissa oli tilhiä ja laulurastas 
lensi tiksutellen ylitsemme. Rannassa seuloimme Anaksia ja joutsenia 
parempien lajien toivossa, mutta uutuudet jäivät haapanaan, jouhkariin 
ja taviin, Raahen puoleisella rannalla päivysti kaksi merikotkaa. Kohta 
Kari löysi rannasta sirriparven, jonka joukosta löytyi myös karikukko. 
Minä löysin kohta lahden keskeltä, luodolta, meriharakan. Pari kovaa 
lokakuista kahlaajaa löytyi siis lähes samaan aikaan. Muutolla oli 
jokunen keltasirkku ja taustalla olleessa suuressa urpiaisparvessa oli 
jokusia spinareita. Käpytikka huuteli myös taustalla. Passitimme 
kuskimme samaa tietä takaisin autolle ja me muut lähdimme komppaamaan 
rantaa itään. Rannassa, yhden kiven päällä oli kuivumassa pari 
isokoskeloa, miksi lie. Rannasta ei löytynyt enää kuin metsästäjiä, 
joten palasimme metsän läpi autolle. Palokärki mekkaloi taustalla ja 
peukaloinen antoi sinnikkään vastalauseensa ydinvoimasuunnitelmille 
pomppimalla maaperää tutkivan telaketjuhirviön päällä. Pomppasimme 
takaisin tielle sekunnin sen jälkeen kun Karilla hollilla olleet pari 
metsähanhea katosivat metsän taa. Pohjantikka sentään lensi 
lohdutukseksi auton yli ja isolanttu patsasteli koivun latvassa 
kulorastaiden vieressä. Nyt sadekin oli onneksi jo loppunut.

Hanhikiven uimaranta ei tuonut uutta, joten suuntasimme Parhalahden 
kalasatamaan. Tornista näimme idässä kierrelleitä sepelkyyhkyjä ja 
lahdella lennelleen ridin. Koitimme saada jotain irti vastarannalla 
kompanneen vihulaisjoukkueen ilmoille potkimista lajeista, mutta 
turhaan. Pikkutikka huuteli viereisessä metsikössä ja kirjoloxioita 
lensi äännellen ylitsemme. Parhalahden kylältä pointsasimme harakat, 
naakat ja isot varpuset. Teerelän vanhoilta hakkipaikoilta löysimme vain 
närhen, ja isolepinkäisen joka koitti saada päivällistä keltasirkusta.

Kello oli jo 12 ja emme olleet montaakaan kilometriä vielä liikkuneet. 
Nyt oli siis jo kiire etelään ja seuraaville lintupaikoille. Kylällä 
kiertelimme tovin pulujen ja pikkuvarpusten toivossa, mutta saimme 
uutena vain viherpeipon. Tilhiä oli täälläkin runsaasti pihlajien 
kimpussa. Kasitietä etelään mennessämme hokasimme Viirteen 
pellonreunassa istuvan nuoren gentin. Veteraanimajan ranta ei tuonut 
enää mitään uutta, mutta hokasimme korjata peipon kokoisen puutteen. 
Yppärin sikalan kohdilla tarkistimme vanhan turkinpulupaikan, mutta eipä 
niitä enää siellä taida olla. Viereisellä pellolla oli muutama kymmenen 
joutsenta muassaan yksi kaularenkaallinen lintu. Kari kuuli muuttavan 
kiurun, joka kuitenkin onnistuttiin nuijaamaan. Yppärin pelloilta haimme 
peltopyitä ja pikkuvarpusia vanhoista tietopaikoista, mutta tuloksetta. 
Sen sijaan rallimme toinen hapäti löytyi pomppimasta erään talon 
seinustalla ja huopakatolla. Pelloilta oikaisimme suoraan kasitielle, 
joten pikkuvarpunen unohtui tältä erää. Elävisluodon kalasatamaan 
mennessämme merula lensi tien yli päästen kirjoihin ja kansiin. Itse 
satamassa minä lähdin tarkistamaan lahden pohjukkaa muiden ottaessa 
merenpuolen haltuun. Ensin löysin kolme merulaa koivusta talon pihalta 
ja kohta huomasin lähes suoraan ylitseni etelään muuttaneen 
pähkinähakin. Koitin tätä nuotittaa muille, mutta epäonneksi lintu 
muutti just pensaan takana katveessa. Kohta löysin muuttavasta 
varisparvesta mustavariksen, joka sekin jäi nuijiksi. Heti samalla 
taivaalla kaarteli pari piekanaa hienosti suoraan yli ja pikkuloxiat 
mekastivat – nämä löytyivät onneksi myös muulle joukkueelle.

Rallialueen eteläreunalla, Sunin pelloilla oli hyvin runsaasti lintua: 
rastaita, tiaisia, keltasirkkuja, tilhiä ja närhiä. Yhdessä haavassa 
muiden tiaisten joukossa oli myös yksi haettu laji – kuusitiainen. Sunin 
Karvastiin mennessä pysähdyimme kuusikossa tinttiparven kohdilla, eikä 
turhaan, koska siitä löytyi ainakin pari töyhtötiaista. Rannassa löysin 
kohta Kalajoen Raja-Pöllässä lentelevän sinisuohaukan, samalla kun 
rannan mökkiasukas tuli häätämään meitä metsästäjiksi luultuja kauemmas. 
Kun meillä ei kuitenkaan ollut torrakoita mukanamme, saimme jatkaa 
kiikarointia vielä tovin. Kari löysi pari liki Ruotsin rannikolla uivaa 
lintua, jotka tulivat pikkuhiljaa lähemmäksi ja määrittyivät näin 
kuikiksi. Seuraavaksi suuntasimme komppaamaan Sunin eteläistä 
rantaniittyä kurppien toivossa. Rannassa lehahti taas merula ja hali 
pyöri kauempana Kalajoen puolella. Rantakiviltä löytyi varisparvesta 
frugi, hyvä paikko ja ehkä sama lintu kuin aiemmin Elviksessä muuttanut. 
Itse niityltä potkimme ylös sen haluamamme lymnarin.

Sunista ponkaisimme Yppärin uimarannalle, koska puutteina oli vielä mm. 
alli, merimetso ja lapasotka. Korppi oli ainoa uusi laji täältä. 
Suuntasimme vielä hetkeksi Pyhäjoen keskustaan pikkuvarpus- ja 
pulujahtiin. Tulos ei kuitenkaan ollut kovin kummoinen, kun jäimme ilman 
molempia. Seuraavaksi päätimme lähteä Vihannin järville lapasorsan 
hakuun, kuluttamaan viimeistä puolitoistatuntista. Heti Vihantiin 
käännyttyämme Pohjankylässä Erkki plokkasi auton ikkunasta korkealla 
taivaalla pohjoiseen matkanneen hakin. Makea paikko taas! Matkan 
edetessä koitimme etsiä kaikkia mahdollisia puutteita vielä, mutta ei 
oikeen onnistunut. Korppeja nyt kyllä näkyi. Vihannin kirkolla oli 
arviolta 300päinen tilhiparvi pihlajien kimpussa. Kirkkojärveltä löytyi 
sinisorsia, haapanoita, telkkiä ja isokoskeloita – ei sen kummempaa. 
Pikkuvarpunen pysyi kateissa ja Saarelanjärveltä ja Rantasenjärveltä 
löytyi yhteensä kaksi sinisorsaa. Näin ollen päätimme rallimme, sekavin 
mielin. Tuntui, että meni hyvin, mutta toisaalta jäi paljon puutteita.

Rallin purussa kisasimme heti altavastaajina kolmea muuta ”kovaa” 
joukkuetta vastaan, mutta lopussa petrasimme hieman. Minimiehet 
lopettivat huutamisensa 76:een lajiin, meillä oli tuolloin 74 lajia. 
Huusimme ensin harmaapäätikan ja taktikoimme seuraavan huutomme 
keijulla, koska nyt Minimiehet luulisi meidän lajien loppuneen. Mutta 
eipä, huusimme vielä pari lajia tämän jälkeen ja lopetimme makeasti 
77:n. Jäimme näin kahden lajin päähän hopeasta ja kolmen lajin päähän 
voittajista. Ässiä meillä oli jopa kahdeksan, mikä olikin aikamoinen ylläri.

Seuraavaksi kisataan Hailuodossa…


-Ville

*********************************************************
  Ville Suorsa
  villesuo at mail.student.oulu.fi
  http://vilsu.kuvat.fi/




More information about the Pply mailing list