[Pply] Väl: [Kainuu] Fw: kuntametsien seminaari

[Ari Rajasärkkä]

Huomenta!

Naapuriyhdistyksen verkossa oli tällainen viesti, joka on peräisin 
BirdLifen keskushallinnosta. Asia koskee läheisesti vaikkapa tulevaa (?) 
Sanginjoen kansallispuistoa.

Kunnallisvaalit lähestyvät ja Sanginjoen suojeluasia lähinnä junnaa 
paikallaan. Kyseelkää ja tivatkaa hyvät ihmiset ehdokkailta, miten 
suhtautuvat kansallispuistohankeeseen ja tehkää omat äänestyspäätöksenne 
sen perusteella. Huhujen mukaan jopa vihreissä osa vastustaa 
kansallispuistohanketta... kallioparkin puoltamisesta puhumattakaan!


T.    Ari Rajasärkkä, ex-nukkuvienpuolue




----- Välittänyt: Ari Rajasärkkä/Metsähallitus   09.10.2008 10:45 -----

"Jouni Ruuskanen" <ruuskanen.jouni at kajaani.net> 
Lähettäjä: kailintu at yahoogroups.com
08.10.2008 16:38

Vastaanottaja
<kailintu at yahoogroups.com>
Kopio

Aihe
[Kainuu] Fw: kuntametsien seminaari






Hei Rinki,
Tässä mielenkiintoinen Facta kuntien metsien suojelusta, joten laitan sen 
rinkkin luettavaksi.
Mitenkähän lienee Kainuun kunnissa suojeluasiat!
Jouni Ruuskanen

----- Original Message ----- 
From: "Margus Ellermaa" <margus.ellermaa at birdlife.fi>
To: <suojelutmk at birdlife.fi>
Sent: Tuesday, September 02, 2008 5:26 PM
Subject: kuntametsien seminaari


> Moro,
>
> Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämässä tilaisuudessa pohdittiin 
tänään 
> kuntametsien suojelutilannetta ja jäljellä olevien arvojen varjelemisen 
> keinoja. Näkökulma oli kaupunkien omistamissa metsissä.
>
> Useat kunnat ja kaupungit omistavat merkittävän määrän metsiä, kaiken 
> kaikkiaan 425000 hehtaaria eli 2 % Suomen maa-alasta. Muun muassa Oulu 
ja 
> Helsinki ovat suurmetsänomistajia. Kuntametsistä on suojeltu 
toistaiseksi 
> vain 2 %. Lopuissakin piilee valtion ja yksityisiin talousmetsiin nähden 

> huomattavasti enemmän luonnon monimuotoisuusarvoja, sillä metsillä ei 
ole 
> aina rahallisia tuottotavoitteita eli niitä ei hoideta voimaperäisesti.
>
> Eri kunnat kohtelevat metsiään kuitenkin eri tavoin. 
Kansalaisjärjestöiltä 
> kiitosta on saanut erityisesti Vantaa, jota pidetään suorastaan 
> malliesimerkkinä. Tilaisuudessa olikin muutama Vantaan luottamushenkilö, 

> jotka rohkaisivat tekemään vaan isompia esityksiä
>
> – Suojeluesitykset kunnille niiden omien metsien suojelemiseksi lienee 
> helpoimpia ja halvimpia metsien suojelukeinoja Suomessa. Veronmaksajien 
> asialla kun ollaan ja maat on valmiiksi yhteistä omaisuutta (-> 
> virkistyspalvelut, monimuotoisuuden vaaliminen)
>
> – Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö sopivat pienellä suunnittelulla 
> samalle metsäalueelle erittäin hyvin, varmasti paremmin kuin edellä 
> mainittujen tavoitteiden yhdistäminen tehometsätalouteen.
>
> – Kuntametsien tehohoito johtuu pääosin sitä varten rakennetusta 
> organisaatiosta, jolla ei ole muuta tehtävää. Ilman kyseessä olevan 
> organisaation supistamista kuntametsien pehmeä hoito on 
epätodennäköistä. 
> Juuri tällä voi selittää lukuisat konfliktitilanteet Helsingissä, mm. 
> avohakkuut Seurasaaressa. Luottamushenkilöillä on harvoin vaikutusta 
> näiden organisaatioiden virkamiehiin, jotka edustavat yleensä 
perinteistä 
> metsätalouskoulukuntaa. Espoossa kuntien metsät ovat säilyneet 
nimenomaan 
> metsänhoitoyksikön niukan rahoituksen vuoksi.
>
> – Lahti (5000 metsähehtaaria) on ottanut käyttöön 
FSC-metsäsertifioinnin. 
> Tätä toimintamallia ei kuitenkaan soisi sovellettavan kunnissa, jossa on 

> suojelemattomia arvometsiä runsaasti jäljellä, sillä FSC-sertifionti 
> tarkoittaisi käytännössä niiden arvojen tuhoamista. FSC-sertifioinnin 
> turvin voisi esimerkiksi Espoossa aloittaa Nuuksion laajamittaiset 
> hakkuut.
>
> – Metsä alkaa yhdelle yksityiselle omistajalle olla kannattavaa 
> pääelinkeinoa vasta, kun pinta-ala on yli 200 hehtaaria. Kunnanmetsien 
> tuotto-odotukset kannattaakin jakaa kuntalaisten määrällä ja suhteuttaa 
> sitä myös kunnan budjettiin. Useimmissa kunnissa summa on mitätön. On 
> järjetöntä pitää yllä tehometsätaloutta kunnan mailla, etenkin jos 
> kuntalaiset huutavat virkistysalueiden ja metsien suojelun perään. 
Metsän 
> tehohoidosta luopuminen tuottaa myös säästöä supistuneen hallinnon ja 
> henkilökunnan vuoksi.
>
> terv.
> Margus
>
> -- 
> ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
> Margus Ellermaa
> Suojeluasiantuntija, conservation expert
> Kansallinen IBA-koordinaattori, national IBA-coordinator
> Osoite/Address:
> BirdLife Suomi ry, BirdLife Finland rf
> PL 1285, 00101 Helsinki
> Puh./phone  (+358 9) 4135 3300, Fax (+358 9) 4135 3322
> Skype: margus-ellermaa
> margus.ellermaa at birdlife.fi, http://www.birdlife.fi/
> ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
> BirdLife Suomi on Suomen lintutieteellisten yhdistysten keskusjärjestö, 
> joka toimii lintujen suojelun, harrastuksen ja tutkimuksen 
edistämiseksi.
> 


------------------------------------

Yahoo! Groups Links

<*> To visit your group on the web, go to:
    http://groups.yahoo.com/group/kailintu/

<*> Your email settings:
    Individual Email | Traditional

<*> To change settings online go to:
    http://groups.yahoo.com/group/kailintu/join
    (Yahoo! ID required)

<*> To change settings via email:
    mailto:kailintu-digest at yahoogroups.com 
    mailto:kailintu-fullfeatured at yahoogroups.com

<*> To unsubscribe from this group, send an email to:
    kailintu-unsubscribe at yahoogroups.com

<*> Your use of Yahoo! Groups is subject to:
    http://docs.yahoo.com/info/terms/