[Pply] Kiljuhanhen kevätmuuton seurannasta

[Ari Leinonen]

Hei kaikki,

WWF:n  kiljuhanhityöryhmä seuraa tänäkin keväänä ( alustavasti 
27.4-20.5) kiljuhanhien muuttoa Perämeren alueella. Viime vuosina 
tärkeimmäksi levähdysalueeksi on osoittautunut Siikajoen Karinkanta ja 
Säärenperä sekä läheinen osin Lumijoen puolella sijaitseva peltoalue 
(Kivikasan pellot). Myös perinteisillä alueilla Hailuodossa tullaan 
seurantaa tekemään.

Oulun seudun linturetkeily eri muodoissa on varsin vireää seuraavien 
viikkojen aikana, joten kiljuhanhityöryhmä toivoo, että seuraavat asiat 
otettaisiin huomioon:

- Karinkannan, Säärenperän ja Kivikasan peltojen alueella ei liikuttaisi 
peltoteillä. Se voi häiritä lintuja, tarkkailua ja maanomistajia. Rantaa 
voi käydä kiikaroimassa Säärenperän venerannassa.

- Liminganlahdella Temmesjokisuun torni (aamun myötävalo) ja 
Sannanlahden torni (illan myötävalo) kuten myös Virkkulan ja Puhkiavan 
tornit kannattaa ottaa huomioon, kun suunnittelee retkeä. Myös Limingan 
ja  Siikajoen Karinkannan väliset pellot kuten esim Karin pellot 
kuuluvat perinteisiin kiljuhanhien suosimiin alueisiin.

- kiljuhanhien muuttoa on seurattu yksilötasolla Viron, Suomen ja Norjan 
välillä useita vuosia, mutta silti varsinkin Viron tunnettujen 
levähdysalueiden (Haeska, Tahu) sekä Perämeren tunnettujen alueiden 
välillä on katkosta eli ei tiedetä missä ne välillä levähtävät. Se 
tiedetään, että useissa tapauksissa Perämeren tunnetuilta paikoilta 
lähtiessään kyseiset yksilöt löytyvät seuraavana päivänä Porsangin 
vuonon rannoilta.
 
- ilmoita kiljuhanhihavaintosi allekirjoittaneelle puh. 0400 194 056 
mieluiten tekstiviestillä, jossa on nimi, päivä, tarkka kellonaika- ja 
paikka ja hanhien lukumäärä. Esim digiscouping kuvat, joissa näkyy 
vatsalaikkuja, ovat hyvin tervetulleilta ja ne voi lähettää minulle 
yksilövertailua varten. Rupisimmatkin kuvat kyllä kelpaavat eli 
sommittelun ja rajauksen ei tarvitse olla huippua.

-  kiljuhanhi vai tundrahanhi ? edellisen vuoden poikaset (2kv) erottaa 
varmimmin siitä, että kiljuhanhella on aina keltainen silmärengas. Saman 
vuoden poikasilla heikko. Molemmilla lajeilla aikuisilla on 
vatsalaikkuja ja valkoinen otsakilpi ja molemmilla lajeilla voi olla 
keltainen silmärengas, mutta kiljuhanhella keltainen silmärengas on 
aina, ja se on turpeampi ja näkyvämpi kuin tundrahanhella.  
Kiljuhanhella otsakilpi ulottuu useimmiten päälaelle asti. Ajan tasalla 
oleva lintukirja kannattaa pitää mukana ja ilmoittaa epäselvätkin 
tapaukset.

- tätä viestiä voi välittää muillekin lintuyhdistyksille, sillä myös 
Säärenperän alueella vierailee  toukokuun alkupuolella lintuharrastajia 
ympäri Suomea.



Viime vuonna ensimmäiset kiljukkaat saapuivat 27.4 Karinkantaan ja 
viimeiset poistuivat 20.5 Kivikasan pelloilta. Hailuodossa nähtiin myös 
20.5 yksi kiljuhanhi. Vatsalaikkuihin perustuvassa yksilövertailussa 
päädyttiin 20 yksilön määrään Perämeren alueella. Vertailu perustuu 
havaintoihin,  videoscoping kuvauksiin ja vatsalaikkupiirroksiin. Hanhia 
kuvataan kaukoputken ja videokameran sekä välissä olevan sovitteen 
avulla. Tätä systeemiä on käytetty ja hyväksi todettu jo yli kymmenen 
vuotta.
Hanhia voi kuvata hyvissä olosuhteissa satojen metrien päästä ilman 
kojua niitä häiritsemättä. Jokaisella aikuispukuisella kiljuhanhella on 
enemmän tai vähemmän vatsalaikkuja, joita vertailemalla päästään 
tarkkaan yksilömäärään. Vuodesta 2001 alkaen tässä vertailussa on 
käytetty hyväksi tietokonepohjaisia editointiohjelmia.

WWF:n kiljuhanhityöryhmä on osallistunut aktiivisesti useana vuonna myös 
Viron puolella kiljuhanhien muuton tarkkailuun. Matsalun lahdella 
Haeskan pellot ja Haapsalun lahdella Tahun pellot on merkittäviä 
levähdysalueita, joilla on havaittu viime vuosina enemmän kiljuhanhia 
kuin Suomen puolella. Viime vuonna laikkuvertailu antoi tulokseksi 23 
yksilöä Viron puolella. Viime vuonna ensimmäiset kiljukkaat havaittiin 
Virossa 20.4 ja viimeiset 10.5. Vuonna 2006 keväällä Virossa havaittiin 
ja kuvattiin 30 yksilöä, kun taas Perämeren seudulla vain 10 yksilöä. 
Tuore tieto kertoo, että tämän kevään ensimmäiset kaksi kiljuhanhea on 
saapunut Viron perinteisille levähdysalueille 21.4.

Pohjoismaiden tärkein levähdysalue kiljuhanhilla on Norjassa Porsangin 
vuonolla sijaitseva Valdakin rantaniityt. Valdak sijaitsee on 15 km 
Lakselvistä pohjoiseen vuonon läntisellä puolella. Vuorovesi ei yllä 
huuhtelemaan koko laajaa niittyä, joten sinne jää kiljuhanhille 
mieluisaa ja suojaisaa aluetta. Alue on luonnonsuojelualuetta, mutta 
kiljuhanhia pystyy tarkkailemaan hyvin katetusta kojusta, joka sijaitsee 
aika korkean (15-20m) töyrään reunalla. Sieltä avautuu hienosti koko 
laaja niitty. Täällä on varminta päästä ihailemaan kiljuhanhia, jos 
retkeilee alueella 15.5-30.5. Valdakista kiljuhanhet siirtyvät 
pesimisalueille tunturiin. Viime vuosina Suomen puolelta ei ole löytynyt 
pesintää, mutta sellaisia pareja on ollut muutamia viime vuosina, jotka 
on havaittu Perämeren alueella, mutta ei Valdakissa. Viime keväänä 
Virossa, Perämerellä ja Valdakissa havaituista yhteensä 35:stä yksilöstä 
5 oli sellaisia, joita ei havaittu Valdakissa.

Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa kiljuhanhista, mm se kuinka 
monta Fennoskandian populaatioon kuuluvaa kiljuhanhea on nähty 8.4 tänä 
vuonna Unkarissa, Hortobagyssa. Nämä kiljuhanhet muodostavat pääosan 
vielä Pohjolassa pesivistä kiljuhanhista. WWF:n sivuilta löytyy myös mm. 
videoclippejä Valdakissa pyydettyjen lähetinhanhien valjastuksesta ja 
vapautuksesta. Porsangilla nauhoitetun kiljuhanhen ääntä voi myös 
kuunnella ja se löytyy alimmasta osoitteesta.

http://www.piskulka.net/Recent%20observations.htm
http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/kotimaiset/kiljuhanhi.html
http://blogit.iltasanomat.fi/kiljuhanhet/


Antoisaa retkeilyä kaikille.


Ari Leinonen
Oulu
kiljuhanhien Perämeren muutontarkkailusta vastaava
puh. 0400 194 056
ari.leinonen(at)mail.suomi.net