[Pply] Vielä vähän maalämmöstä, koirista - sekä ripaus linnuistakin

Fri Dec 11 11:06:20 EET 2009

Hei vielä kerran!

Jos on maalämpö- ja muukin tekniikka kehittynyt liki 30 vuodessa, niin 
ovat myös kehittyneet hinnatkin. Varsinkin talossa, jossa ei ole kiukaan 
tai minkään muunkaan tulisijan savukaasuja talteenotettavaksi. Kyllä 
erilaisten lämmitysvaihtoehtojen kustannuksista otimme hyvinkin 
perusteellisesti selvää asunnon hankkimisen aikoihin ja maalämpö kilpaili 
itsensä jättivelallisen mahdollisuuksista ulos jo lähtökuopissa. 
Ekologisuuteen on varaa vain rikkailla! Tai vähintään pienvelallisilla. 
Kerrottakoon esim. tämänhetkisestä kustannustasosta seuraavaa: Viime 
kesänä harkitsimme talomme vuorilaudoituksen uusimista (se totisesti on 
uusimisen tarpeessa) ja samalla talon energiataloutta parantavien 
tuulensuojalevyjen ja muiden lisäeristysten asentamista. Urakkatarjouksen 
hinnaksi tuli ilman maalausta 17 000 euroa sisältäen kotitalousLISÄN. Tuo 
kuuluisa kotitalousvähennyshän tunnetusti on 6000 euron suuruinen summa, 
jonka remonttifirmat sumeilematta LISÄÄVÄT varsinaisen remontin 
kustannuksiin. Se kun ei ole muilta poissa kuin verottajalta. Jäipä 
vuorilaudat ja lisäeristeet odottamaan lottovoiton saantia...

Tämä hehkulampuista tai oikeastaan lintutornien ongelmajätepylväistä 
alkunsa saanut keskusteluketju rönsyilee privaattipostissa kummaliisiin 
suuntiin. Koska tiedän tätäkin sähköpostilistaa lukevan monen 
koiranomistajan ja -ystävän, otettakoon eräs suunta puheeksi 
julkisestikin. Sain siis eräältä taholta vinkin uutiseen, jossa 
kerrottiin, että keskiverto koira aiheuttaa saman verran ilmastoa 
lämmittäviä päästöjä kuin kaksi katumaasturia! Tarkempia lisätietoja tähän 
"uutiseen" pyytäessäni sain tällaisen linkin:

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/12/koira_on_katumaasturia_suurempi_ymparistokuormittaja
_1231542.html

Siellähän todellakin Ylen nettisivuilla esitetään moinen uutinen ilman sen 
kummempia lisätietoja. Uutisen mukaisesta "uusiseelantilaisesta 
professoripariskunnasta" - osuvasti muuten sukunimeltään Vale - löytyi 
googlettamalla lisätietoja. Kyseiset "professorit" ovat arkkitehteja, 
jotka ovat kirjoittaneet raflaavan kirjan nimeltä "Time to Eat the Dog: 
The real guide to sustainable living". Kyseisestä kirjasta löytyy 
referointia mm. osoitteesta:

http://www.newscientist.com/article/mg20427311.600-how-green-is-your-pet.html

Tässä referoinnissa esitetään melko suurpiirteisesti Vale-professoreiden 
laskelmat, jonka mukaan "keskikokoinen" koira käyttää päivässä 300 grammaa 
kuivamuonaa. Siitä 90 grammaa on "lihaa" ja täsmälliset 156 grammaa 
"viljaa". Mitähän tuo puuttuva 54 grammaa mahtaa olla? Lihantuotantoon ja 
viljanviljelyyn sovelluttuna Valeet saavat keskivertokoiran vuotuiseksi 
hiilitassunjäljeksi 0,84 hehtaaria. Vertailun vuoksi punnitsin tänä aamuna 
oman keskikokoisen 15-kiloisen lapinkoiramme päivittäisen 
kuivamuona-annoksen: 125 grammaa! Valeiden keskihauveli syö siis 2,4 
kertaa enemmän päivässä kuin meidän Hettamme. En tiedä onko oikein kertoa 
koiramme paino 2,4:llä, että päästään koirien Vale-keskikokoon, mutta 
tällä metodilla keskimusti painaisi 36 kiloa. Ei oikein vastaa käsitystäni 
keskikokoisesta koirasta! Keskiverto amerikkalainen susi painaa 
nettitietojen mukaan 80 poundia, mikä vastanee hyvin tarkasti 40 kiloa. 
Valeiden keskikokoinen koira onkin siis jo oikeastaan susi.

Toinen juttu sitten on koiran kuivamuonan koostumus. Tuskinpa missään päin 
maailmaa tuotetaan lihaa tai viljaa pelkästään koiranruuaksi, lemmikin 
sapuskaan kun kelpaa vähempiarvoinenkin enemmän tai vähemmän 
ihmisravinnoksi kelpaamaton eloperäinen aines. Tuskinpa kovinkaan moni 
sisäfile päätyy koiranruokatehtaalle. Sen sijaan sen sisäfileen 
alkuperäisen omistajan muita osia kuten pernaa, korvia, jänteitä ynnä 
muita koiran erityisherkkuja hyödynnetään lemmikkieläinten ravinnon 
tuotannossa. Eli suora vertailu lihan ja viljan tuotannon 
hehtaarivaikutuksiin on pahemman kerran harhaan johtavaa.

Jos koirien kokoa ja niiden ravinnon tuotannon vaikutuksia liioitellaan 
tarkoitushakuisesti kirjassa, vastaavaan liioitteluun ei sitten autojen 
kohdalla sorrutakaan. Esimerkin citymaasturiksi on valittu 4,6 litran 
moottorilla varustettu Toyotan Land Cruiser. Netistä löytyi 
samanmerkkisen, mutta vain 3,0-litraisen auton keskikulutus, joka on 11,2 
litraa polttoainetta (dieseliä?) 100 km:lla. Jälleen en tiedä, onko 
laskukaava oikein, mutta paremman puutteessa käytän Valeiden 
verrokkiautojen kulutuksen laskemiseen yksinkertaisesti 
moottoritilavuuksien suhdetta. Tällä tavalla polttoaineen 
keskikulutukseksi tulee 17 litraa satasella. Aika hulppea dieselimuri! 
Keskiverto dieselmoottori raksuttaa yhäkin fossiilihiilen turvin eikä 
suinkaan suloisesti keltaisina tuulessa lainehtivien rypsipeltojen 
tuotannolla. Aikamoinen fossiilinen hiilidioksidimäärä tupruaa siis 
taivaalle Land Cruiserin pakoputkesta.

Sitten seuraa kaikkein uskomattomin Vale-väittämä: Valeiden mukaan 
keskiverto 4,6-litraisella citymaasturilla ajetaan 10 000 km vuodessa - 
hohhoijaa! Jos meidän hyvin vähäisessä käytössä olevan 20-vuotiaan 
Nissanin mittariin kertyy minimivuonnakin sentään selvästi yli 10 000 km, 
on tuollainen maasturiajon keskiarvo aivan silkkaa puppua. Veikkaan, että 
keskimääräisen maasturiajon vuosimääräksi voi vallan hyvin arvioida 
3-4-kertaisen kilometrimäärän eli 30 - 40 000 km, eli naftaa kuluu 5100 - 
6800 litraa (siis noin 5-7 kuutiometriä) vuodessa. Siihen verrattuna on 45 
kilon vuotuinen mustinmurkina-annos aika pieni nokare.

Valeiden käyttämällä laskentatavalla maasturin vuotuinen käyttö on 
"tieteellisen tarkasti" 55,1 gigajoulea, joka heidän mukaansa vastaa 0,41 
hehtaarin maa-alan tuottoa. Siis mitä ihmeen tuottoa? Mikä on se maa, joka 
tuottaa 0,41 ha:n alalla 2 katumaasturia vuodessa? Eipä ole sellaista puu- 
tai viljapeltoa tai muutakaan ekosysteemiä vielä tullut nähdyksi.

Näennäisen tarkkoja epämääräisyyksiin perustuvia lukuja pyöritellen 
saadaan todistetuksi vaikkapa, että ilmaston lämpeneminen johtuukin 
marsilaisista. Ja kansa ostaa puppukirjoja kartuttaen Vale-professoreiden 
tilipussia.

Jotta PPLY-listan perusajatus eli linnut eivät tälläkään kertaa aivan 
kokonaan unohtuisi, kerrotakoon, että kyseisessä kirjareferaatissa 
siteerataan Australiassa tehtyä ornitologista tutkimusta, jossa todetaan, 
että koirien ulkoilutusalueilla (vaikka koirat pidettäisiin hihnassakin) 
linnuston diversiteetti oli 35 % pienempi ja lintuja oli 41 % vähemmän 
kuin verokkialueena olleena "overallilla", miten se sitten mahdetaankaan 
suomentaa. Minä saan usein näppylöitä tuollaisista keinotekoisen 
täsmällisistä luvuista kuten 35 tai 41 %. Väkisinkin mieleeni tulee 
ajatus, että todellisen "tutkimuksen" puutteita halutaan peitellä 
näennäisellä eksaktiudella. Millähän tavalla 35 % diversiteetin 
pienenemimen voidaan mitata? Tai lintujen 41 % vähempänä olo? 
Mahtaisikohan ero selittyä esim. sellaisella tosiseikalla, että koiria 
yleensä ulkoilutetaan lähellä ihmisasumuksia, jollaisilla seuduilla 
yleensä on vaatimattomampi linnusto kuin neitseellisemmillä alueilla.

Vale, Emävale ja Robert & Brenda Vale!

T.    Ari R.

"Esa Aalto" <esa.aalto at oulu.fi> 
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi
10.12.2009 22:44

Vastaanottaja
<pply at lists.oulu.fi>
Kopio

Aihe
[Pply] vähän maalämmöstä ja TALVIRALLIKERTOMUS

Maalämpöasia vastauksena Arin viimeiseen epäilyyn kustannuksista:
Omaan kotitalooni, v.1952 rakennettuun hirsiseen rintamamiestaloon, isäni 
asensi maalämmön vuonna 1982. Sitä ennen lämmityksenä olivat puuhella ja 
sähköpatterit. Investoinnin takaisinmaksuaika suoraan sähkölämmitykseen 
verrattuna oli lopulta 8 vuotta. Tähän päivään mennessä säästöä on siis 
kertynyt jo moninkertaisesti investointikustannusten verran. Isäni pihinä 
ukkona (v. 1982 meillä oli ikivanha vihreä Lada ja kauhiasti velekaa) on 
toki tehostanut lämmitystä muutenkin. Maalämpöliuos saadaan keväällä 
kiertämään ulkorakennuksen tumman peltikaton alla, josta meinaa välillä 
tulla lämpöä liiankin kanssa. Myös saunan kiukaan savukaasujen lämpö 
otetaan lämmönvaihtimella talteen. Lämmönsiirtosysteemi on sellainen, että 
lämpö tulee saunarakennuksessa olevasta maalämpö-pannuhuoneesta vetenä 
päärakennuksen lämpökeskukseen, josta se jaetaan huoneistoon 
kiertoilmalämmityksenä, alakerrassa katosta, yläkerrassa lattiasta. Eikä 
tarvitse palella. Eli on se ennenkin onnistunut maalämmön asentaminen 
vanhaan taloon. Miksipä ei siis nykyään, kun tekniikka on vielä 
kehittynyt.

t. Esa A.

 _______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply