[Pply] talvilinnuista

[Pessa Jorma]

Muutama huomio talven 2009/2010 linnuista

Pihabongaus tuotti Oulun Kuivasjärven kaupunginosassa sijaitsevalta pihaltani lauantaina 30.1. klo 10.00-11.00 yhteensä 9 lajia ja 164 yksilöä. Lajijakauma oli seuraava: varis 45, talitiainen 25, naakka 25, punatulkku 18, pikkuvarpunen 15, viherpeippo 12, sinitiainen 12, varpunen 10 ja harakka 2. Näistä 94 yksilöä oli fyysisesti piharuokinnallani. Yksilömäärät ovat siis tunnin havainnointijakson aikana havaittuja/arvioituja maksimimääriä.

Lajikohtaiset määrät ovat punatulkkua lukuun ottamatta tämän talven osalta keskinkertaisia. Päättyneen tammikuun aikana havaitsemani suurimmat kerralla havaitut yksilömäärät samalta piharuokinnalta ovat olleet seuraavat: viherpeippo 40, talitiainen 95, sinitiainen 28, pikkuvarpunen 16, varpunen 10. Punatulkkumäärä oli talven suurin. Keltasirkku jäi puuttumaan, mutta niitäkin on ollut 12 yksilöä ruokinnalla. 

Kuluvan talven aikana olen pyydystänyt ruokintapaikalta rengastustarkoituksessa runsaat 250 lintua. lajijakauma on ollut seuraava: talitiainen n. 150, sinitiainen n. 60, viherpeippo 25, pikkuvarpunen 12, punatulkku 3, varpunen 1, pikkutikka 1, käpytikka 1. Pyynti on tapahtunut viikonloppuisin eikä ole ollut aukotonta. Jonkinasteisesta pitkän aikavälin ruokintapaikkauskollisuudesta ehkä kertovat muutamat 4-5 vuoden takaiset ja muutamat tuoreemmat kontrollit rengastamistani tali- ja sinitiaisista. Arviolta noin 20-25 % kuluvan talven aikana rengastamistani linnuista on tullut kontrolloiduiksi joko kerran tai useammin samalta paikalta. Ruokinnallani viime päivinä käyneistä tiaisista valtaosa on ollut edelleen rengastamattomia.

Tiaisten päiväkohtaiset määrät ovat vaihdelleet huomattavasti talven aikana. Marraskuussa oli havaittavissa ainakin talitiaisilla vielä melko selvää syysliikehdintää. Parvia tuli ja meni nopeaa tahtia, osa viivähti hetken ruokinnalla jatkaen pian matkaansa jonnekin. Kuluvan talven kerralla havaitun maksimimäärän kirjasin talitiaiselle 14.1. Viherpeippojen osalta alkutalvi oli vaisu ja viherpeippoja vieraili ruokinnalla vain joinakin päivinä. Tilanne muuttui olennaisesti joulun tienoilla, jolloin viherpeippomäärät kasvoivat ja tämän jälkeen niitä on käynyt ruokinnalla päivittäin. Alkutalven yksilöt olivat hyvin laihoja ja ulkoisten tunnusmerkkien perusteella trichomonas-tartunnan saaneita. Joulun jälkeen pyydetyt yksilöt ovat olleet ulkoisesti terveitä ja hyväkuntoisia. Niiden painot ovat olleet yleisesti 28-32 gramman välissä ja näkyvän rasvan määrä vatsassa ja furculumissa on ollut suuri (rasvaindeksi kuusiportaisella asteikolla 3-5). 

Lintujen vierailu ruokintapaikallani on vaihdellut huomattavasti eri päivinä. Samoin myös "ruokailun kesto". Joinakin päivinä linnut saapuvat varhain aamulla ja lähtevät auringon laskun jälkeen. Toisina päivinä lintuja vierailee ruokinnalla vain lyhyen ajan, esimerkiksi ennen auringon nousua, jonka jälkeen parvi/parvet ovat siirtyneet muualle. Joinakin päivinä ruokailuhuippu on osunut iltapäivän lopulle, joskus auringon laskun tienoille. Vaihtelu ei ole korreloinut mielestäni lämpötilan eikä muidenkaan säätekijöiden suhteen. Oletan, että ruokintapaikkani hiljaisina päivinä linnut ovat ravinnonhaussa jollakin muulla ruokintapaikalla tai ravintolähteellä. Esimerkiksi sinitiaiset ovat ruokailleet tänä talvena aktiivisesti koivun latvaoksistoissa. 

Lintujen epäsäännöllinen tietyn ruokintapaikan käyttö voi satunnaisvaikutuksen seurauksena vaikuttaa käsityksen muodostamiseen lintumääristä. Lisäksi kerralla ja satunnaisesti havaittu lintumäärä ei paljasta ruokintapaikkaa käyttävien yksilöiden suuruusluokkaa kovinkaan luotettavasti. Esimerkkinä tästä oma havaintoni 1980-luvun lopulta Hämeenkyröstä. Pyydystin talviruokintapaikaltani lintuja 10 päivän ajan maalis-huhtikuun taitteessa. Paikalla ruokaili tavallisesti 5-50 lintuyksilöä määrän vaihdellessa päivän aikana ja päivien välillä huomattavasti. Kymmenen pyyntipäivän aikana rengastin 800 eri lintuyksilöä samalta ruokintapaikalta. Lintuyksilöt vaihtuivat siis nopeasti ruokintapaikalla. Osa yksilöistä vaihtoi samalla myös kuntaa ja maakuntaakin, kuten eräs punatulkku, joka kontrolloitiin kahden vuorokauden kuluttua n. 300 kilomerin päässä Savossa. Kevättalven pyynneissä tulee näin ollen jonkin verran myös muutolla olevia talvilintuja.  

Kuluvan talven lintumäärät ovat hajanaisten havaintomuistiinpanojen ja mielikuvan perusteella olleet melko normaaleja viime talviin verrattuna. Poikkeuksena lähinnä viherpeipon vähyys alkutalven aikana. Perussykli vaikuttaa samalta kuin aiempina talvinakin: syyskaudella (loka-joulukuussaa) ruokintapaikalla on vilkasta, keskitalvella (tammi-helmikuussa) hiljaisempaa ja kevättalvella (maalis-huhtikuussa) jälleen vilkasta.

Ravinnon menekki on siementen osalta ollut hieman tavanomaista (n. 8-10 kg/kk) vähäisempää. Sen sijaan rasvaa ja maapähkinää on kulunut huomattavan vähän. Niiden kulutus on alkanut kasvaa vasta viime viikkojen aikana. Kireänä jatkuneet pakkaset ovat ehkä kannustaneet etenkin sinitiaisia korkeaenergisen rasvan käyttöön.  

t. Jorma Pessa