VS: [Pply] talvilinnuista

Wed Feb 3 10:04:50 EET 2010

Hei,

Vielä muutama kommentti talvilinnuista Seppo Rytkösen ja osin Jouni Pursiaisenkin viesteihin liittyen. Sepon mainitsemaan talitiaisten ruokailukäyttäytymiseen liittyvää jalkojen lämmittämistä olen havainnut kuluvan talven aikana useasti piharuokinnallani. Sitä on esiintynyt kylminä päivinä. Voin tarkastaa yksityiskohtaiset lämpötila-, tuuli ym. tiedot muistiinpanoista. Joinakin tarkkailun intensiivipäivinä olen havainnut, että talitintit käyvät auringon nousun jälkeen noin tunnin ajan aktiivisesti hakemassa auringonkukan siemeniä (yhden kerrallaan), lentävät pihlaja-angervopensaiden suojaan, kuorivat  siemenen ja syövät sen saman tien. Kun aktiiviruokailujakso on ohi, samassa angervopensaassa voi kyyhöttää 5-10 talitiaista oksilla. Tiaiset ovat painautuneet koipiensa suojaksi ja pörröttäneet höyhenensä koipien suojaksi. Tinttien nokissa on usein kuorimaton auringonkukan siemen. Tämä lämmittely- ja sulattelujakso voi kestää yksilön kohdalla melko pitkään. Mittasin joidenkin yksilöiden lämmittelyjaksojen pituuksia muutamana kireänä pakkaspäivänä, ja ne kestivät pisimmillään yli kymmenen minuuttia.

Esa Aallon  ja Jouni Pursiaisen talvilintukeskusteluun nostama lintujen häirintä kriittisessä vuosikierron vaiheessa lienee totta. Lintujen pyynnillä ja rengastamisella on luonnontieteellisiin tavoitteet ja perusteet. Lintujen yksilöllisen merkinnän avulla saadaan tietoa mm. lintujen käyttäytymisestä, alueellisesta ja ajallisesta esiintymisestä, liikkeistä, eliniästä, selviytymisestä (käytetään myös populaation elinkykyanalyyseissä työkaluna) ja monista yksilö-, populaatio-, ja lajitasolla tapahtuvista muutoksista. Pyynnin ja merkinnän yhteydessä tehdään myös laajaa lintujen sulkasatoon ja biometriikkaan liittyvää tutkimusta. Perus- ja suojelubiologisen tutkimuksen lisäksi lintujen pyynnin ja merkinnän avulla saadaan tärkeää seurantatietoa esimerkiksi lintukantojen muutoksista eri tasoilla. Lintujen pyynti ja rengastaminen sekä niiden aiheuttama häiriö linnuille eroaa eettiseltä perustaltaan tässä mielessä esimerkiksi muun lintuharrastuksen aiheuttamasta häirinnästä ottamatta kantaa sen merkittävyyteen. Rengastaminen on luvanvaraista ja kontrolloitua. Luonnontieteellisen keskusmuseon rengastustoimisto ohjaa rengastamista ja jakaa käytettävät renkaat. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (aiemmin alueelliset ympäristökeskukset) myöntävät luvat rengastustoimiston esityksestä.

Lintujen pyynnin ja rengastamisen aiheuttaman häiriön vakavuus luultavasti vaihtelee tapauskohtaisesti ja sitä voi ehkä vähentää harkituilla toimenpiteillä. Talvilintujen pyynti ja rengastus aiheuttavat kiistatta linnuille häiriötä, jonka vakavuutta voi ehkä vähentää eri keinoilla. Kireillä pakkasilla pyynnistä voi olla syytä luopua. Kun lintu jää pyydykseen (lintuverkko, loukku tms.) se tulee noutaa nopeasti. Linnun käsittely, esimerkiksi rengastaminen, mittaaminen ja sulkasatotutkimukset, tulee tehdä nopeasti stressin keston vähentämiseksi. Linnun käsittelyn voi tehdä lämmitetyssä tilassa, joka ehkä osaltaan vähentää energiankulutusta ja ehkä lieventää pyynnin aiheuttamaa mahdollista kylmettymistä. Pyynnin aikaisen ruokailun mahdollistamiseksi ruokintapisteitä tulee olla runsaasti ja osa niistä pyyntipaikan ulkopuolella. Ulkopuoliseksi paikaksi näyttävät kelpaavan muutaman metrin etäisyydellä pyydyksistä olevat ruokinta-automaatit, joille pystyy lentämään turvallisesti välttäen verkot. Kuten talvilintuja verkoilla pyydystäneet rengastajat ja muut tutkijat ovat havainneetkin, ruokintapaikkaa käyttävät linnut oppivat nopeasti välttämään verkkoja. Ne käyttävät verkkolinjaa välttäviä lentoreittejä tai pudottautuvat esimerkiksi puusta suoraan ruokinta-automaatille. Linnuille koituvaan kokonaishäiriöön vaikuttaa pyynnin säännöllisyys. Useissa tapauksissa pyynti lienee jaksottaista tai satunnaista. PPLY-listaa lukevat eläin-/lintufysiologit voinevat valottaa tarkemmin lintujen talvehtimiseen, energiatalouteen ja stressiin liittyviä ehkä monen mieltä askarruttavia yksityiskohtia. Joskus on kysytty, kuinka monta auringonkukan siementä talitiaisen pitää päivän aikana syödä, jotta se selviytyy kylmän talviyön yli seuraavaan aamupalapöytään?

Terv. Jorma Pessa

Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] Puolesta Seppo Rytkönen
Lähetetty: 2. helmikuuta 2010 16:19
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
Aihe: Re: [Pply] talvilinnuista

Hei

Tällä biologian laitoksella on menossa tututkimus koskien talitiaisten selviytymistä talven yli. Seuraamme Hietasaaressa värirengastettuja tinttiyksilöitä kahden viikon välein. Viime talvi ei ollut kovin hyvä talvitesti, mutta nyt näyttäisivät olosuhteet "suosivan".

Tutkimus on siis vielä menossa, mutta joitakin epävirallisia viitteitä on tullut talitiaisten määrän vähenemisestä pakkaskauden aikana. Pitää malttaa vielä jonkun aikaa, kunnes saamme koko talven havainnot kasaan ja voimme analysoida lintuyksilöiden +/- todelliset kohtalot. Kovat pakkaset, paitsi että ne saattavat lisätä lintujen kuolleisuutta, vaikuttavat myös lintujen havaittavuuteen. Pakkasjaksojen jälkeen saattaa siis ilmetä iloisia "uudelleensyntymisiä". Hyvällä tuurilla voimme saada selville miten todellinen kuolleisuus on vaihdellut talven mittaan ja hyvänä työhypoteesina voisi olla ainakin tämän talven suhteen, että kuolleisuus olisi korkeinta kylmimmillä tarkkailujaksoilla. Tai sitten pimeimpien jaksojen aikaan?

Olkoon tämä lupaus palata asiaan tälläkin foorumilla sitten kun saamme lopullisia tuloksia selville.

Tähän loppuun voisin esittää kysymyksen koskien talitiaisen ruokailukäyttäytymistä eri lämpötilaoissa. Itse havaitsin viime lauantaina, että pähkinää syövät talitiaiset lämmittelivät jalkojaan vatsahöyhenten sisällä hyvin tiuhaan (pähkinä oli lämmittelyn aikana nokassa). Lämpötila oli -15 astetta ja pieni tuulen vinkka. Sunnuntaina en nähnyt talitiaisten lämmittelevän jalkojaan kertaakaan. Lämpötila oli silloin -11 astetta ja tuulta ainakin saman verran kuin lauantaina. Heräsi kiinnostus siitä, onko jalkojen lämmittelylle jokin tietty pakkasraja, ja miten mahtaa tuulen nopeus vaikuttaa? Jos siis jollakulla on vastaavia havaintoja, vanhoja tai uusia, niin otamme niitä mielellään vastaan vaikkapa osoitteeseen: seppo.rytkonen at oulu.fi<mailto:seppo.rytkonen at oulu.fi>. [Paras mahdollinen havainto sisältää siis: paikka, päivämäärä, klo, lämpötila, tuulen nopeus ja arvio lämmittelyfrekvenssistä (mahdollisimman tarkka lintukohtainen lukema, esim. 5 kertaa minuutissa). Jokaisesta tarkkailunalaisesta linnusta olisi siis hyvä saada oma lukema.]

Ja lopuksi toivomus, että tulisi vielä todella kovia pakkasia...

Terv. Seppo Rytkönen

2.2.2010 13:30, Jouni Pursiainen kirjoitti:

Hei,

Muutama kommentti itse provosoimaani keskusteluun.

Näyttää siis tosiaankin siltä, että joissakin paikoissa on lähes täydellistä katoa, ja paikoitellen mennään ikään kuin talvi olisi aivan normaali.

Se että syksyllä määrät ovat suuria ja vaihtuvuus/liikkuvuus suurta ei sinänsä yllätä, olenhan aikanaan itsekin rengastanut talvilintuja. Tuolloin (1980-90-luvuilla) totuin myös siihen, että talitiaisilla oli vuoden vaihteen tienoilla suuri hävikki, josta tilanne ei korjaantunut koko talvena, vaikka maalis-huhtikuussa olikin liikkuvuutta ja sitä kautta uutta verta lintulaudalla. Tuolloinen tärkein ruokintani oli ainakin kilometrin etäisyydellä lähimmästä toisesta ruokinnasta. Hömötiaisia vuodenvaihteen hävikki ei koskenut juuri lainkaan ja sinitiainen oli lähes harvinaisuus ruokinnallani. Myöhemmin kaupunkiruokinnalla sen sijaan vaihtuvuutta riitti pitempäänkin ja muistelen rengastaneeni lähes sata talitiaista pienellä siemenpyydyksellä parvekkeelta lyhyessä ajassa, vaikka kerrallaan paikalla oli vain muutamia lintuja.

Varsinkin Oulussa tyhjiöitä näyttää syntyneen (oikean hävikin takia) ja jäljelle jääneet näyttävät kerääntyneen isompiin porukoihin joillekin (parhaille?) alueille. Onkohan tuolle isoihin porukoihin kerääntymiselle joku biologinen selityskin?

Mielenkiintoista joka tapauksessa!

- Jouni

PS Kun tässä muussa viestinnässä tuli esille lyhyt talvipäivä ja lintujen häirintä, niin kyllä kai rehellisyyden nimessä on syytä todeta, että rengastus on riskeistä suurin. Siinä vähintään puolen päivän ajan oikeasti häiritään ruokinnalle pyrkiviä lintuja. Älköön kukaan rengastaja tästä silti ottako hernettä nenään, sillä kuten sanottua olen itsekin talvilintuja paljon rengastanut.

-----Original Message-----
From: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] On Behalf Of Pessa Jorma
Sent: 1. helmikuuta 2010 14:23
To: 'pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>'
Subject: [Pply] talvilinnuista

Muutama huomio talven 2009/2010 linnuista

Pihabongaus tuotti Oulun Kuivasjärven kaupunginosassa sijaitsevalta pihaltani lauantaina 30.1. klo 10.00-11.00 yhteensä 9 lajia ja 164 yksilöä. Lajijakauma oli seuraava: varis 45, talitiainen 25, naakka 25, punatulkku 18, pikkuvarpunen 15, viherpeippo 12, sinitiainen 12, varpunen 10 ja harakka 2. Näistä 94 yksilöä oli fyysisesti piharuokinnallani. Yksilömäärät ovat siis tunnin havainnointijakson aikana havaittuja/arvioituja maksimimääriä.

Lajikohtaiset määrät ovat punatulkkua lukuun ottamatta tämän talven osalta keskinkertaisia. Päättyneen tammikuun aikana havaitsemani suurimmat kerralla havaitut yksilömäärät samalta piharuokinnalta ovat olleet seuraavat: viherpeippo 40, talitiainen 95, sinitiainen 28, pikkuvarpunen 16, varpunen 10. Punatulkkumäärä oli talven suurin. Keltasirkku jäi puuttumaan, mutta niitäkin on ollut 12 yksilöä ruokinnalla.

Kuluvan talven aikana olen pyydystänyt ruokintapaikalta rengastustarkoituksessa runsaat 250 lintua. lajijakauma on ollut seuraava: talitiainen n. 150, sinitiainen n. 60, viherpeippo 25, pikkuvarpunen 12, punatulkku 3, varpunen 1, pikkutikka 1, käpytikka 1. Pyynti on tapahtunut viikonloppuisin eikä ole ollut aukotonta. Jonkinasteisesta pitkän aikavälin ruokintapaikkauskollisuudesta ehkä kertovat muutamat 4-5 vuoden takaiset ja muutamat tuoreemmat kontrollit rengastamistani tali- ja sinitiaisista. Arviolta noin 20-25 % kuluvan talven aikana rengastamistani linnuista on tullut kontrolloiduiksi joko kerran tai useammin samalta paikalta. Ruokinnallani viime päivinä käyneistä tiaisista valtaosa on ollut edelleen rengastamattomia.

Tiaisten päiväkohtaiset määrät ovat vaihdelleet huomattavasti talven aikana. Marraskuussa oli havaittavissa ainakin talitiaisilla vielä melko selvää syysliikehdintää. Parvia tuli ja meni nopeaa tahtia, osa viivähti hetken ruokinnalla jatkaen pian matkaansa jonnekin. Kuluvan talven kerralla havaitun maksimimäärän kirjasin talitiaiselle 14.1. Viherpeippojen osalta alkutalvi oli vaisu ja viherpeippoja vieraili ruokinnalla vain joinakin päivinä. Tilanne muuttui olennaisesti joulun tienoilla, jolloin viherpeippomäärät kasvoivat ja tämän jälkeen niitä on käynyt ruokinnalla päivittäin. Alkutalven yksilöt olivat hyvin laihoja ja ulkoisten tunnusmerkkien perusteella trichomonas-tartunnan saaneita. Joulun jälkeen pyydetyt yksilöt ovat olleet ulkoisesti terveitä ja hyväkuntoisia. Niiden painot ovat olleet yleisesti 28-32 gramman välissä ja näkyvän rasvan määrä vatsassa ja furculumissa on ollut suuri (rasvaindeksi kuusiportaisella asteikolla 3-5).

Lintujen vierailu ruokintapaikallani on vaihdellut huomattavasti eri päivinä. Samoin myös "ruokailun kesto". Joinakin päivinä linnut saapuvat varhain aamulla ja lähtevät auringon laskun jälkeen. Toisina päivinä lintuja vierailee ruokinnalla vain lyhyen ajan, esimerkiksi ennen auringon nousua, jonka jälkeen parvi/parvet ovat siirtyneet muualle. Joinakin päivinä ruokailuhuippu on osunut iltapäivän lopulle, joskus auringon laskun tienoille. Vaihtelu ei ole korreloinut mielestäni lämpötilan eikä muidenkaan säätekijöiden suhteen. Oletan, että ruokintapaikkani hiljaisina päivinä linnut ovat ravinnonhaussa jollakin muulla ruokintapaikalla tai ravintolähteellä. Esimerkiksi sinitiaiset ovat ruokailleet tänä talvena aktiivisesti koivun latvaoksistoissa.

Lintujen epäsäännöllinen tietyn ruokintapaikan käyttö voi satunnaisvaikutuksen seurauksena vaikuttaa käsityksen muodostamiseen lintumääristä. Lisäksi kerralla ja satunnaisesti havaittu lintumäärä ei paljasta ruokintapaikkaa käyttävien yksilöiden suuruusluokkaa kovinkaan luotettavasti. Esimerkkinä tästä oma havaintoni 1980-luvun lopulta Hämeenkyröstä. Pyydystin talviruokintapaikaltani lintuja 10 päivän ajan maalis-huhtikuun taitteessa. Paikalla ruokaili tavallisesti 5-50 lintuyksilöä määrän vaihdellessa päivän aikana ja päivien välillä huomattavasti. Kymmenen pyyntipäivän aikana rengastin 800 eri lintuyksilöä samalta ruokintapaikalta. Lintuyksilöt vaihtuivat siis nopeasti ruokintapaikalla. Osa yksilöistä vaihtoi samalla myös kuntaa ja maakuntaakin, kuten eräs punatulkku, joka kontrolloitiin kahden vuorokauden kuluttua n. 300 kilomerin päässä Savossa. Kevättalven pyynneissä tulee näin ollen jonkin verran myös muutolla olevia talvilintuja.

Kuluvan talven lintumäärät ovat hajanaisten havaintomuistiinpanojen ja mielikuvan perusteella olleet melko normaaleja viime talviin verrattuna. Poikkeuksena lähinnä viherpeipon vähyys alkutalven aikana. Perussykli vaikuttaa samalta kuin aiempina talvinakin: syyskaudella (loka-joulukuussaa) ruokintapaikalla on vilkasta, keskitalvella (tammi-helmikuussa) hiljaisempaa ja kevättalvella (maalis-huhtikuussa) jälleen vilkasta.

Ravinnon menekki on siementen osalta ollut hieman tavanomaista (n. 8-10 kg/kk) vähäisempää. Sen sijaan rasvaa ja maapähkinää on kulunut huomattavan vähän. Niiden kulutus on alkanut kasvaa vasta viime viikkojen aikana. Kireänä jatkuneet pakkaset ovat ehkä kannustaneet etenkin sinitiaisia korkeaenergisen rasvan käyttöön.

t. Jorma Pessa

_______________________________________________

Pply mailing list

Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>

http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

_______________________________________________

Pply mailing list

Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>

http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20100203/27f00147/attachment.html 