[Pply] Talvikuolleisuudesta

[Jouni Pursiainen]

Hei,

 

Voisihan tätä asiaa tietysti lähestyä toisestakin suunnasta. Tiaistutkimuksissa on arvatenkin syntynyt käsitys (tali)tiaisten lisääntyvyydestä. Jos pari tuottaa kesän aikana x poikasta samalla kun kanta pysyy ennallaan, niin vuotuiseen kuolleisuuteen varmaankin pääsisi kiinni ilman korkeampaa matematiikkaa. 

 

Heitän ihan hatusta hiukan yksinkertaisen ja liioitellunkin vision. Oletetaan, että  pari pesii kahdesti kesässä ja tuottaa eka yrittämällä kahdeksan poikasta ja toisella viisi. Tällöin sillä kohtaa (emot mukaan lukien) on siis loppukesällä 15 lintua, joista kannan säilymiseksi ennallaan 13:n pitää kuolla vuoden mittaan. Eli kun talvikuolleisuudesta puhutaan, niin kyse olisi siitä, mikä osuus tuosta 13:sta kuolee talvella.

 

Tästä varmaankin on parempaakin tietoa?

 

Tietenkin silloin kun kanta kasvaa (sinitiainen) tai kasvu purkautuu ylitiheiltä alueilta syksyisenä pakolaisuutena, matematiikka muuttuu monimutkaisemmaksi. Mutta tällöinkin, jos maailmankanta ei kasva, pysyy laskento kaiketi viime kädessä samana.

 

-          Jouni

 

From: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] On Behalf Of Seppo Rytkönen
Sent: 2. helmikuuta 2010 16:19
To: pply at lists.oulu.fi
Subject: Re: [Pply] talvilinnuista

 

Hei

Tällä biologian laitoksella on menossa tututkimus koskien talitiaisten selviytymistä talven yli. Seuraamme Hietasaaressa värirengastettuja tinttiyksilöitä kahden viikon välein. Viime talvi ei ollut kovin hyvä talvitesti, mutta nyt näyttäisivät olosuhteet "suosivan". 

Tutkimus on siis vielä menossa, mutta joitakin epävirallisia viitteitä on tullut talitiaisten määrän vähenemisestä pakkaskauden aikana. Pitää malttaa vielä jonkun aikaa, kunnes saamme koko talven havainnot kasaan ja voimme analysoida lintuyksilöiden +/- todelliset kohtalot. Kovat pakkaset, paitsi että ne saattavat lisätä lintujen kuolleisuutta, vaikuttavat myös lintujen havaittavuuteen. Pakkasjaksojen jälkeen saattaa siis ilmetä iloisia "uudelleensyntymisiä". Hyvällä tuurilla voimme saada selville miten todellinen kuolleisuus on vaihdellut talven mittaan ja hyvänä työhypoteesina voisi olla ainakin tämän talven suhteen, että kuolleisuus olisi korkeinta kylmimmillä tarkkailujaksoilla. Tai sitten pimeimpien jaksojen aikaan? 

Olkoon tämä lupaus palata asiaan tälläkin foorumilla sitten kun saamme lopullisia tuloksia selville.

Tähän loppuun voisin esittää kysymyksen koskien talitiaisen ruokailukäyttäytymistä eri lämpötilaoissa. Itse havaitsin viime lauantaina, että pähkinää syövät talitiaiset lämmittelivät jalkojaan vatsahöyhenten sisällä hyvin tiuhaan (pähkinä oli lämmittelyn aikana nokassa). Lämpötila oli -15 astetta ja pieni tuulen vinkka. Sunnuntaina en nähnyt talitiaisten lämmittelevän jalkojaan kertaakaan. Lämpötila oli silloin -11 astetta ja tuulta ainakin saman verran kuin lauantaina. Heräsi kiinnostus siitä, onko jalkojen lämmittelylle jokin tietty pakkasraja, ja miten mahtaa tuulen nopeus vaikuttaa? Jos siis jollakulla on vastaavia havaintoja, vanhoja tai uusia, niin otamme niitä mielellään vastaan vaikkapa osoitteeseen: seppo.rytkonen at oulu.fi. [Paras mahdollinen havainto sisältää siis: paikka, päivämäärä, klo, lämpötila, tuulen nopeus ja arvio lämmittelyfrekvenssistä (mahdollisimman tarkka lintukohtainen lukema, esim. 5 kertaa minuutissa). Jokaisesta tarkkailunalaisesta linnusta olisi siis hyvä saada oma lukema.]

Ja lopuksi toivomus, että tulisi vielä todella kovia pakkasia... 

Terv. Seppo Rytkönen



 

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20100204/98bfc3f8/attachment.html