Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi

Wed Mar 17 19:54:07 EET 2010

Hei,

Hyvä veto! Näin dokumentin itsekin ja se on kelpoinen argumentti äänen kuulumisen puolesta. Tosin, kettu seisoi pitkään lähes kirsu kiinni hangessa. Pöllö lähtee hyökkäykseensä monen kymmenen metrin päästä.

- Jouni

--- alkuperäinen viesti ---
Lähettäjä: "Kristian Koski" <kristian.koski at oulu.fi>
Aihe: Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
Päivämäärä: 17. maaliskuuta 2010
Aika: 19:42:37

Hei,
Ei liity pöllöihin, mutta asiaan kuitenkin. Tässä vasta oli Avarassa
Luonnossa Yellowstonen kansallispuistosta dokumenttia ja yhdessä osassa
näytettiin miten kettu nappasi myyrän metrisen (oma arvioni) hangen läpi!
Aika uskomaton suoritus. Hanki kun oli vielä aika kova, tai ainakin kettua
kestävä.
Syöksyn jälkeen vain häntä jäi näkyviin hangen pinnalle. Kuulon avulla se
ainakin näytti paikallistavan myyrän (päätä kallistelemalla). Varmaan moni
muukin katsoi kyseisen dokumentin....

-Kristian

On Wed, 17 Mar 2010, Jouni Pursiainen wrote:

> Hei,
>
> Tämä kaikki on epäilemättä totta ja itsekin ajattelen, että niin pöllön kuin lepakonkin on mahdollista paikantaa kohteita (pienenkin) äänen perusteella, kun kohteen ja korvan välillä on suora ilmayhteys.
>
> Mutta se lumi: En ole lukenut äänioppia sinänsä koskaan, joten olen tässä hiukan noviisina liikkeellä, mutta sain netistä sen käsityksen, että vaikka ääni eteneekin nestemäisessä vedessä hyvin, lumi vaimentaa äänen etenemistä merkittävästi. Vaimennus olisi joillakin aallonpituuksilla samaa suuruusluokkaa kuin  lasivillalla. Vaikka kuinka pinnistän muistiani, en saa lokeroista esiin havaintoa, että olisin kuullut hiiren ääntä lasivillaeristeisen seinän läpi, enkä myöskään paksun hangen läpi. Esimerkiksi metsäpäästäissen kirkas ääni on kyllä kesäyössä kuuluva, ja olen kuullut sitä joissakin tilanteissa talvellakin, mutta en koskaan hangen läpi. Ei, vaikka varmaankin lumen alla maan pinnalla ruokaa etsiessään ne ääntelevätkin.
>
> Eli provosoin siis keskustelua väitteellä (jonka totuusarvosta en itsekään ole varma) että myyrien rapina ja vikinä eivät kuulu hangen läpi, eikä niitä siten voi käyttää saalistukseen. Paitsi ehkä jos lumikerros on aivan ohut.
>
> - Jouni
>
>
> -----Alkuperäinen viesti-----
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi puolesta: Esa Hohtola
> Lähetetty: ke 17.3.2010 16:33
> Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
> Aihe: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
>
> Hei lista:
>
>
>
> Tornipöllöllähän tuota kuuloa on paljon tutkittu, sitä kun on helppo pitää laboratorio-oloissa. Konishin ryhmän klassisessa kokeessa saatiin suuntakuulon tarkkuudeksi 2 astetta sekä vaaka- (atsimuutti) että pystysuunnassa. Trigonometrian avulla selviää, että 10 metrin etäisyydellä tämä vastaa läpimitaltaan 35 cm:n, ja metrin etäisyydeltä 3.5cm:n alaa. Pään koko parantaa suuntatarkkuutta akustisista syistä johtuen, joten esimerkiksi lapinpöllön suuntakuulo on mahdollisesti vielä parempi. Niinpä pöllö, joka lähestyy lentäen lumen alla ääntelevää otusta, tietää viimeistään metrin-parin etäisyydellä paikan riittävän tarkasti. Tulipa mieleeni sellainenkin mahdollisuus, että pöllöjen äänetön lento on sopeutuma, joka pikemminkin takaa pöllölle häiriöttömän kuuntelun kuin estää saaliseläintä kuulemasta lähestyvää petoa.
>
>
>
> Kuten tunnettua, pöllöillä korvakäytävien aukot ovat epäsymmetriset, mikä edelleen parantaa suuntakuuloa korviin tulevien äänten vaihe-eroa muokkaamalla. Ehkä vähemmän tunnettua on se, että linnuilla on välikorvasta toiseen kallon läpi ulottuva akustinen yhdyskäytävä. Tämän on osoitettu olevan tehokkaampi ratkaisu pienen vaihe-erojen toteamiseen kuin pelkkä korvien välinen hermostollinen yhteys.
>
>
>
> Samat tutkijat havaitsivat, että jos pöllön naamahöyhenet poistetaan (huh!), kuulon vaakatarkkuus pysyy samana, mutta pystytarkkuus huononee.
>
>
>
> Tässä linkit, jos jotakuta kiinnostaa
>
>
>
> http://www.springerlink.com/index/N74M333534W75132.pdf
>
>
>
> http://www.springerlink.com/index/RX4217M58NJN1733.pdf
>
>
>
> Hapenpuute ei voi ajaa myyriä lumen pintaan, mutta on väitetty, että myyrät tekevät tunneleita tuulettaakseen pois kasvien hitaasta lahoamisesta syntyneen hiilidioksidin. Toisaalta tämä suomalaistutkimus ei löytänyt Kilpisjärven lumen alta sellaisia hiilidioksidipitoisuuksia, jotka olisivat myyrille haitallisia:
>
>
>
> http://www.sekj.org/PDF/anzf17/anzf17-001-004.pdf
>
>
>
> Enemmän näyttöä lienee siitä, että lumen pinnalle tulo liittyy orientaatioon ja paikasta toiseen siirtymiseen (mieluummin lumen pinnalla kuin naapurimyyrän reviirin tunneleiden kautta!) tai ravinnonhakuun (ainakin metsämyyrät käyvät myös talvella puissa ruokailemassa).
>
>
>
> Mielenkiintoinen aihe kaiken kaikkiaan!
>
>
>
> terv. Esa
>
>
>
> ________________________________
>
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] Puolesta Jouni Pursiainen
> Lähetetty: 17. maaliskuuta 2010 13:00
> Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
> Aihe: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
>
>
>
> Hei,
>
>
>
> Teppolan suopöllöt ovat todella inspiroiva luontoelämys!
>
>
>
> Päällimmäisenä jäi kytemään ihmettely siitä, miten saalistus onnistuu hangen läpi. Myyrät toki nousevat silloin tällöin pintaan, kun kerran niitä lumikoloja hangella näkyy, mutta silti luulisi niiden olevan vaikeita saalistettavia. Nehän pääsevät nopeasti myös koloonsa takaisin. Minkä ihmeen takia myyrät muuten ylipäätään nousevat hangen pintaan? Tuskin niiltä voi olla happi loppumassa lumen alla, eikä ne kolot miltään jätehuoltokäytäviltäkään näytä.
>
>
>
> Joskus esiteltiin jossain, että lapinpöllöt, jotka tunnetusti nappaavat saaliinsa syvältä hangesta kuulonsa avulla. Sekin kuulostaa hiukan metafyysiseltä: olen itsekin nähnyt lapinpöllön saalistavan, mutta tuntuisi kohtuullisen vaikealta osua kohdalleen siitä vauhdista pelkästään kuulon perusteella. Vaikka lepakot pystyvätkin tekemään tarkkaa kaikuluotausta, niin pöllöt eivät ääntä itse lähetä (ja sitä paitsi kaikuluotaus ilmeisesti tunnistaisi hangen pinnan). Pikaisesti koetin selvitellä netistä, olisiko UV-valolla lumen suhteen erilainen läpäisy kuin näkyvällä valolla, mutta en saanut selvää vastausta. Molemmat heijastuvat hyvin lumihiutaleista. Jos UV-valolla olisi parempi läpäisy, olisi ehkä mahdollista, että myyrä näkyisi hangen läpi jollain tarkkuudella (kuten kala näkyy vedessä) ja pulma olisi ratkaistu. Oletukseni tässä oli, että pöllöillä olisi (tuulihaukan tapaan) ihmistä laajempi spektrialue näköaistinsa tukena. Tilanne saattaisi olla erilainen myös, jos pöllöt !
 näkisivät ihmistä paremmin infrapuna-alueella. Mutta saadakseen aikaan "lämpökamerakuvan", pitäisi  infrapunasäteilyn läpäistä vettä ja sen tiedän, että vedellä on useita absorptioalueita infrapunan puolella , joten vesi ei infrapuna-alueella ole edes läpinäkyvää (toisin kuin näkyvän valon alueella).
>
>
>
> Mutta, tällä hetkellä siis vain ihmettelen ja kuvittelen, että myyrät ovat niin typeriä, että jäävät ihastelemaan auringonpaistetta pitkäksi aikaa kolonsa suulle, altistuen saalistajille (pöllöille, ketuille ja mitä niitä nyt on).
>
>
>
> -          Jouni
>
>
>