Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi

[Antti Peuna]

Terve,
Linkin takana kyseinen pätkä, kieltämättä komea loikka ;)

http://www.youtube.com/watch?v=dP15zlyra3c

Antti

>----Alkuperäinen viesti----
>Lähettäjä: Jouni.Pursiainen at oulu.fi
>Päivämäärä: 17.3.2010 19:54
>Vastaanottaja: "Kristian Koski"<kristian.koski at oulu.fi>
>Kopio: <pply at lists.oulu.fi>, "Esa Hohtola"<Esa.Hohtola at oulu.fi>
>Aihe: Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
>
>Hei,
>
>Hyvä veto! Näin dokumentin itsekin ja se on kelpoinen argumentti äänen 
kuulumisen puolesta. Tosin, kettu seisoi pitkään lähes kirsu kiinni hangessa. 
Pöllö lähtee hyökkäykseensä monen kymmenen metrin päästä.
>
>- Jouni
>
>--- alkuperäinen viesti ---
>Lähettäjä: "Kristian Koski" <kristian.koski at oulu.fi>
>Aihe: Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
>Päivämäärä: 17. maaliskuuta 2010
>Aika: 19:42:37
>
>Hei,
>Ei liity pöllöihin, mutta asiaan kuitenkin. Tässä vasta oli Avarassa
>Luonnossa Yellowstonen kansallispuistosta dokumenttia ja yhdessä osassa
>näytettiin miten kettu nappasi myyrän metrisen (oma arvioni) hangen läpi!
>Aika uskomaton suoritus. Hanki kun oli vielä aika kova, tai ainakin kettua
>kestävä.
>Syöksyn jälkeen vain häntä jäi näkyviin hangen pinnalle. Kuulon avulla se
>ainakin näytti paikallistavan myyrän (päätä kallistelemalla). Varmaan moni
>muukin katsoi kyseisen dokumentin....
>
>-Kristian
>
>On Wed, 17 Mar 2010, Jouni Pursiainen wrote:
>
>> Hei,
>>
>> Tämä kaikki on epäilemättä totta ja itsekin ajattelen, että niin pöllön 
kuin lepakonkin on mahdollista paikantaa kohteita (pienenkin) äänen 
perusteella, kun kohteen ja korvan välillä on suora ilmayhteys.
>>
>> Mutta se lumi: En ole lukenut äänioppia sinänsä koskaan, joten olen tässä 
hiukan noviisina liikkeellä, mutta sain netistä sen käsityksen, että vaikka 
ääni eteneekin nestemäisessä vedessä hyvin, lumi vaimentaa äänen etenemistä 
merkittävästi. Vaimennus olisi joillakin aallonpituuksilla samaa suuruusluokkaa 
kuin  lasivillalla. Vaikka kuinka pinnistän muistiani, en saa lokeroista esiin 
havaintoa, että olisin kuullut hiiren ääntä lasivillaeristeisen seinän läpi, 
enkä myöskään paksun hangen läpi. Esimerkiksi metsäpäästäissen kirkas ääni on 
kyllä kesäyössä kuuluva, ja olen kuullut sitä joissakin tilanteissa 
talvellakin, mutta en koskaan hangen läpi. Ei, vaikka varmaankin lumen alla 
maan pinnalla ruokaa etsiessään ne ääntelevätkin.
>>
>> Eli provosoin siis keskustelua väitteellä (jonka totuusarvosta en itsekään 
ole varma) että myyrien rapina ja vikinä eivät kuulu hangen läpi, eikä niitä 
siten voi käyttää saalistukseen. Paitsi ehkä jos lumikerros on aivan ohut.
>>
>> - Jouni
>>
>>
>> -----Alkuperäinen viesti-----
>> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi puolesta: Esa Hohtola
>> Lähetetty: ke 17.3.2010 16:33
>> Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
>> Aihe: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
>>
>> Hei lista:
>>
>>
>>
>> Tornipöllöllähän tuota kuuloa on paljon tutkittu, sitä kun on helppo pitää 
laboratorio-oloissa. Konishin ryhmän klassisessa kokeessa saatiin suuntakuulon 
tarkkuudeksi 2 astetta sekä vaaka- (atsimuutti) että pystysuunnassa. 
Trigonometrian avulla selviää, että 10 metrin etäisyydellä tämä vastaa 
läpimitaltaan 35 cm:n, ja metrin etäisyydeltä 3.5cm:n alaa. Pään koko parantaa 
suuntatarkkuutta akustisista syistä johtuen, joten esimerkiksi lapinpöllön 
suuntakuulo on mahdollisesti vielä parempi. Niinpä pöllö, joka lähestyy lentäen 
lumen alla ääntelevää otusta, tietää viimeistään metrin-parin etäisyydellä 
paikan riittävän tarkasti. Tulipa mieleeni sellainenkin mahdollisuus, että 
pöllöjen äänetön lento on sopeutuma, joka pikemminkin takaa pöllölle 
häiriöttömän kuuntelun kuin estää saaliseläintä kuulemasta lähestyvää petoa.
>>
>>
>>
>> Kuten tunnettua, pöllöillä korvakäytävien aukot ovat epäsymmetriset, mikä 
edelleen parantaa suuntakuuloa korviin tulevien äänten vaihe-eroa muokkaamalla. 
Ehkä vähemmän tunnettua on se, että linnuilla on välikorvasta toiseen kallon 
läpi ulottuva akustinen yhdyskäytävä. Tämän on osoitettu olevan tehokkaampi 
ratkaisu pienen vaihe-erojen toteamiseen kuin pelkkä korvien välinen 
hermostollinen yhteys.
>>
>>
>>
>> Samat tutkijat havaitsivat, että jos pöllön naamahöyhenet poistetaan 
(huh!), kuulon vaakatarkkuus pysyy samana, mutta pystytarkkuus huononee.
>>
>>
>>
>> Tässä linkit, jos jotakuta kiinnostaa
>>
>>
>>
>> http://www.springerlink.com/index/N74M333534W75132.pdf
>>
>>
>>
>> http://www.springerlink.com/index/RX4217M58NJN1733.pdf
>>
>>
>>
>> Hapenpuute ei voi ajaa myyriä lumen pintaan, mutta on väitetty, että myyrät 
tekevät tunneleita tuulettaakseen pois kasvien hitaasta lahoamisesta syntyneen 
hiilidioksidin. Toisaalta tämä suomalaistutkimus ei löytänyt Kilpisjärven lumen 
alta sellaisia hiilidioksidipitoisuuksia, jotka olisivat myyrille haitallisia:
>>
>>
>>
>> http://www.sekj.org/PDF/anzf17/anzf17-001-004.pdf
>>
>>
>>
>> Enemmän näyttöä lienee siitä, että lumen pinnalle tulo liittyy 
orientaatioon ja paikasta toiseen siirtymiseen (mieluummin lumen pinnalla kuin 
naapurimyyrän reviirin tunneleiden kautta!) tai ravinnonhakuun (ainakin 
metsämyyrät käyvät myös talvella puissa ruokailemassa).
>>
>>
>>
>> Mielenkiintoinen aihe kaiken kaikkiaan!
>>
>>
>>
>> terv. Esa
>>
>>
>>
>> ________________________________
>>
>> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] 
Puolesta Jouni Pursiainen
>> Lähetetty: 17. maaliskuuta 2010 13:00
>> Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
>> Aihe: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
>>
>>
>>
>> Hei,
>>
>>
>>
>> Teppolan suopöllöt ovat todella inspiroiva luontoelämys!
>>
>>
>>
>> Päällimmäisenä jäi kytemään ihmettely siitä, miten saalistus onnistuu 
hangen läpi. Myyrät toki nousevat silloin tällöin pintaan, kun kerran niitä 
lumikoloja hangella näkyy, mutta silti luulisi niiden olevan vaikeita 
saalistettavia. Nehän pääsevät nopeasti myös koloonsa takaisin. Minkä ihmeen 
takia myyrät muuten ylipäätään nousevat hangen pintaan? Tuskin niiltä voi olla 
happi loppumassa lumen alla, eikä ne kolot miltään jätehuoltokäytäviltäkään 
näytä.
>>
>>
>>
>> Joskus esiteltiin jossain, että lapinpöllöt, jotka tunnetusti nappaavat 
saaliinsa syvältä hangesta kuulonsa avulla. Sekin kuulostaa hiukan 
metafyysiseltä: olen itsekin nähnyt lapinpöllön saalistavan, mutta tuntuisi 
kohtuullisen vaikealta osua kohdalleen siitä vauhdista pelkästään kuulon 
perusteella. Vaikka lepakot pystyvätkin tekemään tarkkaa kaikuluotausta, niin 
pöllöt eivät ääntä itse lähetä (ja sitä paitsi kaikuluotaus ilmeisesti 
tunnistaisi hangen pinnan). Pikaisesti koetin selvitellä netistä, olisiko UV-
valolla lumen suhteen erilainen läpäisy kuin näkyvällä valolla, mutta en saanut 
selvää vastausta. Molemmat heijastuvat hyvin lumihiutaleista. Jos UV-valolla 
olisi parempi läpäisy, olisi ehkä mahdollista, että myyrä näkyisi hangen läpi 
jollain tarkkuudella (kuten kala näkyy vedessä) ja pulma olisi ratkaistu. 
Oletukseni tässä oli, että pöllöillä olisi (tuulihaukan tapaan) ihmistä 
laajempi spektrialue näköaistinsa tukena. Tilanne saattaisi olla erilainen 
myös, jos pöllöt !
> näkisivät ihmistä paremmin infrapuna-alueella. Mutta saadakseen aikaan 
"lämpökamerakuvan", pitäisi  infrapunasäteilyn läpäistä vettä ja sen tiedän, 
että vedellä on useita absorptioalueita infrapunan puolella , joten vesi ei 
infrapuna-alueella ole edes läpinäkyvää (toisin kuin näkyvän valon alueella).
>>
>>
>>
>> Mutta, tällä hetkellä siis vain ihmettelen ja kuvittelen, että myyrät ovat 
niin typeriä, että jäävät ihastelemaan auringonpaistetta pitkäksi aikaa kolonsa 
suulle, altistuen saalistajille (pöllöille, ketuille ja mitä niitä nyt on).
>>
>>
>>
>> -          Jouni
>>
>>
>>
>
>_______________________________________________
>Pply mailing list
>Pply at lists.oulu.fi
>http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>