Vs: RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi

Thu Mar 18 10:18:57 EET 2010

Moi!

Muuten ihan hyvä video, vaikka todellakin liian "elokuvamaiseksi" tehty. 
Eikä kyseessä taida olla ensinkään aito luontodokumentti. On nimittäin 
väärä saaliseläin lapinpöllöllä! Maisema, jossa pöllö saalistaa, ei ole 
mitään tunturisopulin elinympäristöä. Ja pöllön nappaama pikkunisäkäs on 
aivan liian pitkähäntäinen tunturisopuliksi. Ilmeisesti rainan tekijällä 
ei ole ollut muutakaan lumenalaista pikkunisäkäskuvaa käytettävissä kuin 
tunturisopulista lumisessa terraariossa kuvattu. Niinpä laitetaan 
lapinpöllö käsikirjoituksessa syömään tunturisopulia - ekologisista 
faktoista piitaamatta.

Itseäni tuollaiset ekologiset mokat ärsyttävät suunnattomasti ja vievät 
uskon muuhunkin "dokumentissa" tosiasioiksi väitettäviin juttuihin. 
Oikeissa elokuvissa ekomokat vain huvittavat ja niitä on hauska etsiä 
leffoista. Luontodokumentteina esitettävät videot ovat kuitenkin aivan 
toinen juttu.

T.   Ari R.

"Jouni Pursiainen" <Jouni.Pursiainen at oulu.fi> 
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi
18.03.2010 08:53

Vastaanottaja
"reijo pantsar" <rpantsar at hotmail.com>, "PPLY-lista" <pply at lists.oulu.fi>
Kopio

Aihe
RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi

Hei,

Ihan mainio pätkä sinänsä, vaikkakin hiukan ärsyttävästi elokuvamaiseksi 
tehty. Se oli minusta selvää, että tarkka paikallistaminen tapahtuu 
lähietäisyydeltä: vauhti hidastui  juuri ennen iskua ja suunta täsmentyi. 
Sinänsä suoraa vastausta ei tullut siihen, mikä merkitys kuulolla on ja 
mikä merkitys muilla tekijöillä. Parhaiten kuvatussa syöksyssä sopuli oli 
ilmeisesti vain noin 10 cm hangen alla, joten kuulo varmaankin hyvin 
riittää tähän. Toisaalta, tosin vain tehosteena, kuvassa vilahti noin 
sekunnin ajan se näköala, jonka kuvittelin mielessäni, jos näköaistilla ja 
UV-valolla olisi merkitystä. Sopuli hohti violetinpunaisena peittävän 
hangen läpi. Se, missä määrin tehoste on totta, on sitten eri asia.

-          Jouni

From: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] On 
Behalf Of reijo pantsar
Sent: 17. maaliskuuta 2010 22:30
To: PPLY-lista
Subject: RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi

Terve,

Youtubesta löytyi aiheeseen liittyvä video.

http://www.youtube.com/watch?v=yps7pgq1TAk&feature=related

- Reijo

> From: Jouni.Pursiainen at oulu.fi
> To: mikko.ojanen at windowslive.com; kristian.koski at oulu.fi
> Subject: RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
> Date: Wed, 17 Mar 2010 20:24:39 +0200
> CC: pply at lists.oulu.fi; esa.hohtola at oulu.fi
> 
> Hmm,
> 
> Itse asiassa pitäisi kaivaa jostakin esille videoita tai tv-kuvaa 
lapinpöllön saalistuksesta. Tuntuisi todennäköiseltä, että hidastetussa 
kuvassa näkyisi lähestymisvaiheessa pään keinuttelua tai vastaavaa 
merkkinä äänen täsmäkäytöstä.
> 
> Omat kokemukseni lapinpöllön saalistuksesta ovat aika kaukaa, yli 100 
m:n päästä, eikä silloin tämmöisiä asioita näy. Pakko mainita, että sen 
sijaan olen nähnyt tunturipöllön nappaavan kovalla hangella juoksevan 
myyrän noin 15 metrin päästä, mitä ilmeisimmin näön perusteella... (yksi 
hienoimpia lintuelämyksiäni).
> 
> - Jouni
> 
> --- alkuperäinen viesti ---
> Lähettäjä: "Mikko Ojanen" <mikko.ojanen at windowslive.com>
> Aihe: RE: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
> Päivämäärä: 17. maaliskuuta 2010
> Aika: 20:00:07
> 
> 
> Moron,
> 
> 
> 
> Koirien suuntakuulo on erinomainen.
> 
> Muistan lukeneeni jutun, jossa koira erotti 50-100 metrin päästä (matkaa 
en muista tarkasti) toisistaan 10 cm:n etäisyydellä olevista summereista, 
kummasta ääni tuli.
> 
> Pöllöillä lienee sama tarkkuus (kuten Esa jo selosti) 
> 
> 
> 
> terv Mikko
> 
> > From: Jouni.Pursiainen at oulu.fi
> > To: kristian.koski at oulu.fi
> > Subject: Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
> > Date: Wed, 17 Mar 2010 19:54:07 +0200
> > CC: pply at lists.oulu.fi; Esa.Hohtola at oulu.fi
> > 
> > Hei,
> > 
> > Hyvä veto! Näin dokumentin itsekin ja se on kelpoinen argumentti äänen 
kuulumisen puolesta. Tosin, kettu seisoi pitkään lähes kirsu kiinni 
hangessa. Pöllö lähtee hyökkäykseensä monen kymmenen metrin päästä.
> > 
> > - Jouni
> > 
> > --- alkuperäinen viesti ---
> > Lähettäjä: "Kristian Koski" <kristian.koski at oulu.fi>
> > Aihe: Re: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
> > Päivämäärä: 17. maaliskuuta 2010
> > Aika: 19:42:37
> > 
> > Hei,
> > Ei liity pöllöihin, mutta asiaan kuitenkin. Tässä vasta oli Avarassa
> > Luonnossa Yellowstonen kansallispuistosta dokumenttia ja yhdessä 
osassa
> > näytettiin miten kettu nappasi myyrän metrisen (oma arvioni) hangen 
läpi!
> > Aika uskomaton suoritus. Hanki kun oli vielä aika kova, tai ainakin 
kettua
> > kestävä.
> > Syöksyn jälkeen vain häntä jäi näkyviin hangen pinnalle. Kuulon avulla 
se
> > ainakin näytti paikallistavan myyrän (päätä kallistelemalla). Varmaan 
moni
> > muukin katsoi kyseisen dokumentin....
> > 
> > -Kristian
> > 
> > On Wed, 17 Mar 2010, Jouni Pursiainen wrote:
> > 
> > > Hei,
> > >
> > > Tämä kaikki on epäilemättä totta ja itsekin ajattelen, että niin 
pöllön kuin lepakonkin on mahdollista paikantaa kohteita (pienenkin) äänen 
perusteella, kun kohteen ja korvan välillä on suora ilmayhteys.
> > >
> > > Mutta se lumi: En ole lukenut äänioppia sinänsä koskaan, joten olen 
tässä hiukan noviisina liikkeellä, mutta sain netistä sen käsityksen, että 
vaikka ääni eteneekin nestemäisessä vedessä hyvin, lumi vaimentaa äänen 
etenemistä merkittävästi. Vaimennus olisi joillakin aallonpituuksilla 
samaa suuruusluokkaa kuin lasivillalla. Vaikka kuinka pinnistän muistiani, 
en saa lokeroista esiin havaintoa, että olisin kuullut hiiren ääntä 
lasivillaeristeisen seinän läpi, enkä myöskään paksun hangen läpi. 
Esimerkiksi metsäpäästäissen kirkas ääni on kyllä kesäyössä kuuluva, ja 
olen kuullut sitä joissakin tilanteissa talvellakin, mutta en koskaan 
hangen läpi. Ei, vaikka varmaankin lumen alla maan pinnalla ruokaa 
etsiessään ne ääntelevätkin.
> > >
> > > Eli provosoin siis keskustelua väitteellä (jonka totuusarvosta en 
itsekään ole varma) että myyrien rapina ja vikinä eivät kuulu hangen läpi, 
eikä niitä siten voi käyttää saalistukseen. Paitsi ehkä jos lumikerros on 
aivan ohut.
> > >
> > > - Jouni
> > >
> > >
> > > -----Alkuperäinen viesti-----
> > > Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi puolesta: Esa Hohtola
> > > Lähetetty: ke 17.3.2010 16:33
> > > Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
> > > Aihe: VS: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
> > >
> > > Hei lista:
> > >
> > >
> > >
> > > Tornipöllöllähän tuota kuuloa on paljon tutkittu, sitä kun on helppo 
pitää laboratorio-oloissa. Konishin ryhmän klassisessa kokeessa saatiin 
suuntakuulon tarkkuudeksi 2 astetta sekä vaaka- (atsimuutti) että 
pystysuunnassa. Trigonometrian avulla selviää, että 10 metrin etäisyydellä 
tämä vastaa läpimitaltaan 35 cm:n, ja metrin etäisyydeltä 3.5cm:n alaa. 
Pään koko parantaa suuntatarkkuutta akustisista syistä johtuen, joten 
esimerkiksi lapinpöllön suuntakuulo on mahdollisesti vielä parempi. Niinpä 
pöllö, joka lähestyy lentäen lumen alla ääntelevää otusta, tietää 
viimeistään metrin-parin etäisyydellä paikan riittävän tarkasti. Tulipa 
mieleeni sellainenkin mahdollisuus, että pöllöjen äänetön lento on 
sopeutuma, joka pikemminkin takaa pöllölle häiriöttömän kuuntelun kuin 
estää saaliseläintä kuulemasta lähestyvää petoa.
> > >
> > >
> > >
> > > Kuten tunnettua, pöllöillä korvakäytävien aukot ovat epäsymmetriset, 
mikä edelleen parantaa suuntakuuloa korviin tulevien äänten vaihe-eroa 
muokkaamalla. Ehkä vähemmän tunnettua on se, että linnuilla on 
välikorvasta toiseen kallon läpi ulottuva akustinen yhdyskäytävä. Tämän on 
osoitettu olevan tehokkaampi ratkaisu pienen vaihe-erojen toteamiseen kuin 
pelkkä korvien välinen hermostollinen yhteys.
> > >
> > >
> > >
> > > Samat tutkijat havaitsivat, että jos pöllön naamahöyhenet poistetaan 
(huh!), kuulon vaakatarkkuus pysyy samana, mutta pystytarkkuus huononee.
> > >
> > >
> > >
> > > Tässä linkit, jos jotakuta kiinnostaa
> > >
> > >
> > >
> > > http://www.springerlink.com/index/N74M333534W75132.pdf
> > >
> > >
> > >
> > > http://www.springerlink.com/index/RX4217M58NJN1733.pdf
> > >
> > >
> > >
> > > Hapenpuute ei voi ajaa myyriä lumen pintaan, mutta on väitetty, että 
myyrät tekevät tunneleita tuulettaakseen pois kasvien hitaasta 
lahoamisesta syntyneen hiilidioksidin. Toisaalta tämä suomalaistutkimus ei 
löytänyt Kilpisjärven lumen alta sellaisia hiilidioksidipitoisuuksia, 
jotka olisivat myyrille haitallisia:
> > >
> > >
> > >
> > > http://www.sekj.org/PDF/anzf17/anzf17-001-004.pdf
> > >
> > >
> > >
> > > Enemmän näyttöä lienee siitä, että lumen pinnalle tulo liittyy 
orientaatioon ja paikasta toiseen siirtymiseen (mieluummin lumen pinnalla 
kuin naapurimyyrän reviirin tunneleiden kautta!) tai ravinnonhakuun 
(ainakin metsämyyrät käyvät myös talvella puissa ruokailemassa).
> > >
> > >
> > >
> > > Mielenkiintoinen aihe kaiken kaikkiaan!
> > >
> > >
> > >
> > > terv. Esa
> > >
> > >
> > >
> > > ________________________________
> > >
> > > Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi 
[mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] Puolesta Jouni Pursiainen
> > > Lähetetty: 17. maaliskuuta 2010 13:00
> > > Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
> > > Aihe: [Pply] Talvi, pöllöt ja lumi
> > >
> > >
> > >
> > > Hei,
> > >
> > >
> > >
> > > Teppolan suopöllöt ovat todella inspiroiva luontoelämys!
> > >
> > >
> > >
> > > Päällimmäisenä jäi kytemään ihmettely siitä, miten saalistus 
onnistuu hangen läpi. Myyrät toki nousevat silloin tällöin pintaan, kun 
kerran niitä lumikoloja hangella näkyy, mutta silti luulisi niiden olevan 
vaikeita saalistettavia. Nehän pääsevät nopeasti myös koloonsa takaisin. 
Minkä ihmeen takia myyrät muuten ylipäätään nousevat hangen pintaan? 
Tuskin niiltä voi olla happi loppumassa lumen alla, eikä ne kolot miltään 
jätehuoltokäytäviltäkään näytä.
> > >
> > >
> > >
> > > Joskus esiteltiin jossain, että lapinpöllöt, jotka tunnetusti 
nappaavat saaliinsa syvältä hangesta kuulonsa avulla. Sekin kuulostaa 
hiukan metafyysiseltä: olen itsekin nähnyt lapinpöllön saalistavan, mutta 
tuntuisi kohtuullisen vaikealta osua kohdalleen siitä vauhdista pelkästään 
kuulon perusteella. Vaikka lepakot pystyvätkin tekemään tarkkaa 
kaikuluotausta, niin pöllöt eivät ääntä itse lähetä (ja sitä paitsi 
kaikuluotaus ilmeisesti tunnistaisi hangen pinnan). Pikaisesti koetin 
selvitellä netistä, olisiko UV-valolla lumen suhteen erilainen läpäisy 
kuin näkyvällä valolla, mutta en saanut selvää vastausta. Molemmat 
heijastuvat hyvin lumihiutaleista. Jos UV-valolla olisi parempi läpäisy, 
olisi ehkä mahdollista, että myyrä näkyisi hangen läpi jollain 
tarkkuudella (kuten kala näkyy vedessä) ja pulma olisi ratkaistu. 
Oletukseni tässä oli, että pöllöillä olisi (tuulihaukan tapaan) ihmistä 
laajempi spektrialue näköaistinsa tukena. Tilanne saattaisi olla erilainen 
myös, jos pöllöt !
> > näkisivät ihmistä paremmin infrapuna-alueella. Mutta saadakseen aikaan 
"lämpökamerakuvan", pitäisi infrapunasäteilyn läpäistä vettä ja sen 
tiedän, että vedellä on useita absorptioalueita infrapunan puolella , 
joten vesi ei infrapuna-alueella ole edes läpinäkyvää (toisin kuin näkyvän 
valon alueella).
> > >
> > >
> > >
> > > Mutta, tällä hetkellä siis vain ihmettelen ja kuvittelen, että 
myyrät ovat niin typeriä, että jäävät ihastelemaan auringonpaistetta 
pitkäksi aikaa kolonsa suulle, altistuen saalistajille (pöllöille, 
ketuille ja mitä niitä nyt on).
> > >
> > >
> > >
> > > - Jouni
> > >
> > >
> > >
> > 
> > _______________________________________________
> > Pply mailing list
> > Pply at lists.oulu.fi
> > http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> 
> _________________________________________________________________
> Tutustu videoiden avulla Windows Live tuotteisiin.
> http://www.microsoft.fi/live
> 
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

Uusi Spaces ja 25 Gt ilmaista SkyDrive tallennustilaa. Lataa Live paketti.
_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20100318/d5d412a2/attachment.html 