[Pply] Riekot palaamassa takaisin soidinsoilleen Kainuussa

[Esa Aalto]

-- Linkki uutiseen --

Riekot palaamassa takaisin soidinsoilleen Kainuussa

Riekot ovat löytämässä hyvin tiensä takaisin Metsähallituksen kunnostamille soille Kainuussa. Tulokset soiden ennallistamisesta ovat olleet jopa...
Lue lisää

http://www.kainuunsanomat.fi/cs/Satellite?c=AMArticle_C&childpagename=KSA_newssite/AMLayout&cid=1194643010164&p=1194596027580&pagename=KSAWrapper

Riekot ovat löytämässä hyvin tiensä takaisin Metsähallituksen
kunnostamille soille Kainuussa. Tulokset soiden ennallistamisesta ovat
olleet jopa yllättävän hyviä.

Kuluvan kevään riekkolaskennoissa on löytynyt useita riekkoreviirejä
alueilta, joilla niitä ei juurikaan viime vuosina ole ollut.

– Tulosta voidaan pitää erinomaisena huomioiden se, että soiden
ennallistamisesta on kulunut vasta pari vuotta, Metsähallituksen
eräsuunnittelija Timo Eskola iloitsee.

Suomen havumetsäalueen riekkokanta on vähentynyt riistalaskentojen mukaan
jo kolmen vuosikymmenen ajan. Osaltaan tähän on vaikuttanut soiden
ojituksista aiheutunut elinympäristön hupeneminen ja muuttuminen.

Ojitusten vuoksi riekkojen suosimille karuille rämeillekin on noussut
niiden viihtymisen kannalta liikaa puustoa. Avoimet suot ovat tärkeitä
nimenomaan riekon soidinkäyttäytymiselle. Myös soiden vesitalouden
palauttaminen on tärkeää.

Alamäki pysäytettävä
Riekkosoiden ennallistaminen aloitettiin Metsähallituksen
talousmetsämailla vuonna 2007.

Koko maassa riekkosoita on ennallistettu noin tuhat hehtaaria. Kainuussa
töitä on tehty sadan hehtaarin alueella. Parhaillaan työn alla on
Kainuussa noin 60 riekkosuohehtaarin kunnostaminen.

– Vaikka kunnostuskohteet ovat olleet Kainuussa suhteellisen pienialaisia,
riekot ovat selkeästi palanneet takaisin entisille asuinalueilleen, Eskola
korostaa.

– Mikäli riekkokantojen alamäki jatkuisi entistä tahtia, kymmenen vuoden
päästä ei ehkä olisi enää juurikaan metsästettävää riekkokantaa, Eskola
arvioi.

Purokorvet seuraavana
Riekkosoiden lisäksi metsähallitus on kunnostanut vesilintukosteikkoja ja
hanhisoita Kainuussa noin 120 hehtaaria.

Hyvien kokemusten tahdittamana metsähallitus on suuntaamassa katseensa
seuraavaksi ojitusten pilaamiin puronvarsikorpiin, jotka ovat
metsäkanalintujen, etenkin metson kannalta tärkeitä poikueympäristöjä.

Puronvarsikorpien merkitys metsäkanalinnuille varmentui hiljattain
valmistuneessa puolankalaissyntyisen Janne Miettisen metsojen
elinympäristöä koskeneessa väitöskirjassa.

Puronvarsikorven kunnostusta on kokeiltu jo pilottikohteessa
Pudasjärvellä.

– Kaikki riistaympäristön kunnostuskohteet nivotaan nykyisin yhteen
metsähallituksen normaalien metsänhoitotöiden kanssa. Niitä tehdään
silloin, kun koneet ja työmiehet liikkuvat sopivilla alueilla, Eskola
kuvailee.

Kovin kallistakaan työ ei ole. Kaivinkoneen yhden päivän työtuloksella
voidaan ojia patoamalla ja selkeytysaltaita kaivamalla ennallistaa
kymmeniäkin hehtaareita riistakohteita.

Töitä rahoitetaan muun muassa lupametsästäjiltä metsähallitukselle
tulevilla tuloilla.

– Näin lupamaksuja palautetaan suoraan ruohonjuuritasolle riistan ja
metsästäjien hyväksi, Eskola korostaa.