[Pply] Linturuokintapalaverin satoa

[Ari Rajasärkkä]

Hei!

Oulun kaupungin viime tiistaina järjestämästä metsäseminaarista jäi 
tismalleen samanlainen maku kuin linturuokintapalaveristakin, johon tosin 
itse en (tällä kertaa) osallistunut. Silkkaa pelleilyähän se oli. 
Kansalaisia muka kuullaan, mutta mielipiteitähän ei tarvitse millään 
lailla ottaa huomioon. Esim. Sanginjoen ulkometsän toimenpidekielto 
päättyy vuodenvaiheessa. Kyselyyni metsähakkuiden ja "kunnostus"ojitusten 
aloittamisen ajankohdasta Juha Peuraniemi vastasi, että hänen 
käsittääkseen sinne ei ole leimikkosuunnitelmia olemassa.

Mutta tosiasiassa Oulun kaupungin metsien, mukaan lukien Sanginjoen alueen 
hoidosta vastaa ja päättää marionettilautakunnan näennäisalaisuudessa 
luonnonvarasuunnittelija Riitta Niemelä - tuo demokratian airut, joka 
aikoinaan 27.2.2005 julkaistussa metsätalouden saavutuksia ylistävässä 
Kalevan yleisönosaston kirjoituksessaan käytti demokratia-sanaa peräti 7 
kertaa, eli 7 x 11 merkkiä (sis. yksi välilyönti) = 77 merkkiä, joka on 
liki 3 % yleisönosastokirjoituksen enimmästä sallitusta merkkimäärästä eli 
3000:sta. Ärhäkkäässä tiistain seminaarin kommentissaan Niemelä kertoi 
myös ensiharvennusta vaativien Sanginjoen nuorten männiköiden menevän 
pilalle, ellei siellä aleta heti alkuvuodesta ryskämään. Että näin Oulussa 
demokratia mielletään. Lähes kaikki seminaarissa yleisön esittämät 
komentit olivat Oulun metsien suojelun lisäämistä kannattavia, jos yhtä 
sinnikästä välihuutelijaa ei lasketa. Siitä huolimatta päätökset tekee 
käytännössä yksi viranhaltija, jonka luonnonsuojeluvastaisuus on tullut 
todistetusti esille mm. em. Kalevan yleisönosaston kirjoituksessa.

Se, että 6 vuotta kestäneen tähänastisen suojeluprosessin yhteydessä 
olemme lukuisia kertoja yrittäneet selittää Oulun kaupungille, niin 
tekniselle lautakunnalle kuin Riita Niemelälle ja hänen 
näennäsiesimiehilleen Sanginjoen yksitoikkoisten lähes yhden puulajin 
nuorten männiköiden käsittelytavaksi pienaukotusta tai varovaisen hakkuun 
jälkeistä polttoa, on kaikunut kuuroille korville. Vaikka kyseisten 
metsäluonnon ennallistamiseen tähtäävien toimenpiteiden taloudelllinen 
tuotto todennäköisesti ylittäisi kaupungin kaavailemien harvennusten 
tuoton! Harvennuksella tosin saadaan varmistettua se, että tuontyyppisten 
nuorten metsien kehityskulku takuuvarmasti tulee poikkeamaan täydellisesti 
luonnonmetsän kehityksestä usean vuosikymmenen, jopa vuosisadan ajan. 
Tällä tavallahan saadaan varmistettua se, että vähenemässä olevat 
luontoarvot eivät palaudu lähivuosikymmeninä ja Sanginjoen ulkometsän 
tuleva kansallispuistokelpoisuus heikkenee oleellisesti.

Mutta sehän teknisellä keskuksella tavoitteena onkin. Koska 
kansallipuiston perustamisen myötä hirven metsästys alueella 
todennäköisesti loppuisi, vaikuttaisi se suoraan teknisen keskuksen 
henkilökunnan etuisuuksiin. Sanginjoen ulkometsähän on ollut ja on yhä 
edelleen teknisen lautakunnan viimekeväisellä päätöksellä teknisen 
keskuksen nykyisen ja eläköityneen henkilökunnan hirvenmetsästysaluetta, 
jonne muilla hirvestäjillä ei ole koskaan ollut asiaa. Tämä on mielestäni 
sen verran iso seikka, että teknisen keskuksen henkilökunta on jäävi 
tekemään päätöksiä Sanginjoen alueen yleisestä kehittämisestä ja esim. 
olemaan järjestelmällisesti alueen suojelua vastaan, vieläpä täysin 
tekaistuin ja virheellisten perusteiden nojalla. Voisikohan joku 
juridiikkaa paremmin tunteva ottaa selvää, ovatko teknisen keskuksen 
Sanginjokiasioista päättävät viranhaltijat olleet esteellisiä 
valmistellessan Sanginjoen ulkometsää koskevia päätöksiä? Tarvittaessa 
tällaisesta voisi kenties jopa tehdä tutkintapyynnön poliisille.

Sanginjoen suojeluprosessin aikaan on tullut ilmi mitä kummallisimpia 
kaupungin viranhaltioiden tekemisiä. Kun muutama vuosi sitten vaadimme 
nähtäväksi dokumentit, joihin perustuu Sanginjoella aiempina vuosina 
tehdyiksi väitettyjen hakkuiden määrä eli 5000 m3/v, ei sellaisia 
tilastoja yllättäen ollutkaan olemassa. Tähän 5000 mottiin kuitenkin 
perustui laskelma tulevien hakkuiden "puolittamisesta". Laskeskelimme 
parin metsäammattilaisen kanssa muutamiin todellisiin Sanginjoen 
hakkuudokumentteihin ja kasvupaikkatietoihin perustuvien kuutiomäärien 
avulla todennäköiseksi menneiden vuosien hakkuiden määräksi huomattavasti 
pienemmän arvion, joka oli vain 60 % teknisen keskusen ilmoittamasta 
dokumentteihin perustumattomasta määrästä. Tätä epäsuhtaa ei koskaan 
selvitetty kaupungin taholta, vaikka sitä useita kertoja pyysimmekin. Kun 
hakkuumäärät on luvattu "puolittaa" 5000 kuutiosta, todellista 
pienentymistä ei luultavasti ole jurikaan luvassa, koska ilmeisesti 
aiemmat hakkuut on ilmoittettu lähes kaksinkertaisina. Mielenkiintoista 
matematiikkaa!

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että heti ensi vuoden alusta Sangilla 
alkaa ryskymään aivan entiseen malliin. Kansallispuistohaaveet saadaan 
unohtaa hyvin pian, kun tehometsätalous täydennysojituksineen, nuorten 
metsien harvennuksineen (lue: yksipuolistaminen) ja vanhojen metsien 
avohakkuineen lähtee taas täydellä teholla käyntiin. Varustautukaapa 
taistoon tarkistamalla lujien kettinkien ja lukkojen säilytyspaikkanne....

Sitten seuraa tämän raportointini mielenkiintoisin kohta: Tiistain 
seminaarin jälkeen juttelimme suojeluväen kesken Sanginjoen tilanteesta 
kirjaston aulassa. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja, vihreiden edustaja 
Taina Pitkänen-Koli asteli eteeni ja alkoi äänekkäästi kummastelemaan, 
että miksi me vasta nyt tuomme Sanginjoen kansallispuistovaatimuksia 
esiin. Miksemme tuoneet niitä näkyviin esim. Sanginjoen ulkometsän hoidon 
ja käytön suunniitelun ohjausryhmässä. Olin lievästi sanottuna 
hölmistynyt. Mitä muuta viimeisen kuuden vuoden aikana on tehtykään, kuin 
yritetty saada Oulun kaupungin edustajat vakuuttumaan siitä, että 
Sanginjoen ulkometsä täyttää loistavasti eteläsuomalaisen kansallispuiston 
kriteerit ja että valmistuneessa ulkometsän hoito- ja käyttösuunnitelmassa 
olisi pityänyt ottaa huomioon se, että ns. metsätalousvyöhykkeellä ei 
tehdä sellaisia metsätaloudellisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat 
kansallispuiston perustamisen vuonna 2020. Täydellistä hakkuukieltoa emme 
koskaan ole alueelle esittäneetkään, vain sitä, että alueen hakkuut 
suunniteltaisiin siten, että metsäluonnon ennallistuminen lähtisi käyntiin 
hakkuiden jälkeen. Tätä ei kaupunki ole koskaan ottanut vakavasti, vaan 
aina on lähdetty siitä, että Sanginjoella jatkuu muutaman välivuoden 
jälkeen tyypillinen suomalainen tehometsätalous.

Näin Oulussa luonnon monimuotoisuuden teemavuonna 2010!


T.   Ari Rajasärkkä, luonnonsuojelubiologi







"Esa Aalto" <esa.aalto at oulu.fi> 
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi
13.10.2010 17:09

Vastaanottaja
<pply at lists.oulu.fi>
Kopio

Aihe
[Pply] Linturuokintapalaverin satoa






Terve,

Olin tänään kaupungin ympäristötoimella lintujen ruokintaa koskevassa
neuvottelussa, johon oli kutsuttu järjestöjen edustajia ja kaupungin
lintujen ruokintapaikoista vastaavat henkilöt.

Keskustelu oli hyvä ja uusia ruokintapaikkoja esitettiin Kuusisaareen,
Karjasillalle (ei Laanaojan varteen, vaan kauemmas astutuksesta),
Koskelanpuistoon ja Kaakkuriin Siipipeilintien metsikköön. Tulkitsin, että
kaikki muut kannattivat em. ruokintapaikkojen perustamista, paitsi 
kaupungin
ruokintapaikoista vastaavat henkilöt.

Asia oli nähtävästi päätetty jo etukäteen Taina Penttilän
(kaupunginpuutarhuri) ja Leena Tuurin (johtava hygieenikko) toimesta. 
Päätös
olikin selkeä: RUOKINTAPAIKKOJA EI LISÄTÄ.

Toisin sanoen neuvottelu on nyt järjestetty ja osallisia on kuultu, joten
kaikki voi jatkua, kuten tekninen keskus on päättänyt.

Neuvotteluun osallistuneen Matti Tynjälän (kaupungin ympäristötarkastaja)
ansiosta saatiin kuitenkin pieni mahdollisuus ruokintapaikkojen 
lisäämiseen
joskus tulevaisuudessa. Matti nimittäin lupasi kutsua koolle pienemmän
ryhmän (PPLY, Olsy, ESY, kaupunki), joka selvittää nyt esitettyjen
ruokintapaikkojen soveltuvuutta yleisiksi lintujen ruokintapaikoiksi.
Pelkona kuitenkin on, että tämän ryhmän esitys, oli se mitä tahansa, ei
edelleenkään vaikuta teknisen keskuksen päätöksiin millään tavalla.

Olipa siis turhauttava palaveri. Onneksi sentään pääsin vähän purkamaan
höyryjä Ylen toimittajalle ja kuvaajalle, jotka haastattelivat minua
lintujen ruokintaan liittyen heti tilaisuuden jälkeen Ainolanpuistossa.
Yritin tosin vähän hillitä sanomisiani, mutta toivottavasti en liikaa. 
Juttu
tulee ulos huomenna aamulla radiossa ja illalla Pohjois-Pohjanmaan
uutisissa.

Voisiko joku tiistaina Oulun kaupungin metsäpalaveriin osallistunut
referoida kuulumisia sieltä myös tänne listalle? Saamieni tietojen mukaan
metsäpalaverissa oli hyvin samanlainen meininki. Paikalla olleet 
Oululaiset
halusivat lisää metsien suojelua ja Sanginjoen kehittämistä
kansallispuistoksi, johon kaupungin luonnonvarasuunnittelija Riitta 
Niemelä
oli todennut, että "Hoitorästejä on niin pahasti, että hakkuut 
Sanginjoella
on pakko aloittaa ensi vuonna".

Sellaista demokratia on täällä Oulussa, (kuten myös koko Suomessa).

Valitettavasti

Esa A.

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply