[Pply] "omatkin" koirat purivat: Sanginjoen kansallispuistolle taas tyrmäys

Thu Sep 9 14:59:31 EEST 2010

Hei verkko,

Oulun kaupungin tekninen lautakunta tyrmäsi 31.8.2010 Vasemmistoliiton
valtuustoryhmän ja Ari Matilan (vihr.) esityksen Sanginjoen
kansallispuistosta.

Kaupungin vastauksen oli kirjoittanut luonnonvarasuunnittelija Riitta
Niemelä, jonka luontoväki tuntee luonnonsuojelun ja erityisesti Sanginjoen
kansallispuiston katkerana vastustajana, joka on ensimmäisestä kokouksesta
asti suhtautunut Sanginjoen kansallispuistohankkeeseen vihamielisesti ja
pilkallisesti.

Olen luonnonsuojelujärjestöjen edustajana ja kaupunginvaltuutettuna
aikoinaan vaatinut Niemelän korvaamista tasapuolisella henkilöllä
neuvotteluryhmästä, jonka sihteeriksi Niemelä otettiin. Sanginjoki-ryhmän
puheenjohtaja kaupungingeodeetti Juha Peuraniemi, teknisen keskuksen johtaja
Matti Matinheikki tai apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkala eivät tehneet
asiassa mitään. Kaupunginmetsänhoitajan lähdettyä ja viran jäätyä
täyttämättä valtaa metsäasioissa käyttää suvereenisi Riitta Niemelä
muistaakseni metsäteknikon koulutuksellaan.  Ympäristöliikelaitoksen
virkamieslaumasta ei ole luonnonsuojelullista linjanvetäjää löytynyt.

Kokouspäivänä tuttu toimittaja soitti ja kysyi, olinko huomannut, että
Sanginjoen asiaa käsitellään teknisessä lautakunnassa. En ollut huomannut.
Soitin luonnonsuojeluyhdistykseen ja lintutieteelliseen yhdistykseen, jotka
olivat yhtä tietämättömiä.

Miksi teknisen lautakunnan jäsenet eivät olleet pyytäneet tukea
kansalaisilta ja aloitteen tehneiltä järjestöiltä?

Soitolla selvisi, että Ari Matila oli myös tietämätön, että hänen
aloitteensa on käsittelyssä. Lautakunnan saman puolueen edustajat, ”vihreät”
Taina ”Pitkänen-Koli ja Otto Simola eivät olleet häntä informoineet. Soitto
vasemmistovaltuutetulle tuotti saman tuloksen: Puolueen edustajat Mervi
Siljander tai Erkki Hänninen eivät olleet kertoneet, että valtuustoryhmän
aloitetta käsitellään – ja aiotaan tyrmätä.

Teknisessä lautakunnassa kuka tahansa olisi voinut tehdä esityksen ja
ilmoittaa kannattavansa aloitteita eli kansallispuistoa. Kukaan ei tehnyt
sitä. Siis Pitkänen-Koli ja Simola käytännössä vastustivat puoluetoverinsa
Matilan esitystä ja Siljander ja Hänninen peräti koko oman valtuustoryhmänsä
esitystä.

Sitä ei paljon pehmennä se, että Pitkänen-Koli teki esityksen, että
lautakunta ”*hyväksyy esitetyn lausunnon* ja lisäksi esittää, että
aloitteentekijöitä pyydetään esittämään yksityiskohtaiset parannusehdotukset
Kh:n 1.3.2010 hyväksymään hoito- ja käyttösuunnitelmaan”. Sitä kannattivat
Simola ja Siljander. Erkki Hänninen (”vas”) äänesti oikeiston ja sossujen
mukana tämänkin olemattoman parannuksen nurin.

Muut sekä kansallispuiston että lisäyksen vastustajat olivat Raimo
Hämeenniemi (kepu) Tarja Sanila (kepu), Anne Lukkarila (kok), Juha Rahkola
(kok), Pekka Alakontiola (kok), Mervi Hyvärinen (sdp), Jukka Lappalainen
(sdp) ja Teuvo Siikaluoma (kepu) ja Riitta Lumijärvi (kepu)

Tässä perässä vielä kopio päätöspöytäkirjasta, ensin Vasemmistoliiton,
sitten Matilan esityksen käsittely.

On melkoisen epäjohdonmukaista, että edes oman puolueen edustajat eivät
kannattaneet Sanginjoen kansallispuistoaloitteita. Taina
”Kallioparkki”-Pitkänen-Kolin
vastustavan kannan tiesin kyllä ennakolta, sillä hän on vihreissä
aktiivisesti vastustanut kansallispuistoa ja on tässäkin asiassa teknisen
keskuksen virkamiesten asialla.

Ehkä pyyhkeitä ansaitsevat myös luonnonsuojeluyhdistys ja lintutieteellinen
yhdistys, joista kukaan ei ollut seurannut, miten Sanginjoki-aloitteet
etenevät. Moite koskee minua itseänikin.

t. Juha Markkola

Vastaus valtuustoaloitteeseen Sanginjoen ulkometsästä

kansallispuisto ja Lemmenpolulle vihkipaikka

Dno OUKA: 3022 /020/2010

*Anne Huotari ym. kirjoittaa 14.6.2010 päivätyssä valtuustoaloitteessaan:*

”SANGINJOEN ULKOMETSÄSTÄ KANSALLISPUISTO JA

LEMMENPOLULLE VIHKIPAIKKA

Aloitteen allekirjoittajat kannattavat Oulun luontojärjestöjen vuonna

2004 tekemää ehdotusta Sanginjoen ulkometsän hakemista

kansallispuistoksi. Alueen suojelu ei juuri muuttaisi nykyistä
virkistyskäyttöä

mutta se edellyttäisi toimivien rakenteiden luomista

alueelle. Kansallispuistoihin on saatavissa rahoitusta rakenteiden

korjaamiseen ja rakentaminen.

Hyvällä Sanginjoen ulkometsästä siitä saisi oululaisille erityisesti

koululaisille ja Ouluun tuleville kansainvälisillekin vieraille
vetovoimaisen

luontoretkeilykohteen aivan kaupungin kainalossa.

Kansallispuistostatuksella Sanginjoki toisi Oululle uutta mainetta

luontoystävällisenä ja monimuotoisena kaupunkina.

Ehdotamme Sanginjoen varrella sijaitsevan Lemmenpolulla olevaa

kaunista virkistyspaikkaa viralliseksi vihkipaikaksi Oulussa.

Paikalle on juuri uusittu riittävät rakenteet katoksineen. Tämä ei

aiheuta mitään kuluja kaupungille.”

*Tekninen keskus/ maa ja mittaus/ luonnonvarasuunnittelija*

*Riitta Niemelä p 044 7032384 kirjoittaa 20.8.2010:*

* *

Sanginjoen ulkometsään valmistui hoito - ja käyttösuunnitelma

vuosille 2009 – 2020, jonka kaupungin hallitus 1.3.2010 tekemässään

päätöksessä nro § 150 hyväksyi ohjeellisena noudatettavaksi.

Hyväksytyn suunnitelman mukaan Sanginjoen ulkometsää hoidetaan

monikäyttömetsänä, jossa huomioidaan niin luonnonsuojelun,

virkistyskäytön kuin metsätaloudenkin tarpeet. Suunnitelman

toteuttamista ohjaa ja seuraa työryhmä, jossa on edustus teknisestä

keskuksesta, Oulun seudun ympäristötoimesta ja Pohjois-

Pohjanmaan Ely -keskuksesta. Alueelle on tilattu markkinointiselvitys,

joka valmistuu v. 2010 kuluessa. Alueen laajuudesta johtuen

metsien monikäyttöä on mahdollista toteuttaa vastavalmistuneen

hoito- ja käyttösuunnitelman pohjalta siten, että virkistyskäyttö ja

luonnonsuojelu tulevat huomioiduksi.

Kaupungin omistamista metsätalousmaista on suojeltu nyt n. 1700

ha, kun mukaan lasketaan Sanginjoen uusin, hoito- ja käyttösuunnitelman

mukaisesti suojeluun siirretty n. 420 hehtaarin suuruinen

alue. Näin ollen n. 10% kaupungin nykyisestä metsäomaisuudesta

on suojelun piirissä turvaten Oulun seudulle ominaisten

luototyyppien ja lajiston säilymistä.

Noin 20 km:n päässä kaupungin keskustasta sijaitsevat Sanginjoen

metsät ovat olleet kaupunkilaisten virkistys- ja etenkin marjastuskäytössä

jo vuosikymmenten ajan. Kaupunkilaiset voivat jokamiehen

oikeuksia ja velvollisuuksia noudattaen virkistäytyä vapaasti

kaikissa metsissä, olivatpa ne sitten kaupungin, valtion

taikka yksityisessä omistuksessa.

Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään lailla.

Kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle

(Luonnonsuojelulaki 1996/1069 11 §). Kansallispuiston pinta-alan

on oltava vähintään 1 000 hehtaaria. Alueella on oltava merkitystä

yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen

lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. (Luonnonsuojelulaki

1996/1069 10 §). Kansallispuiston perustaminen ei ole

pelkästään kunnallinen vaan valtakunnallinen asia ja se edellyttää

valtion luonnonsuojeluviranomaisten kantaa alueen statuksesta.

Lemmenpolun kalastuspaikan rakenteita on uusittu v. 2010 ja aluetta

voi halutessaan vapaasti käyttää myös vihkipaikkana ottaen

huomioon alueen muut käyttäjät. Lemmenpolku on ennen kaikkea

suosittu kalastuspaikka, eikä sitä ole syytä virallistaa vihkikäyttöön.

Päätösehdotus, kaupungingeodeetti Kaija Puhakka

Tekninen lautakunta päättää antaa valtuustoaloitteeseen teknisen

keskuksen laatiman vastauksen.

Teknisen lautakunnan päätös 31.8.2010 § 383:

Jäsen Taina Pitkänen-Koli esitti jäsen Otto Simolan kannattamana,

että tekninen lautakunta hyväksyy esitetyn lausunnon ja lisäksi

esittää, että aloitteentekijöitä pyydetään esittämään yksityiskohtaiset

parannusehdotukset Kh:n 1.3.2010 hyväksymään hoito- ja

käyttösuunnitelmaan niin että voidaan kehittää Sanginjoen ulkometsää

kansallispuistotasoiseksi.

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Taina Pitkänen-Kolin esitystä

kannatti kolme (3) jäsentä (Mervi Siljander, Otto Simola ja Taina

Pitkänen-Koli) ja esittelijän päätösehdotuksen kannalla oli kymmenen

(10) jäsentä (Raimo Hämeenniemi,Tarja Sanila, Anne

Lukkarila, Juha Rahkola, Pekka Alakontiola, Mervi Hyvärinen,

Jukka Lappalainen, Erkki Hänninen, Teuvo Siikaluoma ja Riitta

Lumijärvi).

Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen

tulleen teknisen lautakunnan päätökseksi äänin 10 – 3.

Ote; Anne Huotari

Vastaus valtuustoaloitteeseen Sanginjoelle perustetaan

kansallispuistotason virkistysalue

Dno OUKA: 2263 /020/2010

*Ari Matila kirjoittaa 26.4.2010 päivätyssä valtuustoaloitteessaan:*

”Aloite Sanginjoen kansallispuistosta

Ehdotan, että Sanginjoelle perustetaan kansallispuistotason virkistysalue.

Jos Hietasaareen rakennetaan lähivuosina huvipuisto, menettävät

oululaiset tässä merkittävän virkistysalueen. Kansallispuistotason

virkistysalue Sanginjoelle toisi tilanteeseen parannusta. Kansallispuistosta

voisivat nauttia tavalliset kansalaiset, päiväkotien lapset,

koululaiset ja muut opiskelijat sekä luontoharrastajat. Sanginjoen

ulkometsä on helposti saavutettavissa: Oulun keskustasta vain

pyöräilymatkan päässä.

Kansallispuistotason virkistysalue olisi Oulun kaupungille hyvää

mainosta (publie relations) ja se toimisi jatkossakin kohteena, jonne

voisimme viedä ulkopaikkakuntalaisia vieraitamme. Suomen

kansallispuistot ovat erittäin suosittuja. Ihmisten kiinnostus luontoa

kohtaan on vain kasvanut viime vuosina. Luonnon kutistuessa ja

köyhtyessä luontokohteiden suosio tulee kasvamaan. Sanginjoen

kansallispuisto voisi olla matkailuvaltti muiden kansallispuistojen

tavoin ja siten tulonlähde. Se myös työllistäisi.

Oulun kaupungin omistaman Sanginjoen ulkometsäalueen koko

on noin 2 500 hehtaaria. Sen itä-länsisuunnassa on yhtenäinen

metsäalue, jolla on pituutta 11 kilometriä ja pohjoiseteläsuunnassa

leveyttä 2-3 kilometriä. Tällä hetkellä Sanginjoen

ulkometsälle on laadittu vuoteen 2020 ulottuvat hoito- ja
käyttösuunnitelmat,

jotka mahdollistavat metsän talouskäytön.

Oulun kaupungilla on luonnonsuojelusta tuoretta kokemusta:

22.3.2010 Oulun kaupunginhallitus päätti hienosti yhteensä 413

hehtaarin kokoisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Oulun

edustan saarille.

Luonto on lääke: se rauhoittaa ja virkistää, rentouttaa. Nykyajan

kiireiselle ja stressaantuneelle ihmiselle metsäkäyntiä ja -yötä voi

suositella lämpimästi -valtuutettuna ja lääkärinä.

Luonnonsuojelulain (6 §) mukaan kunta on velvollinen edistämään

luonnonsuojelua alueellaan. Oulun kestävän kehityksen toimintaperiaatteiden

päämääränä "luoda asukkaille laadukas lähiympäristö

sekä riittävät virkistys- ja vapaa-ajanviettoalueet luonnon

monimuotoisuutta heikentämättä" velvoittaa Sanginjoen suojeluun.

Kymmenille tuhansia oululaisille on arvokasta kotiseudulleen

ominaisten luontotyyppien ja lajiston säilyminen elinvoimaisina.”

*Tekninen keskus, maa ja mittaus/ luonnonvarasuunnittelija*

*Riitta Niemelä kirjoittaa 20.8.2010:*

Sanginjoen ulkometsään valmistui hoito - ja käyttösuunnitelma

vuosille 2009 – 2020, jonka kaupungin hallitus 1.3.2010 tekemässään