[Pply] "omatkin" koirat purivat: Sanginjoen kansallispuistolle taas tyrmäys

[Ari Rajasärkkä]

Hei!

Ottamatta kantaa Juhan varsinaiseen tekstiin otan kantaa niihin lukusiin 
VIRHEELLISYYKSIIN ja TIETOJEN ILMEISEN TARKOITUKSELLISEEN VÄÄRISTELYYN, 
joita Oulun kaupungin teknisen keskuksen luonnonvarasuunnittelijan Riitta 
Niemelän vastauksessa on. Olen kirjoittanut kommenttini Niemelän 
kirjoittaman tekstin väliin ISOILLA KIRJAIMUILLA JA PUNAISELLA VÄRILLÄ.


T.     Ari Rajasärkkä





Juha Markkola <jmarkkol at gmail.com> 
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi
09.09.2010 14:59

Vastaanottaja
pply at lists.oulu.fi, taina.pitkanen-koli at ouka.fi, otto.simola at vihreat.fi, 
mervi.siljander at ouka.fi, erkki.hanninen at ouka.fi, Matila Ari 
<ari.matila at fimnet.fi>, anneh.huotari at gmail.com
Kopio

Aihe
[Pply] "omatkin" koirat purivat: Sanginjoen kansallispuistolle taas 
tyrmäys






Tekninen keskus/ maa ja mittaus/ luonnonvarasuunnittelija
Riitta Niemelä p 044 7032384 kirjoittaa 20.8.2010:
 
Sanginjoen ulkometsään valmistui hoito - ja käyttösuunnitelma
vuosille 2009 – 2020, jonka kaupungin hallitus 1.3.2010 tekemässään
päätöksessä nro § 150 hyväksyi ohjeellisena noudatettavaksi.
Hyväksytyn suunnitelman mukaan Sanginjoen ulkometsää hoidetaan
monikäyttömetsänä, jossa huomioidaan niin luonnonsuojelun,
virkistyskäytön kuin metsätaloudenkin tarpeet.

LUONNONSUOJELUN TARPEET TULEVAT HUOMIOIDUKSI ÄÄRIMMÄISEN
MINIMAALISESTI KO. SUUNNITELMASSA.   LUONNONSUOJELUN TARPEITA EI
MISSÄÄN VAIHEESSA EDES OLE ARVOITU KUNNOLLA PYYTÄMÄLLÄ SUUNNITELMASTA
LAUSUNTOA ESIM. LUONNONSUOJELUBIOLOGIAN ASIANTUNTIJOILTA, JOITA LÖYTYY
SUOMESTA RIITTÄVÄN PALJON.   SANGINJOEN ULKOMETSÄN VAATELIAS UHANALAINEN
METSÄLAJISTO TULEE VÄÄJÄMÄTTÄ PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ HÄVIÄMÄÄN
ULKOMETSÄN ALUEELTA, MIKÄLI ALUEEN SUOJELUA EI KUNNOLLA TEHOSTETA JA
SUUNNITELLUSTA METSIEN TALOUSKÄYTÖSTÄ LUOVUTA.   LUONNONSUOJELU-
BIOLOGISEN SUKUPUUTTOVELAN KÄSITETTÄ EI MISSÄÄN VAIHEESSA OLE 
OTETTU VAKAVASTI TARKASTELUUN, VAIKKA ALKUPERÄISEN SUOJELUALOITTEEN
TEHNEIDEN JÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT OVAT TÄTÄ MONESSA YHTEYDESSÄ VAATINEET. 
VASTINEEN KIRJOITTAJAN RIITTA NIEMELÄN OMA ASIANTUNTEMUS EI TÄLLAISTEN 
PÄÄTELMIEN
TEKEMISEEN MILLÄÄN MUOTOA RIITÄ. 
 
Suunnitelman
toteuttamista ohjaa ja seuraa työryhmä, jossa on edustus teknisestä
keskuksesta, Oulun seudun ympäristötoimesta ja Pohjois-
Pohjanmaan Ely -keskuksesta. Alueelle on tilattu markkinointiselvitys,
joka valmistuu v. 2010 kuluessa. Alueen laajuudesta johtuen
metsien monikäyttöä on mahdollista toteuttaa vastavalmistuneen
hoito- ja käyttösuunnitelman pohjalta siten, että virkistyskäyttö ja
luonnonsuojelu tulevat huomioiduksi.

TÄSSÄ VÄITETÄÄN UUDEMMAN KERRAN LUONNONSUOJELUN
TULEVAN HUOMIOIDUKSI, VAIKKA VÄITTEELLÄ EI OLE MINKÄÄNLAISIA
PERUSTEITA (KS. EDELLINEN PUNAISELLA KIRJOITETTU OSA)

Kaupungin omistamista metsätalousmaista on suojeltu nyt n. 1700
ha, kun mukaan lasketaan Sanginjoen uusin, hoito- ja käyttösuunnitelman
mukaisesti suojeluun siirretty n. 420 hehtaarin suuruinen
alue. Näin ollen n. 10% kaupungin nykyisestä metsäomaisuudesta
on suojelun piirissä turvaten Oulun seudulle ominaisten
luototyyppien ja lajiston säilymistä.

TÄSSÄ KOHDASSA VÄÄRISTELLÄÄN ILMEISEN TARKOITUSHAKUISESTI
TILASTOJA.   METSÄTALOUSMAA TARKOITTAA KAIKKEA MAATALOUSMAAN,
TAAJAMA-ASUTUKSEN YMS. ULKOPUOLISTA MAATA SISÄLTÄEN JOUTO- JA
KITUMAATKIN KUTEN AVOIMET NEVAT.   METSIEN SUOJELUN KANNALTA ON
RELEVANTTIA KÄYTTÄÄ AINOASTAAN METSÄMAAN JA KORKEINTAAN JOISSAIN
ERIKOISTAPAUKSISSA KITUMAIDEN PINTA-ALAA.   AVOSOIDEN PINTA-ALALLA EI
OLE MITÄÄN MERKITYSTÄ METSÄLUONNON JA UHANALAISTEN METSÄLAJIEN
SUOJELUN KANNALTA.   VANHAN OULUN (EI SIIS ENTISEN YLIKIIMINGIN) ALUEELLA
ON TÄLLÄ HETKELLÄ SUOJELTU VAJAA 150 HA METSÄMAATA, JOSTA VANHAA
SUOJELUN KANNALTA TÄRKEÄMPÄÄ METSÄÄ ON 34 HA.   POHJANMAAN METSÄ-
KASVILLISUUSVYÖHYKKEEN KESKMÄÄRÄINEN METSÄMAAN SUOJELUPROSENTTI
ON 1,7 %.   OULUN LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ SUOJELTUA METSÄMAATA ON SELVÄSTI
VÄHEMMÄN KUIN KO. VYÖHYKKEELLÄ KESKIMÄÄRIN.   KARKEA ARVIO METSÄMAAN
SUOJELUTILANTEESTA 50 KM:N SÄTEELLÄ OULUN KESKUSTASTA ON ALLE 1 %.
LUONNONSUOJELUBIOLOGISTEN TUTKIMUSTEN MUKAAN METSIEN SUOJELUTASON
TULISI OLLA ALUEELLISESTI NOIN 10 PRSEONTIN LUOKAA, JOTTA VAATELIAAN
METSÄLAJISTON UHANALAISTUMISTA VOITAISIIN VÄHENTÄÄ.

LISÄKSI SANGINJOEN ULKOMETSÄN "UUSI" SUOJELUPINTA-ALA NOIN 420 HA SISÄLTÄÄ
JO VALMIIKSI ERILAISIN KAAVAMERKINNÖIN SUOJELTUA ALUETTA NOIN 80 HA. 
NIEMELÄN
VASTINEESSA MAINITTU PINTA-ALA 420 HA EI SISÄLLE EDES ISOKANKAAN OLEMASSA
OLEVAN LUONNONSUOJELUALUEEN PUISTO-OSAA, JOSSA NYKYISTEN RAUHOITUS-
MÄÄRÄYSTEN MUKAAN METSÄN HAKKUU ON SALLITTUA.   KAUPUNGINHALLITUS ON
KUITENKIN TEHNYT PÄÄTÖKSEN ALUEEN RAUHOITUSMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISESTA
SITEN, ETTÄ METSIEN KÄSITTELY SIELLÄ KIELLETTÄISIIN.

Noin 20 km:n päässä kaupungin keskustasta sijaitsevat Sanginjoen
metsät ovat olleet kaupunkilaisten virkistys- ja etenkin marjastuskäytössä
jo vuosikymmenten ajan. Kaupunkilaiset voivat jokamiehen
oikeuksia ja velvollisuuksia noudattaen virkistäytyä vapaasti
kaikissa metsissä, olivatpa ne sitten kaupungin, valtion
taikka yksityisessä omistuksessa.

EDELLISEN KALTAINEN MAININTA ON VASTINEESSA TÄYSIN TURHA. 
SE ANTAA HARHAANJOHTAVAN KUVAN, ETTÄ SANGINJOEN
KANSALLISPUISTON PERUSTAMINEN JOTENKIN VAARANTAISI
JOKAMIEHENOIKEUKSIA JA KAUPUNKILAISTEN VIRKISTÄYTYMIS-
MAHDOLLISUUKSIA ALUEELLA.   SUUNNITELLUISTA METSÄTALOUS-
TOMISTA PIKEMMINKIN VOISI ESITTÄÄ VIRKISTYSKÄYTTÖÄ RAJOTTAVIA
VÄITTEITÄ.   HAKKUURYDÖT, TÄYDENNYSOJITUKSET JA MUUT ULKOILU-
ALUEEN LUONNETTA PITKÄKSI AIKAA MUUTTAVAT TEKIJÄT VÄHENTÄVÄT
ALUEEN SOVELTUVUUTTA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN RATKAISEVASTI JA 
LISÄÄVÄT KÄVIJÄPAINEITA NIILLE VÄHÄISILLE OSA-ALUEILLE, JOTKA
JÄÄVÄT METSÄN KÄSITTELYN JA OJITUSTEN ULKOPUOLELLE.

20 KM:N ETÄISYYS OULUN KESKUSTASTA ON MITÄ PARHAIN EDELLYTYS
KANSALLISPUISTON PERUSTAMISEKSI SANGINJOELLE.   OULU ON NYKYSIN
AINOA ISO SUOMALAINEN KAUPUNKI, JONKA YMPÄRISTÖSSÄ EI OLE KANSALLIS-
PUISTOA MUUTAMAN KYMMENEN KM:N PÄÄSSÄ.   OULUN YMPÄRISTÖSSÄ
ON LINNUNTIETÄ MITATTUNA JUURI JA JUURI 100 KM:N SÄTEELLÄ KAKSI
PIENTÄ KANSALLISPUISTOA, JOSTA TOINEN, AVOMERELLÄ SIJAITSEVA
PERÄMEREN KANSALLISPUISTO, ON ERITTÄIN VAIKEASTI SAAVUTETTAVA. 
TOINEN ON ROKUAN KANSALLISPUISTO, JOKA ÄÄRIMMÄISEN KARUN
METSÄLUONNON EDUSTAJANA EI KOSKAAN VOI SOVELTUA SUURTEN
KÄVIJÄMÄÄRIEN PUISTOKSI. LÄHIN KUNNOLLISEKSI KÄYNTIKOHTEEKSI
SOVELTUVA KANSALLISPUISTO ON SYÖTTEELLÄ, JONNE ON AUTOILUMATKAA
LÄHES 150 KM.  OULU JA OULULAISET TARITSEVAT OMAN LÄHIKANSALLISPUISTONSA
SANGINJOELLE JO YKSITYISAUTOLUN AIHEUTTAMIEN PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEN JA 
ILMASTONMUUTOKSEN HIDASTAMISENKIN VUOKSI.

Kansallispuiston perustamisesta ja tarkoituksesta säädetään lailla.
Kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion omistamalle alueelle
(Luonnonsuojelulaki 1996/1069 11 §). Kansallispuiston pinta-alan
on oltava vähintään 1 000 hehtaaria. 

TÄSSÄKIN KOHTAA ESITETÄÄN HARHAAN JOHTAVAA TIETOA. 
LUONNONSUOJELULAIN MUKAAN KANSALLISPUISTO VOIDAAN
PERUSTAA VALTION MAALLE, MUTTA SIIHEN VOIDAAN LIITTÄÄ
ESIM. KUNTIEN OMISTAMIA MAITA.   LAKIA OLLAAN MUUTTAMASSA
ENTISTÄKIN JOUSTAVAMAAN SUUNTAAN PERUSTELLA OLEVAN
SELKÄMEREN KANSALLISPUISTON VUOKSI.   SELKÄMEREN KANSALLIS-
PUISTOAHAN OLLAAN PERUSTAMASSA SEKÄ VALTION ETTÄ KUNTIEN
OMISTAMILLE MAILLE.   SANGINJOEN ALUEELLA ON NYKYISIN OLEMASSA
VALTION OMISTAMIA JO VALMIIKSI SUOJELTUJA MAITA NOIN 15O HA PILPASUOLLA,
JOTA KANSALLISPUISTOALOITTEEN TEHNEET TAHOT OVAT USEAAN OTTEESEEN
EHDOTTANEEET LIITETTÄVÄKSI TULEVAAN SANGINJOEN KANSALLISPUISTOON
SAMOIN KUIN ULKOMETSÄN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ OLEVAA
KAUPUNGIN OMISTAMAA HARAKKALAMMEN SUOJELUALUETTAKIN.

Alueella on oltava merkitystä
yleisenä luonnonnähtävyytenä tai muutoin luonnontuntemuksen
lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta. (Luonnonsuojelulaki
1996/1069 10 §). 

YLLÄMAINITUT KANSALLISPUISTON PERUSTAMISEDELLYTYSET
TÄYTTYVÄT SANGINJOEN ULKOMETSÄN KOHDALLA ERITTÄIN HYVIN
TUNNETAANHAN ALUE ULKOMAITA MYÖTEN POHJOISEUROOPPALAISEN
METSÄLINNUSTON KANNALTA MERKITTÄVÄNÄ PAIKKANA, JONNE
SUUNTAUTUU RUNSAASTI OMATOIMISTA JA JÄRJESTETTYÄ LUONTOMATKAILUA.

Kansallispuiston perustaminen ei ole
pelkästään kunnallinen vaan valtakunnallinen asia ja se edellyttää
valtion luonnonsuojeluviranomaisten kantaa alueen statuksesta.
 
VALTAKUNNALLISTA MINKÄÄN TAHON NÄKEMYSTÄ SANGINJOEN
KANSALLISPUISTOKSI PERUSTAMISEKSI EI OLE MISSÄÄN VAIHEESSA
KYSELTY.   SUOJELUALOITEEN TEHNEIDEN JÄRJESTÖJEN VALTAKUNNALLISET
KATTOJÄRJESTÖT SUOMEN LUONNONSUOJELULIIITO, LUONTO-LIITTO JA BIRDLIFE 
SUOMI
OVAT TIETOISIA HANKEESTA JA PITÄVÄT SITÄ METSÄLUONNON SUOJELUN KANNALTA
VALTAKUNNALLISESTIKIN TÄRKEÄNÄ HANKEENA.   SANGINJOEN SUOJELUALOITEESTA
SEKÄ LAADITUSTA HOITOSUUNNITELMASTA OLISIKIN PITÄNYT PYYTÄÄ LAUSUNTOJA
MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ASIOITA KÄSITTELEVILTÄ TAHOILTA.  TÄHÄNASTISET
PÄÄTÖKSET SANGINJOEN KANSALLISPUISTON PERUSTAMATTA JÄTTÄMISESTÄ
OVAT YKSIN OULUN KAUPUNGIN TEKEMIÄ.   KÄYTÄNNÖSSÄ KAIKKI TÄHÄNASTISET
PÄÄTÖKSET ON TEHTY TEKNISESSÄ KESKUKSESSA SEKÄ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN 
HYVÄKSYESSÄ VIRKAMIESTEN ESITYKSET.   NYKYISIN OULUN KAUPUNGIN 
METSÄASIOISTA
PÄÄTTÄÄ KÄYTÄNNÖSSÄ LUONNONVARASUUNNITTELIJA RIITTA NIEMELÄ YKSINÄÄN, 
KOSKA
MUITA METSÄASIOISTA PÄÄTTÄVIÄ HENKILÖITÄ EI VIRASTOSSA OLE.


-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20100909/21785b28/attachment.html