[Pply] tunturisopulivaellusta

[petri.haapala at aapa.fi]

Moro!

Jormalta tuli mainio tilannekatsaus, mutta en silti malta olla kertomatta
omia haviksia.

Tulimme lauantaina tunturista Revon Juhan kanssa oltuamme Haltin reitillä
6 päivää, palatessa koukkasimme Termisjärven kautta. Kuun vaihteessa tuli
vastaan ihmisiä enemmän kuin sopuleita, mutta ilman viilettyä viikon
puolivälissä tilanne kääntyi toisinpäin. Varaustuvat olivat täynnä,
autiotuville ja telttaan mahtui.

Ylempänä oli ehkä enemmän sopuleita kuin koivikossa, tosin ihan
mutu-tuntumalla. Myös Kilpisjärvellä maantielle niitä loikki ja raatoja
oli tiellä sen verran tiheään, että kaivattaisiin lisää varislintuja
seudulle putsaustalkoisiin. Kuolleita osin syötyjä aikuisten raatoja näkyi
myös tunturissa kohta enemmän kuin eläviä. Sopulinpoikasia vipelsi silti
aika paljon, joten kyllä niitä vielä syksyllä näkee, ken sinne suuntaa.

Pedoista kärpän näkivät yhdet vaeltajakaverit. Me emme nähneet
pikkupetoja, keskityimme maisemiin ja lintuihin, sekä kivikossa pystyssä
pysymiseen... Tunturikihuja oli kyllä mielestämme paljon, puhutaan useista
kymmenistä, poikasiakin näkyi välillä, vaikka ne vielä vähän
piileskelivät, osa teki jo lentoharjoituksia. Piekana oli tosiaan usean
pahdan päällä naukumassa, ampuhaukkoja oli pari-kolme, Juha näki isomman
falcon yhden pahdan luona, missä se huuteli pitkään varoitusääntä.
Merikotka lenteli Kahperusvaaran tienoilla korppi kimpussaan. Pari nuorta
kiirunaa (koiras ja naaras) löytyi Kutturakurusta. Keräkurmitsa
Annjalonjin länsipuolelta. Sepelrastas ja räksä asuivat naapureina eräällä
rinteellä. Lapinkirvinen löytyi parista paikasta, lapinsirrejä 2-3 parvea
(7, 5 ja jotain) ja yksittäinen pari. Sellainen havainto oli, että
LAPINSIRKKUJA oli huomattavasti vähemmän kuin 2 vuotta sitten, jolloin
kylläkin kuljin enemmän pusikkoisia jokivarsia (kalalla), joissa niitä
näkee. Kevätmuutollakaan niitä ei näkynyt tänä vuonna entiseen malliin,
mistä lie kyse?
Off-topic: Haltin päällä kukki vielä jääleinikki, toinen huipulla havaittu
kasvi oli tankea piippo. (terveisiä vaan Piipolle!).

Petri

> Hei!
>
> Olen kuljeskellut puoli vuotta sopulimailla melkein tauotta.
> Tuolla kolmen valtakunnan rajapyykin suunnassa ja varsinkin
> Pältsan-tunturiston ja sen naapureitten alarinteillä kevätvaellus
> oli hurja, ihan sanoinkuvaamaton. Yhdellä silmäyksellä ilman
> kiikareita näki kymmeniä vaeltajia ja pälvelle pystytetyn teltan
> alle niitä tunki niin paljon, että kylkeä kääntäessä tahtomattaan
> litisti aina jonkun alivuokralaisen. Ei se paljon jäänyt jälkeen
> Kilpisjärven seutuvissa eikä Ropin suunnalla. Näillä lännen
> tuntureilla sopulit söivät kaiken syötävän niin perusteellisesti,
> ettei karu paljakka voi ensi talven yli elättää isoja
> sopulimääriä.
>
> Kesäkuussa kärppien ja lumikkojen määrä räjähti samoilla
> seuduilla ja varsinkin koivikkoalueilla tuli jyrkkä romahdus
> sopulikantoihin.
>
> Varsin hyvin oli kevätsopuleita myös pallastuntureitten
> maastossa. Hiihtelin toukokuun viimeisillä sosekeleillä myös
> Utsjoella, jossa kevätvaellus oli korkeintaan kymmenen prosenttia
> käsivarren tai Pältsan-Parraksen paljoudesta.
>
> Ainoa ylen runsas ja näkyvä siivekäs sopulinsyöjä Kilpisjärven
> seutuvilla oli (ja on vieläkin) ampuhaukka. Tosin piekanat
> pesivät runsaampina kuin monet voivottelivat. Tarkistin hupipäin
> puolen tusinaa sopivaa piekanapahtaa käsivarresta, ja piekana
> pesi jokaisessa, ellei joku iso falco ollut valloittanut paikkaa
> jo aikaisemmin. Niin kauan kuin sopuleita oli yltäkylläisesti,
> piekanat eivät liikkuneet sataa metriä kauempana pesiltään.
>
> Tunturikihuja enontekiön paljakoilla oli mieluummin vähän kuin
> paljon, säännöllisesti mutta harvakseltaan.
>
> Pallaksen seutu lienee ainoa paikka, jossa sopulitunturit ja
> sankka havumetsä törmäävät toisiinsa. Toukokuun alussa
> helmipöllöjä kilpalauloi paikoin muutaman sadan metrin välein.
>
> Sopuleitten määrä väheni myös Utsjoella vähän huonoksi tuossa
> juhanuksen-kesäkuun lopun nurkilla. Pullonkaulan jälkeen kanta
> alkoi uudelleen kasvaa ja ja heinäkuun puolivälissä vipeltäjiä
> liikkui ylenpalttisesti. Nyt sopuvuosi on siirtynyt Utsjoelle ja
> syysvaellus alkanut.
>
> Myyrän- ja sopulinsyöjien kannalta ravintoa oli Utsjoella
> keväälläkin ihan tarpeeksi. Varsinkin Paistuntureitten puolella
> tunturikihujen määrät olivat huikeita ja ahkera kairankoluaja
> löysi jo kelirikon keskellä joka lajin sopulinsyöjiä, paitsi
> naaleja. Ehkä sopulirunsaudesta seuranneen predaation täyden
> puuttumisen vuoksi myös kahlaajat jaksoivat paksusti. Yhden
> päiväkävelyn aikana törmäsi vielä heinäkuussa pariinkymmeneen
> vinkuleluina varoittelevaan punakuiripariin.
>
> Jorma Luhta
>
>
>
>>
>> Hei,
>>
>> Palailen parhaillaan Pohjois-Ruotsista, aivan sieltä Suomen
> käsivarren alta.
>> Oli mielenkiintoista nähdä tunturisopuleita liikkeellä. Vaikkei
> mitään
>> maan ja taivaan peittäviä massoja näkynytkään, jo liikehtimisen
> oireita havaittavissa.
>> Varsinkin Lainiojoen pohjoisrannalla (= luonnollinen ohjuri)
> oli
>> iltahämärissä jatkuvaa vipellystä. Lohenkalastajatkin kertoivat
> läpikulkua riittävän iltaisin.
>> Näimme puolenkymmentä yhtä aikaa auton edessä tiellä. Ja
> muutenkin
>> niitä näkyi tuon tuosta, ylittämässä tietä tai jopa uimassa
> pienempienjokien yli.
>>
>> Syksymmällä varmaan voi muutella piekanoita (Iissä) tavallista
> enemmän.
>> Jotain petoja nähtiin tuollakin: pari suopöllöpoikuetta
> poimimassa
>> helppoa sopuliruokaa tien varrella ja myös ampuhaukka poikue
>> ilmeisesti samoissa puuhissa. Pari hiiripöllöakin, vaikka
> oltiin
>> havumetsärajan yläpuolella. Yhtään piekanaa ei nähty, mutta ei
> kyllä
>> etsittykään, kun linnut eivät olleet retken päätarkoitus.
>>
>> Miten lie sopuli/petolintutilanne muualla? Aiemmin kesällä näin
>
>> Utsjoella lähinnä lapinmyyriä.
>>
>> - Jouni
>>
>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>