[Pply] Maisemointivelvoitteet vain keskeisimmille kohteille

[Eero Lindgren]

Näillä sivuilla on listattu maisemoinnilla tuhouttuja törmäpääsky-yhdyskuntia, joita varmaan paljon on jäänyt esiintuomattakin. Teppo Mutanen mainitsi sorakuoppien ekologisen merkityksen myös paahdeympäristöä vaativille mesipistiäisille. Myös botaniikan puolella on soranotosta hyötyviä uhanalaisia ja suojelua vaativia lajeja: kangasvuokko, hietaneilikka ja masmalo tulevat mieleen etelämpää.  

Itse äimistelin maisemoinnin funktiota Muhoksen Repokankaan etelälaidalla olevan kalliolouhoksen kohdalla. Rinne oli geologisesti kuin oppikirjasta hienoine ruusukvartsi- ja muskoviittijuonineen. Ruhjeisen rakenteen vuoksi louhoksen seinämässä oli syviä halkeamia, eikä tämä varmaankaan vähentänyt alueella pyörivien pohjanlepakkojen kiintymystä kuumaan rinteeseen.

No sitten nämä ympäristöviraston besserwisserit määräsivät Ratalaitoksen, joka sepeliä oli ottanut, maisemoimaan louhoksen rinteet. Sinne tuli vaikka mitä jätemaata lupiineineen ja jättiläispalsamineen. Rinteen ylärunaan vedettiin piikkilankaa, kauriiden ja hirvien iloksi. Kiitti vain kauhiasti. Kyllä aivot olivat tehneet taas työn. Valveutunut muhoslainen ympäristöajattelu on sitten täydentänyt työtä kippaamalla rinnettä alas hetekaa pienmpää romua erityisesti autotallin nurkista. 

Ei kaikkea kannattaisi maisemoida edes vaaran vättämiseksi. Ei ainakaan takkusten takana, jonne kersat eivät juuri eksy kuin vanhempien silmien alla. Ja aivojen käyttö on edelleen sallittua. Kempeleessä tilanne voi olla toinen, jos paikka on lähellä asutusta ja rinteeseen kaivetaan korsuja ja kömmänöitä. Pojat on poikia. Ikävä vaan, että isona niistä tulee maanrakennuspoikia.