[Pply] Rengastajaksi Kantalahdelle?

[Esa Hohtola]

Hei, sain Kantalahden tutkimusasemalla vierailleilta kulttuuriantropologeilta tällaista tietoa.

Esa

Dr. Esa Hohtola
Department of Biology
PO BOX 3000
University of Oulu
FIN-90014, Finland
http://cc.oulu.fi/~ehohtola

From: Eskola Juha [mailto:Juha.Eskola at ouka.fi]
Sent: 20. elokuuta 2013 9:29
To: Esa Hohtola
Subject: Kantalahden Luonnonpuisto

Hei, Olimme retkikerhon puitteissa luonto- ja kulttuurimatkalla Turjanrannikolla. Kävimme myös Kantalahden tutkimusasemalla, joka on Moskovan yliopiston alainen laitos. Itse olen käynyt useamman kerran tutkimusasemalla ja laitoksen tutkijoita on käynyt Perämeren tutkimusasemalla ja Oulangasssa. Ko. laitosten edustajia kävi kantalahden tutkimusasemalla kertomassa omasta toiminnasta, mutta yhteistyö jäi kesken muutosten vuoksi.  Kantalahden tutkimusasema haluaa yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa ja opiskelijavaihtoa. Yhteistyötä  toivotaan myös lintujen rengastuksessa. Turjanrannikolle olisi hyvä viritellä poikkitieteellistä (biologia, maantiede ja kulttuurin tutkimus) tutkimushanketta, jossa yhteistyökumppanina olisi Kantalahden tutkimusasema.


http://www.kandalaksha-reserve.org/kandalaksha_english/english.htm

http://www.kandalaksha-reserve.org/people/people_nauka.htm

koryakin.as.work at mail.ru<mailto:koryakin.as.work at mail.ru>, Aleksander  Koryakin, etnologi, laitoksen varajohtaja, joka oli meille oppaana



Kantalahden luonnonpuisto

Suojelualueiden tärkein tehtävä on biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Näistä tärkeimmät ovat valtion luonnonpuistot, joiden yhtenä tehtävänä toimia tutkimuskeskuksena. Venäjän ensimmäinen luonnonpuisto perustettiin Baikal-järven ympäristöön 1917. Barguzinin luonnonpuiston tehtävänä eurooppalaiseen tapaan oli lajien suojelu pelastuksen vuoksi. Samaan aikaan liittyi ajatus reservaateista erityisinä tutkimuskeskuksina. Kansallispuistojen syntyhistoria liittyy vuoteen 1983, jolloin perustettiin Losinyi Ostrovin ja Sotshin kansallispuistot. Vauhtia uusien kansallispuistojen perustamiselle antoi Venäjän presidentin antama asetus erityissuojelun kohteena olevista alueista ja samannimisen lain ilmestyminen vuonna 1992. Muurmanskin alueella on kolme luonnonpuistoa. Laplandian luonnonpuisto perustettiin 1930, Kantalahden 1932 ja venäläis-norjalainen Pasvikin luonnonpuisto 1991. Kuolan niemimaalla on lisäksi 14 luonnonsuojelualuetta muun muassa Kolvitsassa ja Varzugassa. Muurmanskin alueella on n. 50 geologista, kasvitieteellistä ja hydrologista luonnonmonumenttia sekä metsäalueita ja useita luonnonkohteita käsittäviä monumentteja. Suojelualueet käsittävät suojametsävyöhykkeet, tundran rajametsät sekä jokien ja järvien rantakaistat.


Kantalahden suojelualueen perustaminen liittyy haahkan rauhoitustarpeeseen. Alue oli aikoinaan paikallinen riistanvalvonta-alue. Vuonna 1939 se luokiteltiin luonnonpuistoksi.. Puistoon on liitetty myöhemmin Barentsin meren seitsemän saarta, Heinäsaaret ja Gavrilovskije-saaret sekä suuri osa Kantalahden saarista. Kantalahden asukkaille on varattu tiettyinä vuodenaikoina avoimia käyntialueita. Turistit voivat sopia kuljetuksesta Kantalahden tutkimusaseman kanssa.


Kantalahden luonnonpuiston tieteelliset tehtävät liittyvät alueen kuvaukseen (maa- ja vesistöalueiden kartoitukset), kasviston ja eläimistön inventointiin ja luonnonpuiston alueen biologisten lajien määritykseen sekä luonnon aikakirjan tekemiseen. Aikakirjan kerätään aineistoa ja tietoa vuodesta toiseen samalla keruumenetelmällä biologisten kohteiden ja ekosysteemin tilasta. Niukoilla resursseilla ja pitkäkestoisella seurannalla on pystytty järjestämään kokonaisvaltainen tiedonkeruu ja vertailumenetelmä. Kasveista on luetteloitu n. 650 lajia. Sammalia, jäkäliä ja sieniä on luetteloitu n. 550 lajia. Sinilevistä on identifioitu 117 lajia. Kantalahden merimakrofiiteista on määritelty 72 lajia. Yhteensä kaikista kasvilajeista on määritelty 1400 lajia. On selvitetty 350 selkärankaista lajia: kolme amfibilajia, kaksi matelijalajia, n. 250 lintulajia ja 53 nisäkäslajia, joista 19 merinisäkäslajia. Kantalahden luonnonpuiston luonteen vuoksi siellä on kiinnitetty erityistä huomiota meriselkärangattomiin, etenkin suuriin muotoihin (makrobethos). Eräiltä alueilta niitä on inventoitu yli 400 lajia. Luonnonpuiston alueella on kartoitettu yhteensä yli 4000 lajia ja työ jatkuu edelleen isojen lajiryhmien osalta. Luonnonpuisto ottaa mielellään vastaan tutkijoita, mutta niitä on toistaiseksi eksynyt saarille aika harvoin. Kantalahden luonnonpuiston erikoistyömuotona ovat kesäisin järjestettävät luontokerhot, joihin osallistuu nuoria ympäri Venäjää. Osa luontokerholaisista on palannut myöhemmin paikalle tutkijoiksi.

Tuntureiden ja vesialueen välissä sekä laaksoissa kasvaa tiheä mänty-, kuusi- ja koivumetsävyöhyke. Tunturipurot muodostavat lehtoja ja hetteikköjä. saaret ovat korkeita, mäntymetsäisiä ja rannat kivikkoisia. Vuoroveden aikana tulee esille savikkoisia ja kivikkoisia matalikkoja.

t. Juha Eskola, kulttuuriantropologi
Johanna Valkama maantietelijä

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20130821/7d4bde2d/attachment.html