[Pply] Laulujoutsen on vuoden lintu

[Heli Suurkuukka]

Minä olen ainakin kartoitustalkoissa mukana! Helppo laji tuntea ja sopivasti
voi samalla etsiä uusia hilla- ja karpalomaastoja…

 

Sikäli tässä voisi olla myös kansalaistutkimuksen ja lehtijutun paikka, että
jokainen kansalainen pystyy laulujoutsenen tunnistamaan
mökkisuoltaan/järveltään. Tiiraan ilmoittaminen on hankalampi juttu.
Lehtijutun toteutuessa vaihtoehtona pitäisi olla esim. puhelinpäivystys,
johon voisi havaintojaan ilmoittaa. Ongelma tässä on myös ehdottomasti se,
että miten saada kansalaiset ilmoittamaan myös nollahavainnoista samalla
intensiteetillä kuin pesimäpaikoista?

 

Olisikohan mahdollista houkutella lehtijutulla kansalaisia
yleisötilaisuuteen, jossa ohjeistettaisiin tarkistamaan mökin ympäriltä 5*5
km alueelta sopivat ympäristöt? Vai tuleeko tässä puolestaan ongelmaksi se,
että mökit on yleensä vain tietynlaisissa ympäristöissä eivätkä kata siten
satunnaisesti kaikkia pesimäympäristöjä?

 

Toivottavasti PPLY:läiset lähtevät tähän laajana rintamana mukaan niin
voidaan toteuttaa otostus kunnolla ja ohjeistaa joutsenten kartoitukseen mm.
kuukausikokouksessa.

 

Pohdiskeleepi,

Heli

 

From: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] On
Behalf Of Ari-Pekka Auvinen
Sent: 31. maaliskuuta 2014 22:28
To: pply at lists.oulu.fi
Subject: [Pply] Laulujoutsen on vuoden lintu

 

Iltaa

Kevät yllätti vuoden lintu -vastaavan.

Vaikka eletään vasta maalis--huhtikuun vaihdetta, taitaa melkein jokainen
PPLY:n pesivä laulujoutsenpari olla jo pesäpaikallaan(?) Laulujoutsen on
siis BirdLife Suomen vuoden lintu ja minä olen mennyt hentomielisyyttäni
lupautumaan kesän kartoitusten koordinaattoriksi. Tavoitteena olisi tuottaa
kannanarvio PPLY:n nykyisestä pesimäkannasta. Vaan kuinkas sellaisen tuotat
-- PPLY:n alue on laaja ja joutsenia melkein joka lammella ja suolla? Olemme
ns. kulisseissa miettineet erilaisia otostuksia, laajojen kansanrivien
valjastamista kartoitukseen paikallislehtien juttujen avulla ja ties mitä.
Mikään ei kuitenkaan vaikuta kovin helpolta ratkaisulta.

Olisiko teillä ideoita? Kuinka moni voisi kuvitella innostuvansa joutsenten
kartoittamisesta, jos nyt vaikka otostaisimme PPLY:n alueen 10 x 10 km tai 5
x 5 km ruutujen avulla?

Kopioin alle BirdLifesta tulleen ohjeen sekä tiedot edelliseltä kierrokselta
eli laulujoutsenarvion vuodelta 2004. Oliko Sami silloin koordinaattori --
kuinka kattava tuo kartoitus oli? Oliko kuntien välillä suurta vaihtelua?

Tällä välin kannattaisi jokainen reviirihavainto kirjata joka tapauksessa
Tiiraan. Itse kirjasin ensimmäisen Pyhäjoen Heinikarilamnmelta 20.3. --
pariskunta kökötti tukevan jääkannen päällä kymmenen asteen pakkasessa. 

A-P

kunta / parimäärä min / parimäärä max / pinta-ala km2

Taivalkoski / 100 / 120 / 2 400
Utajärvi / 50 / 80 / 1 670
Raahen seutu 50 / 100 / - (tarkoittanee Raahea, Pyhäjokea ja Siikajokea?)
Hailuoto 10 / 15 / 195
Haapavesi 20 / - / 1 048
Oulainen 15 / - / 589
Kärsämäki 10 / - / 700
Piippola 10 / - / 450
Pulkkila 10 / - / 384
Oulu / 5 / - / 327
Haukipudas 20 / - / 430
Ii / 10 / - / 618
Yli-Ii / 15 / 772
Pudasjärvi / 100 / 150 / 5 644
Kuivaniemi 30 / - / 930
Ylikiiminki 60 / - / 934
Kiiminki 30 / - / 329
Muhos 30 / - / 759
Oulunsalo 3 / - / 168
Lumijoki 3 / - / 323
Kempele 3 / - / 138
Vihanti 5 / - / 482
Kestilä 10 / - / 601
Merijärvi 3 / - / 229
Rantsila 10 / - / 604
Tyrnävä 15 / - / 394
Liminka 10 / - / 613

Yhteensä  662 / 822 / 22 601 + Raahen seutu





Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu 2014. Vuoden tutkimuksellisena
tavoitteena on päivittää laulujoutsenen kannanarvio sekä saada
mahdollisimman hyvä käsitys lajin alueellisesta kannankasvusta edellisen 10
vuoden aikana eri puolilla Suomea. Lisäksi tavoitteena on tiedotustoiminnan
avulla tuoda esiin kansallislintuamme ja siihen liittyviä moninaisia
näkökulmia.

Laulujoutsen oli vuoden lintu edellisen kerran kymmenen vuotta sitten.
Yhteenveto vuoden 2004 tuloksista on julkaistu Linnut-lehdessä, ja se löytyy
myös BirdLifen verkkosivuilta:
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/laulujoutsen.pdf

Tärkeimpänä tavoitteena on, että jäsenyhdistys pystyy vuoden 2014 jälkeen
antamaan mahdollisimman luotettavan arvion havaintojenkeruualueensa
laulujoutsenkannasta. Tämä on minimivaatimus. Yhdistys voi lisäksi kerätä
tietoa esimerkiksi pesivien parien jakautumisesta eri elinympäristöihin ja
erikokoisiin vesistöihin sekä poikastuotosta ja pesyekoosta eri
elinympäristöissä. Erityisen kiinnostavaa on tietää rannikkoyhdistysten
osalta, kuinka paljon merialueilta löytyy pesiviä laulujoutsenpareja.

Tavoitteena on myös kerätä tietoa laulujoutsenen vaikutuksesta toisiin
lintulajeihin. Erityisen mielenkiintoisia ovat havainnot laulujoutsenen ja
metsähanhen suhteesta.

Kannanarvion laatiminen

Yhdistyksen alueen laulujoutsenkannan arvioimiseksi ei ole tarpeen, eikä
suurimmassa osassa Suomea edes mielekästä, pyrkiä löytämään kaikkia
laulujoutsenpareja tai käymään lävitse kaikkia potentiaaliseksi ajateltuja
vesistöjä. Toki niin voi halutessa tehdä.

Kannanarvio voi perustua otokseen, jolloin työmäärä jää varsin
kohtuulliseksi. 

*	Otoksena voidaan käyttää esimerkiksi joitakin vuonna 2004 hyvin
inventoituja kuntia tai muita hyvin inventoituja alueita. 

*	Tänä vuonna käydään lävitse nämä vuonna 2004 hyvin inventoidut
alueet ja kyseisillä alueilla tapahtuneiden muutosten perusteella tehdään
arvio edellisen kymmenen vuoden kannan kasvusta (kuinka monta prosenttia). 

o   Tätä kasvutietoa avuksi käyttäen arvioidaan sitten koko alueen nykykanta
olettaen, että kanta on kasvanut yhtä paljon koko yhdistyksen alueella.

*	Vastaavasti toisenlaisena otoksena voidaan käydä joutsenmielessä
lävitse joitakin eri puolilla yhdistyksen aluetta sijaitsevia erityyppisiä
vesialueita ja soita. 

*	Tätä kautta saadaan arvio erityyppisten vesistöjen
joutsentiheydestä. 

o   Koko yhdistyksen vesialueilla pesivä kanta arvioidaan tällöin
inventoitujen vesialueiden joutsentiheyden perusteella eli käytetään
kullekin tyypille saatua tiheyttä (paria / ha) kertomalla se kunkin
vesialuetyypin yhdistyksen alueen kokonaispinta-alalla. Näiden summana
saadaan arvio kokonaisjoutsenkannasta.

*	Lisäksi arvioon voidaan käyttää yhdistyksen alueella toteutettujen
muiden vesilintulaskentojen tuloksia ja Tiira-lintutietopalvelun
havaintoaineistoa.

Otostamalla saatu luku toimii kannanarvion pohjana. Lopulliseksi
kannanarvioksi ilmoitetaan minimi- ja maksimimäärä (esim. 300-500 paria).
Otostaminen ei korvaa maalaisjärkeä ja otokseen perustuvaa tulosta on syytä
tarkastella kriittisesti. 

Tämän ohjeen jälkeen on malli yhdistyksen tietojen ilmoittamisesta
BirdLifelle. 





-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20140401/a6fc64a0/attachment.html