[Pply] [LV] Arosuohaukka ja luonnonsuojelubyrokratia

[Seppo Vuolanto]

Hei,
riippumatta siitä mitä Suomen hallitus haluaa tai ei halua, meitä sitoo
EUn lintudirektiivi. Laji kuuluu liitteeseen 1. Se velvoittaa jäsenmaat
suojelemaan näitä lajeja, ensisijaisesti erityissuojelualuein
(SSP-alue). Tällainen alue kuuluu automaattisesti Natura-verkostoon ja
siihen sovelletaan luontodirektiiviin sisältyvää
arviointivelvollisuutta (artikla 6).
Arosuohaukan ainoan tunnetun pysyvän pesimäpaikan on samalla
perusteella kuin muidenkin ao. liitteeseen kuuluvien lajien kannalta
tärkeimpien paikkojen suojelu varmistettava myös Suomessa.
EY-tuomioistuimen mukaan lintudirektiivin liitteen 1 kriteerit
täyttävään paikkaan sovelletaan luontodirektiivin 6. artiklan
arviointivelvollisuutta, vaikka asianomainen jäsenvaltio kieltäytyisi
nimeämästä paikkaa SSP-alueeksi. Sellaista suunnitelmavaihtoehtoa ei
saa toteuttaa, joka vaikuttaa haitallisesti suojelun kohteeseen.
Tämä sääntö on ollut Suomessa voimassa siitä lähtien, kun
luontodirektiivi hyväksyttiin EUssa edellisen vuosituhannen lopulla.
Minkälaisia byrokraatteja olet oikein tavannut?

Terv. Seppo
Lähettäjä: Ari-Pekka Auvinen
Lähetetty: 16.7.2014 1:08
Vastaanottaja: lintuverkko at birdlife.fi; pply at lists.oulu.fi
Aihe: [LV] Arosuohaukka ja luonnonsuojelubyrokratia
Hei

Tässä tämän kesän hiljainen protestini:
https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/14660996021/

Ja sitten selitys...

Arosuohaukan pesä on löydetty tai pesintä muutoin varmistettu Suomesta
kymmenkunta kertaa (joiden lisäksi on todettu kaksi sekapesintää
niitty- ja sinisuohaukan kanssa). Ensimmäinen puhdas arosuohaukan
pesintä todettiin Vaalassa 2003. Vuodesta 2011 lähtien laji on pesinyt
maassamme varmistetusti vuosittain. Vaikka arosuohaukka vaikuttaa
olevan kevät keväältä yleisempi, ei pesintöjen tai varmistettujen
reviirien määrä ole noussut Tiiran kirjattujen havaintojen kanssa
samaa tahtia. Toistaiseksi maastamme tunnetaan vain yksi paikka, jonne
laji näyttäisi vakiintuneen. Siikajoen Vartissa arosuohaukat ovat
pesineet viimeiset neljä vuotta aika lailla samoilla sijoilla.

Ensimmäiset emolinnnut rengastettiin Vartin pesältä viime kesänä. Tänä
vuonna haukkapari pesi alle sadan metrin päässä viime vuoden
pesäpaikalta. Harmittavasti en päässyt näkemään koiraan jalkoja (sillä
olisi pitänyt olla lukurengas). Naaraalla sen sijaan oli varmuudella
alumiinirengas (kuten pitikin olla), joka viitaisi yhdessä reviirin
päällekkäisyyden kanssa vahvasti viime vuotiseen lintuun. Onkin aivan
mahdollista, että vähintään toinen Vartin arosuohaukkaparin
osapuolista on ollut koko ajan sama lintu.

Siikajoen Varttiin ollaan rakentamassa tuulivoimapuistoa. Ensi alkuun
tuulimyllyjä tulee yhdeksän, jatkossa toinen mokoma lisää. Ensimmäisen
yhdeksän myllyn hanke on jo kaavoitettu ja luvitettu. Teiden ja
voimaloiden perustusten rakentaminen alkoi tänä keväänä. Rakennustyöt
olivat kuitenkin lähes kokonaan pysähdyksissä touko- ja kesäkuun ajan.
Näinpä arosuohaukkakin pesi yllätyksekseni vanhalla paikallaan, vaikka
pesältä oli lopulta vain reilu 50 metriä tuulimyllyn pystyttämistä
varten jyrätylle koripallokentän suuruiselle murskeaukealle.

Arosuohaukalla ei ole suomalaista uhanalaisluokitusta, sillä lajin ei
katsottu olleen vakiintunut maahamme, kun vuoden 2010 Punaista kirjaa
tehtiin. Jos arviointi tehtäisiin nyt, olisi arosuohaukka epäilemättä
siinä mukana. Kriteerien valossa sen status olisi todennäköisesti
äärimmäisen uhanalainen (CR).

Lajin eurooppalainen uhanalaisluokka on erittäin uhanalainen (EN).
Maailmanlaajuisesti arosuohaukka on silmällä pidettävä (NT),
käsittääkseni levinneisyysalueen suppeuden ja pienenevän kannan
vuoksi.

Olin viime kesänä yhteydessä lintujen uhanalaisuutta arvioivaan
toimikuntaan. Kysyin, voitaisiinko arosuohaukan uhanalaisuutta
arvioida nyt, vaikka seuraava varsinainen koko lajiston arviointi
tehdään todennäköisesti vasta vuonna 2020. Ymmärsin, että
toimikunnassa oli kahta ilmaa. Osa oli kanssani samoilla linjoilla ja
olisi halunnut tehdä arvioinnin nyt, osa ei. Jos tulkitsin oikein,
keskenkautista arviointia vastustaneiden argumentit liittyivät mm.
lainsäädäntöön ja byrokratiaan. Näiden kannalta kymmentä vuotta
nopeampisyklinen arviointi olisi ilmeisesti ollut hankala.

Näin ollen arosuohaukalla ei ole Suomessa edelleenkään
uhanalaisluokitusta. Ja tästä on taas seurannut käytännössä se, ettei
lajin ainoaa vakiintunutta pesimäpaikkaa ole tarvinnut huomioida
millään tapaa Vartin tuulivoimapuiston suunnitelussa ja toteutuksessa.
Laki ei sitä vaadi eikä tuulivoimayhtiötä saati kuntaa huvita menettää
mokoman koukkunokan vuoksi roposiaan.

Minä en osaa arvata, mikä on arosuohaukan tulevaisuus Suomessa. Voi
toki olla, että siitä tulee lopulta yleinen pesimälaji, aivan kuten
ruskosuohaukasta. Toisaalta yhtä mahdollinen on vaikkapa kultasirkun
kohtalo - lopulta yhtä nopea katoaminen kuin mitä aiempi
yleistyminenkin oli. Se joka tapauksessa on mielestäni huomattavaa ja
merkillistä, että tämä laji on tullut pesimään Varttiin yli tuhannen
kilometrin päähän tunnetusta yhtenäisestä levinneisyysalueestaan
kaakossa. Vartin "pariskunnan" merkitys lajin vakiintumiselle voi olla
huomattava. Tähän mennessä Vartin reviiri on tuottanut ainakin 20
lentopoikasta. Muiden tietämieni pesien (Vaala, Kajaani, Liminka,
Lumijoki, Ylivieska) yhteenlaskettu poikastuotto on lähes täsmälleen
sama.

Tekemieni havaintojen mukaan arosuohaukka nousee erityisesti
pesäpaikallaan säännöllisesti tuulivoimaloiden
törmäysriskikorkeudelle.

Ja viimein varsinainen kuvan selitys: Risto Juvaste teki täksi kesäksi
arosuohaukalle oman lukurengassarjan. Kaikki Riston tekemien uusien
renkaiden kolmimerkkiset koodit alkavat C-kirjamella. En malttanut
olla käyttämättä koiraskoon renkaista ensimmäisenä rengasta CR1.
Ilmekään värähtämättä sujautin renkaan poikasellle ja näin ollen
luokittelin sen symbolisesti äärimmäisen uhanalaiseksi (Critically
endangered = CR) -- aivan omin luvin, kun kerran muut eivät sitä
halunneet tehdä.

Ensi kesänä Vartin reviirin yllä viuhuvat tuulivoimalan kiivasliikkeiset lavat.

Jupisi

A-P
 		 	   		
_______________________________________________
BirdLife lintuverkko postituslista
viestiosoite: lintuverkko at birdlife.fi
eroaminen: lintuverkko-request at birdlife.fi otsikko unsubscribe