[Pply] [LV] Arosuohaukka ja luonnonsuojelubyrokratia

Wed Jul 16 11:09:31 EEST 2014

Hei taas

Kalajoella on nähty myös jonkinlaisia valonpilkahduksia, joista en kuitenkaan voi kertoa tämän enempää asian keskeneräisyyden vuoksi. Totean kuitenkin, että jokin tuulivoimayhtiö yrittää sentään toimia edes puolittain fiksusti...

Fennovoimalta ei puolestaan ole tarvinnut odottaa myötätuntuoa luonnolle. Jo se, että laitospaikaksi valittiin yksi Perämeren piirin arvokkaimmista ranta-alueista, kertoi paljon yhtiön lähestymiskulmasta. Hanhikivenniemi arvioitiin pari vuotta ydinvoimasuunnitelmien julkituloa ennen Pohjois-Pohjanmaan arvokkaimmaksi maankohoamisrannikon primäärisukkessionmetsien suojelukohteeksi. Tänä vuonna sieltä löytyi mm. Pohjois-Pohjanmaan kautta aikojen toinen valkoselkätikan pesä, vain kivenheiton päässä ydinvoimalan tontista.

Tällä hetkellä Fennovoima ja Pyhäjoen kunta pyrkivät huomioimaan alueella pesivän merikotkan mm. niin, että kaavailevat tulevan (? -- tuskin!) voimalaitostyömaan kuulemma tarvitsemaa kännykkämastoa vain parin sadan metrin päähän kotkanpesästä.

Jos joku aistii näiden sanojen takaa patoutunutta turhautumista, niin tulkinta ei ole aivan väärä.

A-P

From: esaalto at hotmail.com
To: svuolanto at gmail.com; aripekka00 at hotmail.com; lintuverkko at birdlife.fi; pply at lists.oulu.fi
Date: Wed, 16 Jul 2014 05:44:52 +0000
Subject: Re: [Pply]	[LV] Arosuohaukka ja luonnonsuojelubyrokratia

Terve,
Samaan ongelmaan ELY:n saamattomuudesta liittyy parin merikotkanpesän tilanne. Toinen pesä on Kalajoella ja sille on käymässä nyt heti pesimäkauden jälkeen samoin kuin A-P:n alla kuvaamalle arosuohaukan pesälle. Eli pesä jää keskelle tuulivoimapuistoa. ELY ei tietääkseni ole tehnyt mitään pesän suojelemiseksi, vaikka pesä on ollut tiedossa kahtena vuonna ja reviiri sitä aiemminkin. Toinen pesä taas on Pyhäjoella ja sille on tehty ELY:n toimesta rajauskin, mutta niin suppea, että uusi pesä on nyt aivan rajauksen reunalla ja jos huonosti käy siihen viereen tulee ydinvoimalatyömaa. Kysymys kuuluukin, miten saada ELY:n Y-osasto toimimaan? Nyt E ja vähän L:kin jyräävät ja jälki on sen mukaista.
Mihin tahoon näissä tapauksissa pitäisi olla yhteydessä? ELY ei auta, YM ei auta ja hankevastaavakaan ei innostu viivytyksistä, kun luvat ovat jo kunnossa. Tuulivoimaloiden osalta tornien pystyttäminen alkanee hyvin pian. Ydinvoimala sentään onneksi on pidemmässä kuusessa.
t. Esa A.

Lähettäjä: Seppo Vuolanto
Lähetetty: ‎keskiviikko‎, ‎16‎. ‎heinäkuuta‎ ‎2014 ‎8‎:‎19
Vast.ott: Ari-Pekka Auvinen, Verkko Lintu, pply at lists.oulu.fi

Hei,

riippumatta siitä mitä Suomen hallitus haluaa tai ei halua, meitä sitoo

EUn lintudirektiivi. Laji kuuluu liitteeseen 1. Se velvoittaa jäsenmaat

suojelemaan näitä lajeja, ensisijaisesti erityissuojelualuein

(SSP-alue). Tällainen alue kuuluu automaattisesti Natura-verkostoon ja

siihen sovelletaan luontodirektiiviin sisältyvää

arviointivelvollisuutta (artikla 6).

Arosuohaukan ainoan tunnetun pysyvän pesimäpaikan on samalla

perusteella kuin muidenkin ao. liitteeseen kuuluvien lajien kannalta

tärkeimpien paikkojen suojelu varmistettava myös Suomessa.

EY-tuomioistuimen mukaan lintudirektiivin liitteen 1 kriteerit

täyttävään paikkaan sovelletaan luontodirektiivin 6. artiklan

arviointivelvollisuutta, vaikka asianomainen jäsenvaltio kieltäytyisi

nimeämästä paikkaa SSP-alueeksi. Sellaista suunnitelmavaihtoehtoa ei

saa toteuttaa, joka vaikuttaa haitallisesti suojelun kohteeseen.

Tämä sääntö on ollut Suomessa voimassa siitä lähtien, kun

luontodirektiivi hyväksyttiin EUssa edellisen vuosituhannen lopulla.

Minkälaisia byrokraatteja olet oikein tavannut?

Terv. Seppo

Lähettäjä: Ari-Pekka Auvinen

Lähetetty: 16.7.2014 1:08

Vastaanottaja: lintuverkko at birdlife.fi; pply at lists.oulu.fi

Aihe: [LV] Arosuohaukka ja luonnonsuojelubyrokratia

Hei

Tässä tämän kesän hiljainen protestini:

https://www.flickr.com/photos/sanginjoki/14660996021/

Ja sitten selitys...

Arosuohaukan pesä on löydetty tai pesintä muutoin varmistettu Suomesta

kymmenkunta kertaa (joiden lisäksi on todettu kaksi sekapesintää

niitty- ja sinisuohaukan kanssa). Ensimmäinen puhdas arosuohaukan

pesintä todettiin Vaalassa 2003. Vuodesta 2011 lähtien laji on pesinyt

maassamme varmistetusti vuosittain. Vaikka arosuohaukka vaikuttaa

olevan kevät keväältä yleisempi, ei pesintöjen tai varmistettujen

reviirien määrä ole noussut Tiiran kirjattujen havaintojen kanssa

samaa tahtia. Toistaiseksi maastamme tunnetaan vain yksi paikka, jonne

laji näyttäisi vakiintuneen. Siikajoen Vartissa arosuohaukat ovat

pesineet viimeiset neljä vuotta aika lailla samoilla sijoilla.

Ensimmäiset emolinnnut rengastettiin Vartin pesältä viime kesänä. Tänä

vuonna haukkapari pesi alle sadan metrin päässä viime vuoden

pesäpaikalta. Harmittavasti en päässyt näkemään koiraan jalkoja (sillä

olisi pitänyt olla lukurengas). Naaraalla sen sijaan oli varmuudella

alumiinirengas (kuten pitikin olla), joka viitaisi yhdessä reviirin

päällekkäisyyden kanssa vahvasti viime vuotiseen lintuun. Onkin aivan

mahdollista, että vähintään toinen Vartin arosuohaukkaparin

osapuolista on ollut koko ajan sama lintu.

Siikajoen Varttiin ollaan rakentamassa tuulivoimapuistoa. Ensi alkuun

tuulimyllyjä tulee yhdeksän, jatkossa toinen mokoma lisää. Ensimmäisen

yhdeksän myllyn hanke on jo kaavoitettu ja luvitettu. Teiden ja

voimaloiden perustusten rakentaminen alkoi tänä keväänä. Rakennustyöt

olivat kuitenkin lähes kokonaan pysähdyksissä touko- ja kesäkuun ajan.

Näinpä arosuohaukkakin pesi yllätyksekseni vanhalla paikallaan, vaikka

pesältä oli lopulta vain reilu 50 metriä tuulimyllyn pystyttämistä

varten jyrätylle koripallokentän suuruiselle murskeaukealle.

Arosuohaukalla ei ole suomalaista uhanalaisluokitusta, sillä lajin ei

katsottu olleen vakiintunut maahamme, kun vuoden 2010 Punaista kirjaa

tehtiin. Jos arviointi tehtäisiin nyt, olisi arosuohaukka epäilemättä

siinä mukana. Kriteerien valossa sen status olisi todennäköisesti

äärimmäisen uhanalainen (CR).

Lajin eurooppalainen uhanalaisluokka on erittäin uhanalainen (EN).

Maailmanlaajuisesti arosuohaukka on silmällä pidettävä (NT),

käsittääkseni levinneisyysalueen suppeuden ja pienenevän kannan

vuoksi.

Olin viime kesänä yhteydessä lintujen uhanalaisuutta arvioivaan

toimikuntaan. Kysyin, voitaisiinko arosuohaukan uhanalaisuutta

arvioida nyt, vaikka seuraava varsinainen koko lajiston arviointi

tehdään todennäköisesti vasta vuonna 2020. Ymmärsin, että

toimikunnassa oli kahta ilmaa. Osa oli kanssani samoilla linjoilla ja

olisi halunnut tehdä arvioinnin nyt, osa ei. Jos tulkitsin oikein,

keskenkautista arviointia vastustaneiden argumentit liittyivät mm.

lainsäädäntöön ja byrokratiaan. Näiden kannalta kymmentä vuotta

nopeampisyklinen arviointi olisi ilmeisesti ollut hankala.

Näin ollen arosuohaukalla ei ole Suomessa edelleenkään

uhanalaisluokitusta. Ja tästä on taas seurannut käytännössä se, ettei

lajin ainoaa vakiintunutta pesimäpaikkaa ole tarvinnut huomioida

millään tapaa Vartin tuulivoimapuiston suunnitelussa ja toteutuksessa.

Laki ei sitä vaadi eikä tuulivoimayhtiötä saati kuntaa huvita menettää

mokoman koukkunokan vuoksi roposiaan.

Minä en osaa arvata, mikä on arosuohaukan tulevaisuus Suomessa. Voi

toki olla, että siitä tulee lopulta yleinen pesimälaji, aivan kuten

ruskosuohaukasta. Toisaalta yhtä mahdollinen on vaikkapa kultasirkun

kohtalo - lopulta yhtä nopea katoaminen kuin mitä aiempi

yleistyminenkin oli. Se joka tapauksessa on mielestäni huomattavaa ja

merkillistä, että tämä laji on tullut pesimään Varttiin yli tuhannen

kilometrin päähän tunnetusta yhtenäisestä levinneisyysalueestaan

kaakossa. Vartin "pariskunnan" merkitys lajin vakiintumiselle voi olla

huomattava. Tähän mennessä Vartin reviiri on tuottanut ainakin 20

lentopoikasta. Muiden tietämieni pesien (Vaala, Kajaani, Liminka,

Lumijoki, Ylivieska) yhteenlaskettu poikastuotto on lähes täsmälleen

sama.

Tekemieni havaintojen mukaan arosuohaukka nousee erityisesti

pesäpaikallaan säännöllisesti tuulivoimaloiden

törmäysriskikorkeudelle.

Ja viimein varsinainen kuvan selitys: Risto Juvaste teki täksi kesäksi

arosuohaukalle oman lukurengassarjan. Kaikki Riston tekemien uusien

renkaiden kolmimerkkiset koodit alkavat C-kirjamella. En malttanut

olla käyttämättä koiraskoon renkaista ensimmäisenä rengasta CR1.

Ilmekään värähtämättä sujautin renkaan poikasellle ja näin ollen

luokittelin sen symbolisesti äärimmäisen uhanalaiseksi (Critically

endangered = CR) -- aivan omin luvin, kun kerran muut eivät sitä

halunneet tehdä.

Ensi kesänä Vartin reviirin yllä viuhuvat tuulivoimalan kiivasliikkeiset lavat.

Jupisi

A-P

_______________________________________________

BirdLife lintuverkko postituslista

viestiosoite: lintuverkko at birdlife.fi

eroaminen: lintuverkko-request at birdlife.fi otsikko unsubscribe

_______________________________________________

BirdLife lintuverkko postituslista

viestiosoite: lintuverkko at birdlife.fi

eroaminen: lintuverkko-request at birdlife.fi otsikko unsubscribe

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply 		 	   		  
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20140716/43d6e32c/attachment.html 