Iltaa
Kevät yllätti vuoden lintu -vastaavan.
Vaikka eletään vasta maalis--huhtikuun vaihdetta, taitaa melkein
jokainen PPLY:n pesivä laulujoutsenpari olla jo pesäpaikallaan(?)
Laulujoutsen on siis BirdLife Suomen vuoden lintu ja minä olen mennyt
hentomielisyyttäni lupautumaan kesän kartoitusten koordinaattoriksi.
Tavoitteena olisi tuottaa kannanarvio PPLY:n nykyisestä pesimäkannasta.
Vaan kuinkas sellaisen tuotat -- PPLY:n alue on laaja ja joutsenia
melkein joka lammella ja suolla? Olemme ns. kulisseissa miettineet
erilaisia otostuksia, laajojen kansanrivien valjastamista kartoitukseen
paikallislehtien juttujen avulla ja ties mitä. Mikään ei kuitenkaan
vaikuta kovin helpolta ratkaisulta.
Olisiko teillä ideoita? Kuinka moni voisi kuvitella innostuvansa
joutsenten kartoittamisesta, jos nyt vaikka otostaisimme PPLY:n alueen
10 x 10 km tai 5 x 5 km ruutujen avulla?
Kopioin alle BirdLifesta tulleen ohjeen sekä tiedot edelliseltä
kierrokselta eli laulujoutsenarvion vuodelta 2004. Oliko Sami silloin
koordinaattori -- kuinka kattava tuo kartoitus oli? Oliko kuntien välillä suurta vaihtelua?
Tällä välin kannattaisi jokainen reviirihavainto kirjata joka tapauksessa Tiiraan. Itse kirjasin ensimmäisen Pyhäjoen Heinikarilamnmelta 20.3. -- pariskunta kökötti tukevan jääkannen päällä kymmenen asteen pakkasessa.
A-P
kunta / parimäärä min / parimäärä max / pinta-ala km2
Taivalkoski / 100 / 120 / 2 400
Utajärvi / 50 / 80 / 1 670
Raahen seutu 50 / 100 / - (tarkoittanee Raahea, Pyhäjokea ja Siikajokea?)
Hailuoto 10 / 15 / 195
Haapavesi 20 / - / 1 048
Oulainen 15 / - / 589
Kärsämäki 10 / - / 700
Piippola 10 / - / 450
Pulkkila 10 / - / 384
Oulu / 5 / - / 327
Haukipudas 20 / - / 430
Ii / 10 / - / 618
Yli-Ii / 15 / 772
Pudasjärvi / 100 / 150 / 5 644
Kuivaniemi 30 / - / 930
Ylikiiminki 60 / - / 934
Kiiminki 30 / - / 329
Muhos 30 / - / 759
Oulunsalo 3 / - / 168
Lumijoki 3 / - / 323
Kempele 3 / - / 138
Vihanti 5 / - / 482
Kestilä 10 / - / 601
Merijärvi 3 / - / 229
Rantsila 10 / - / 604
Tyrnävä 15 / - / 394
Liminka 10 / - / 613
Yhteensä 662 / 822 / 22 601 + Raahen seutu
Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu 2014. Vuoden
tutkimuksellisena tavoitteena on päivittää
laulujoutsenen kannanarvio sekä saada mahdollisimman hyvä käsitys lajin alueellisesta kannankasvusta edellisen 10
vuoden aikana eri puolilla Suomea. Lisäksi tavoitteena on tiedotustoiminnan
avulla tuoda esiin kansallislintuamme ja siihen liittyviä moninaisia
näkökulmia.
Laulujoutsen oli vuoden lintu edellisen kerran kymmenen
vuotta sitten. Yhteenveto vuoden 2004 tuloksista on julkaistu Linnut-lehdessä,
ja se löytyy myös BirdLifen verkkosivuilta: http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/laulujoutsen.pdf
Tärkeimpänä tavoitteena on, että jäsenyhdistys pystyy vuoden
2014 jälkeen antamaan mahdollisimman luotettavan arvion
havaintojenkeruualueensa laulujoutsenkannasta. Tämä on minimivaatimus. Yhdistys
voi lisäksi kerätä tietoa esimerkiksi pesivien parien jakautumisesta eri
elinympäristöihin ja erikokoisiin vesistöihin sekä poikastuotosta ja
pesyekoosta eri elinympäristöissä. Erityisen kiinnostavaa on tietää
rannikkoyhdistysten osalta, kuinka paljon merialueilta löytyy pesiviä
laulujoutsenpareja.
Tavoitteena on myös kerätä tietoa laulujoutsenen
vaikutuksesta toisiin lintulajeihin. Erityisen mielenkiintoisia ovat havainnot
laulujoutsenen ja metsähanhen suhteesta.
Kannanarvion laatiminen
Yhdistyksen alueen laulujoutsenkannan arvioimiseksi ei ole
tarpeen, eikä suurimmassa osassa Suomea edes mielekästä, pyrkiä löytämään
kaikkia laulujoutsenpareja tai käymään lävitse kaikkia potentiaaliseksi
ajateltuja vesistöjä. Toki niin voi halutessa tehdä.
Kannanarvio voi perustua otokseen, jolloin työmäärä jää
varsin kohtuulliseksi.
Otoksena
voidaan käyttää esimerkiksi joitakin vuonna 2004 hyvin inventoituja kuntia
tai muita hyvin inventoituja alueita. Tänä
vuonna käydään lävitse nämä vuonna 2004 hyvin inventoidut alueet ja
kyseisillä alueilla tapahtuneiden muutosten perusteella tehdään arvio
edellisen kymmenen vuoden kannan kasvusta (kuinka monta prosenttia).
o Tätä
kasvutietoa avuksi käyttäen arvioidaan sitten koko alueen nykykanta olettaen,
että kanta on kasvanut yhtä paljon koko yhdistyksen alueella.
Vastaavasti
toisenlaisena otoksena voidaan käydä joutsenmielessä lävitse joitakin eri
puolilla yhdistyksen aluetta sijaitsevia erityyppisiä vesialueita ja soita.
Tätä
kautta saadaan arvio erityyppisten vesistöjen joutsentiheydestä.
o Koko
yhdistyksen vesialueilla pesivä kanta arvioidaan tällöin inventoitujen vesialueiden
joutsentiheyden perusteella eli käytetään kullekin tyypille saatua tiheyttä
(paria / ha) kertomalla se kunkin vesialuetyypin yhdistyksen alueen
kokonaispinta-alalla. Näiden summana saadaan arvio kokonaisjoutsenkannasta.
Lisäksi
arvioon voidaan käyttää yhdistyksen alueella toteutettujen muiden
vesilintulaskentojen tuloksia ja Tiira-lintutietopalvelun
havaintoaineistoa.
Otostamalla saatu luku toimii kannanarvion pohjana.
Lopulliseksi kannanarvioksi ilmoitetaan minimi- ja maksimimäärä (esim. 300-500
paria). Otostaminen ei korvaa maalaisjärkeä ja otokseen perustuvaa tulosta on
syytä tarkastella kriittisesti.
Tämän ohjeen jälkeen on malli yhdistyksen tietojen
ilmoittamisesta BirdLifelle.
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20140331/a0a52003/attachment.html