[Pply] Hanhikiven luontoarvoista

Mon Nov 17 15:34:40 EET 2014

Moro

PPLY syyskokouksessa Juha Markkola viittasi ilmeisesti Kalevassa olleeseen juttuun, jossa Mauri Pekkarinen oli lausunut totuuksia Hanhikivenniemen luontoarvoista -- niiden puutteesta. Kerroin kirjoittaneeni tästä aiheesta mielipidekirjoituksen jokunen vuosi sitten. Ko. kirjoituksen löytämisessä meni hetki. Piti päästä kaivelemaan työsähköpostin sedimenttejä ennen kuin löytyi.

Mikäli tämä ei nyt ole jo liika myöhäistä, niin kirjoitus löytyy alta. Sille piti muuten aikoinaan hankkia hyväksyntä SYKE:n pääjohtajaa myöten(!)

Yksityikohtaisista linnustoarvoista voidaan mainita ainakin:

- yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimmista (vanhin?) merikotkareviiri. Pesii tai ainakin yrittää pesiä joka vuosi. (Viime kesänä pesintä epäonnistui uudessa pesässä tuntemattomasta syystä.)
- Pohjois-Pohjanmaan toinen tunnettu valkoselkätikkareviiri. Viime kesänä löytyi pesä, joka oli kuitenkin katkennut kovassa tuulessa muninta-aikaan. Koloista päätelleen vaseti on saattanut pesiä alueella jo aiemminkin.

Kirjoitus julkaistiin marraskuussa 2011.

A-P

***

Mitä ovat Hanhikiven "risukot"?

Sekä Kalevan päätoimittaja Markku Mantila (9.10.) että
toimittaja Antti Ervasti (14.11.) ovat mielipidekirjoituksissaan
kyseenalaistaneet jyrkin sanakääntein Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikaksi
valitun Hanhikivenniemen luontoarvot. Ervasti kutsuu aluetta "surkeaksi
rääseiköksi, rumaksi jättömaa-alueeksi" Mantilan lainatessa toisen
kirjoittajan määritelmää "kivinen risukko".

Toisin kuin kirjoittajat väittävät, ovat Hanhikivenniemen
luontoarvot olleet yleisesti tunnustettuja jo ennen Fennovoiman suunnitelmia.  Alueen metsätoimijoiden ja ympäristökeskusten
yhteisessä vuodet 2004–2006 kattaneessa Merestä metsäksi -hankkeessa
kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan rannikon arvokkaimpia maankohoamisrannikon
metsien kehityssarjakohteita.

Hankkeen tuloksena löydettiin kaksi erityisen arvokasta
kohdetta, joille suojelutoimia olisi järkevää keskittää. Nämä olivat
Haukiputaan Halosenlahti ja Pyhäjoen Hanhikivi. Näistä Hanhikiven arvokas alue
on pinta-alaltaan kymmenkertainen Halosenlahteen nähden.

Merestä metsäksi -hankkeesta kertovia uutisia julkaistiin
myös Kalevassa vuonna 2006.

Kuinka paljon selkeämpää osoitusta Hanhikiven
luontoarvoista tarvitaan kuin metsä- ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyönä
tekemä kartoitus, jossa varta vasten etsittiin arvokkaita maankohoamisrannikon
kohteita? Ja kaikki tämä siis ennen kuin Fennovoimaa oli edes perustettu.

Se, että maankohoamisrannikon maailmanlaajuisesti
ainutlaatuinen luonto ei ole paremmin tunnettua ja arvostettua, on eri asia. Muitakin
Pohjois-Pohjanmaan luonnon kansainvälisessä perspektiivissä arvokkaita
elinympäristöjä on valitettavasti halveksittu ja kohdeltu kovalla kädellä. 

Tässä Hanhikiven "risukot" kuuluvat samaan
sarjaan Pohjanmaan laajojen ja monimuotoisten soiden sekä omaleimaisten jokien
kanssa. Kaikkia niitä on pyritty laajasti muuttamaan muuksi kuin mitä ne alun
perin olivat.

Hanhikiven kaltaisia elinympäristöjä syntyy jääkauden
jälkeisen maankohoamisen – tai ehkä oikeammin muodonpalautumisen – seurauksena.
Maailmassa on kaksi tällaista muodonpalautumisen keskusta. Toinen sijaitsee
Merenkurkussa–Perämerellä ja toinen Kanadan pohjoisosissa. 

Maaperän tasaisuuden ja ilmasto-olosuhteiden vuoksi
suurin ekologinen vaikutus maankohoamisella on juuri Suomen puoleisella Perämerellä
eli Pohjanmaan rannikolla.

Pohjanmaan maankohoamisrannikkoa ei olisi täysin
virheellistä verrata trooppisten alueiden mangrovemetsiin. Vastaavaa suojausvaikutusta
maankohoamisrannikon "risukoilla" ei toki ole, mutta samalla tavalla
ympäristöönsä nähden rikkaan ja omaleimaisen eliöyhteisön ne muodostavat. 

Kaukaisen mangrovemetsän arvon ymmärtää suomalainenkin,
mutta ovatko kotoiset maankohoamisrannat liian lähellä niiden ainutlaatuisuuden
näkemiseksi?

Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat arvioitiin
vuonna 2008 äärimmäisen uhanalaisiksi. 

Ari-Pekka Auvinen

Tutkija 

Suomen ympäristökeskus

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20141117/d6c1dd1d/attachment.html 