[Pply] Hanhikiven luontoarvoista

[Mikko]

Lukekaapa Iiro Viinasen tuoreista muistelmista, mitä hän tykkää Maurista.
Kovaa luettavaa suomalaisesta päätöksenteosta - vaikka puolueellissus huomioitaisiinkin.

terv. Mikko Ojanen

From: Kari.Koivula at oulu.fi
To: aripekka00 at hotmail.com; pply at lists.oulu.fi
Date: Mon, 17 Nov 2014 15:02:33 +0000
Subject: Re: [Pply] Hanhikiven luontoarvoista








Hei,

 

Ei taida Mauria paljon tikat ja kotkat hetkauttaa. Kalevan dokumentoimana (tinyurl.com/o89do66 
 ) hänen luontoarvomittarinsa ovat (1) sopivuus omaksi kesämökkitontiksi ja (2) sopivuus oman luontoretken kohteeksi.

 

Hanhikiven vierailulla  molemmat mittarit näyttivät punaista. Rinkiä ympärillä pitänyt seurue varmaankin  hekotteli hyväksyvästi.

 

MP on juuri nyt Saksassa. Omien sanojensa mukaan "ihmettelemässä kun saksalaiset ajat ydinvoiman alas 2022 mennessä".

 

Kari Koivula





Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän puolestaAri-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com>

Lähetetty: 17. marraskuuta 2014 15:34

Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi

Aihe: [Pply] Hanhikiven luontoarvoista
 


Moro



PPLY syyskokouksessa Juha Markkola viittasi ilmeisesti Kalevassa olleeseen juttuun, jossa Mauri Pekkarinen oli lausunut totuuksia Hanhikivenniemen luontoarvoista -- niiden puutteesta. Kerroin kirjoittaneeni tästä aiheesta mielipidekirjoituksen jokunen vuosi
 sitten. Ko. kirjoituksen löytämisessä meni hetki. Piti päästä kaivelemaan työsähköpostin sedimenttejä ennen kuin löytyi.



Mikäli tämä ei nyt ole jo liika myöhäistä, niin kirjoitus löytyy alta. Sille piti muuten aikoinaan hankkia hyväksyntä SYKE:n pääjohtajaa myöten(!)



Yksityikohtaisista linnustoarvoista voidaan mainita ainakin:



- yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimmista (vanhin?) merikotkareviiri. Pesii tai ainakin yrittää pesiä joka vuosi. (Viime kesänä pesintä epäonnistui uudessa pesässä tuntemattomasta syystä.)

- Pohjois-Pohjanmaan toinen tunnettu valkoselkätikkareviiri. Viime kesänä löytyi pesä, joka oli kuitenkin katkennut kovassa tuulessa muninta-aikaan. Koloista päätelleen vaseti on saattanut pesiä alueella jo aiemminkin.



Kirjoitus julkaistiin marraskuussa 2011.



A-P



***



Mitä ovat Hanhikiven "risukot"?
 
Sekä Kalevan päätoimittaja Markku Mantila (9.10.) että toimittaja Antti Ervasti (14.11.) ovat mielipidekirjoituksissaan kyseenalaistaneet jyrkin sanakääntein Fennovoiman
 ydinvoimalan sijoituspaikaksi valitun Hanhikivenniemen luontoarvot. Ervasti kutsuu aluetta "surkeaksi rääseiköksi, rumaksi jättömaa-alueeksi" Mantilan lainatessa toisen kirjoittajan määritelmää "kivinen risukko".
 
Toisin kuin kirjoittajat väittävät, ovat Hanhikivenniemen luontoarvot olleet yleisesti tunnustettuja jo ennen Fennovoiman suunnitelmia.
 Alueen metsätoimijoiden ja ympäristökeskusten yhteisessä vuodet 2004–2006 kattaneessa Merestä metsäksi -hankkeessa kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan rannikon arvokkaimpia maankohoamisrannikon metsien kehityssarjakohteita.
 
Hankkeen tuloksena löydettiin kaksi erityisen arvokasta kohdetta, joille suojelutoimia olisi järkevää keskittää. Nämä olivat Haukiputaan Halosenlahti ja Pyhäjoen Hanhikivi.
 Näistä Hanhikiven arvokas alue on pinta-alaltaan kymmenkertainen Halosenlahteen nähden.
 
Merestä metsäksi -hankkeesta kertovia uutisia julkaistiin myös Kalevassa vuonna 2006.
 
Kuinka paljon selkeämpää osoitusta Hanhikiven luontoarvoista tarvitaan kuin metsä- ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyönä tekemä kartoitus, jossa varta vasten etsittiin
 arvokkaita maankohoamisrannikon kohteita? Ja kaikki tämä siis ennen kuin Fennovoimaa oli edes perustettu.
 
Se, että maankohoamisrannikon maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen luonto ei ole paremmin tunnettua ja arvostettua, on eri asia. Muitakin Pohjois-Pohjanmaan luonnon kansainvälisessä
 perspektiivissä arvokkaita elinympäristöjä on valitettavasti halveksittu ja kohdeltu kovalla kädellä.

 
Tässä Hanhikiven "risukot" kuuluvat samaan sarjaan Pohjanmaan laajojen ja monimuotoisten soiden sekä omaleimaisten jokien kanssa. Kaikkia niitä on pyritty laajasti muuttamaan
 muuksi kuin mitä ne alun perin olivat.
 
Hanhikiven kaltaisia elinympäristöjä syntyy jääkauden jälkeisen maankohoamisen – tai ehkä oikeammin muodonpalautumisen – seurauksena. Maailmassa on kaksi tällaista muodonpalautumisen
 keskusta. Toinen sijaitsee Merenkurkussa–Perämerellä ja toinen Kanadan pohjoisosissa.

 
Maaperän tasaisuuden ja ilmasto-olosuhteiden vuoksi suurin ekologinen vaikutus maankohoamisella on juuri Suomen puoleisella Perämerellä eli Pohjanmaan rannikolla.
 
Pohjanmaan maankohoamisrannikkoa ei olisi täysin virheellistä verrata trooppisten alueiden mangrovemetsiin. Vastaavaa suojausvaikutusta maankohoamisrannikon "risukoilla"
 ei toki ole, mutta samalla tavalla ympäristöönsä nähden rikkaan ja omaleimaisen eliöyhteisön ne muodostavat.

 
Kaukaisen mangrovemetsän arvon ymmärtää suomalainenkin, mutta ovatko kotoiset maankohoamisrannat liian lähellä niiden ainutlaatuisuuden näkemiseksi?
 
Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat arvioitiin vuonna 2008 äärimmäisen uhanalaisiksi.

 
Ari-Pekka Auvinen
Tutkija

Suomen ympäristökeskus









_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply 		 	   		  
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20141117/eee37c48/attachment.html