[Pply] Hanhikiven luontoarvoista

[Rajasärkkä Ari]

Huomenta!

Toki lausettani saa käyttää. Olisikohan vielä hyvä mainita jotain Pekkarisen käyntipäivän säästä? Marraskuinen hyytävä vesisade ei ole omiaan tuottamaan upeita luontoelämyksiä kenellekään, saati pesunkestävälle ydinvoimafanaatikolle.



Ari



Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi [mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi] Puolesta Ari-Pekka Auvinen
Lähetetty: 17. marraskuuta 2014 20:23
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
Aihe: Re: [Pply] Hanhikiven luontoarvoista

Hei

Taisi jokin kynnys ylittyä töistä kotiin pyöräillessä, kun aivokoppaan alkoi muotoutua alla olevia lauseita. Voisin vaikka lähettää kynäelmän huomenna Hesariin mikäli Ari ei vastusta sitä, että varastin häneltä yhden mainion lauseen tai joku teistä keksi kirjoitukseen jotakin olennaista muutettavaa/korjattavaa. Kalevaan en valittavasti kykene kirjoittamaan sen jälkeen, kun lehdessä kutsuttiin päätoimittajan siunauksella minua (ja muita Sanginjoen suojelijoita) terroristiksi. Lisäksi voi olla, ettei Kalevaan kirjoittelusta ole tässä asiassa mitään hyötyäkään.

A-P

***


Fennovoima ja luontoarvot

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen piipahti viime viikolla Pyhäjoen Hanhikivenniemellä. Pekkarisella oli varma mielipide alueen maisema- ja luontoarvoista: "En minä sinne kesämökkiä rakentaisi, enkä lähtisi sinne luontoretkelle" (Kaleva 12.11.).

Pekkarisen alueen merkitystä väheksyneet kommentit olivat tietysti hyvin loukkaavia kaikkia niitä kohtaan, joiden elämänpiiriin Hanhikivenniemen rannat ja elämää kuhisevat rantametsät olennaisesti kuuluvat. Samalla Pekkarisen näkemykset heijastelevat sitä suurta tietämättömyyttä, joka Hanhikivenniemen luontoarvoista on tässä maassa Fennovoiman suunnitelmien julkitulon jälkeen vallinnut.

Vuosituhannen alussa kartoitettiin metsä- ja ympäristökeskuksen toimesta Pohjois-Pohjanmaan rannikon arvokkaimpia maankohoamisrannikon metsien kehityssarjakohteita. Tällaiset rantametsätyypit on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaisiksi. Vuonna 2006 päättyneessä Merestä metsäksi -hankkeessa Hanhikivenniemi erottui muista potentiaalisista suojelukohteista sekä arvokkaimpana että laajimpana.

Fennovoima perustettiin vuonna 2007. Sen jälkeen Hanhikivenniemen luontoarvoista ollaan oltu virallisesti hiljaa.

Maailmanlaajuisesti katsottuna Perämeren maankohoamisrannikko on yhtä ainutlaatuinen luonnonympäristö kuin esimerkiksi Järvi-Suomi tai Saaristomeri. Maankohoamisen, matalien rantojen ja vähäsuolaisen murtoveden muodostamaa kokonaisuutta ei löydy maailmasta mistään muualta kuin Perämeren matalilta rannoilta.

Ekologin silmin ei ole ihme, että Hanhikivenniemi valikoitui ensimmäiseksi tukikohdaksi, kun merikotka palasi pesimään Pohjois-Pohjanmaalle. Viime kesänä sieltä löytyi maakunnan toinen tunnettu valkoselkätikan pesimäreviiri.

Tätä nykyä Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on kyse hyvin laajoista, maailmapoliittisistakin kysymyksistä. Laitospaikkavalinta on vain yksi rikka rokassa, mutta kuvastaa hyvin sitä epäloogisuutta, jolla hanketta on ajettu:

Ensin Hanhikivenniemi todettiin poikkeuksellisen arvokkaaksi luontokohteeksi. Sen jälkeen sinne päätettiin rakentaa ydinvoimala.

Ari-Pekka Auvinen
Suojelutoimikunnan puheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys


________________________________
From: Kari.Koivula at oulu.fi<mailto:Kari.Koivula at oulu.fi>
To: aripekka00 at hotmail.com<mailto:aripekka00 at hotmail.com>; pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>
Date: Mon, 17 Nov 2014 15:02:33 +0000
Subject: Re: [Pply] Hanhikiven luontoarvoista
Hei,

Ei taida Mauria paljon tikat ja kotkat hetkauttaa. Kalevan dokumentoimana (tinyurl.com/o89do66  ) hänen luontoarvomittarinsa ovat (1) sopivuus omaksi kesämökkitontiksi ja (2) sopivuus oman luontoretken kohteeksi.

Hanhikiven vierailulla  molemmat mittarit näyttivät punaista. Rinkiä ympärillä pitänyt seurue varmaankin  hekotteli hyväksyvästi.

MP on juuri nyt Saksassa. Omien sanojensa mukaan "ihmettelemässä kun saksalaiset ajat ydinvoiman alas 2022 mennessä".

Kari Koivula
________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän puolestaAri-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com<mailto:aripekka00 at hotmail.com>>
Lähetetty: 17. marraskuuta 2014 15:34
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>
Aihe: [Pply] Hanhikiven luontoarvoista

Moro

PPLY syyskokouksessa Juha Markkola viittasi ilmeisesti Kalevassa olleeseen juttuun, jossa Mauri Pekkarinen oli lausunut totuuksia Hanhikivenniemen luontoarvoista -- niiden puutteesta. Kerroin kirjoittaneeni tästä aiheesta mielipidekirjoituksen jokunen vuosi sitten. Ko. kirjoituksen löytämisessä meni hetki. Piti päästä kaivelemaan työsähköpostin sedimenttejä ennen kuin löytyi.

Mikäli tämä ei nyt ole jo liika myöhäistä, niin kirjoitus löytyy alta. Sille piti muuten aikoinaan hankkia hyväksyntä SYKE:n pääjohtajaa myöten(!)

Yksityikohtaisista linnustoarvoista voidaan mainita ainakin:

- yksi Pohjois-Pohjanmaan vanhimmista (vanhin?) merikotkareviiri. Pesii tai ainakin yrittää pesiä joka vuosi. (Viime kesänä pesintä epäonnistui uudessa pesässä tuntemattomasta syystä.)
- Pohjois-Pohjanmaan toinen tunnettu valkoselkätikkareviiri. Viime kesänä löytyi pesä, joka oli kuitenkin katkennut kovassa tuulessa muninta-aikaan. Koloista päätelleen vaseti on saattanut pesiä alueella jo aiemminkin.

Kirjoitus julkaistiin marraskuussa 2011.

A-P

***
Mitä ovat Hanhikiven "risukot"?

Sekä Kalevan päätoimittaja Markku Mantila (9.10.) että toimittaja Antti Ervasti (14.11.) ovat mielipidekirjoituksissaan kyseenalaistaneet jyrkin sanakääntein Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikaksi valitun Hanhikivenniemen luontoarvot. Ervasti kutsuu aluetta "surkeaksi rääseiköksi, rumaksi jättömaa-alueeksi" Mantilan lainatessa toisen kirjoittajan määritelmää "kivinen risukko".

Toisin kuin kirjoittajat väittävät, ovat Hanhikivenniemen luontoarvot olleet yleisesti tunnustettuja jo ennen Fennovoiman suunnitelmia.  Alueen metsätoimijoiden ja ympäristökeskusten yhteisessä vuodet 2004-2006 kattaneessa Merestä metsäksi -hankkeessa kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan rannikon arvokkaimpia maankohoamisrannikon metsien kehityssarjakohteita.

Hankkeen tuloksena löydettiin kaksi erityisen arvokasta kohdetta, joille suojelutoimia olisi järkevää keskittää. Nämä olivat Haukiputaan Halosenlahti ja Pyhäjoen Hanhikivi. Näistä Hanhikiven arvokas alue on pinta-alaltaan kymmenkertainen Halosenlahteen nähden.

Merestä metsäksi -hankkeesta kertovia uutisia julkaistiin myös Kalevassa vuonna 2006.

Kuinka paljon selkeämpää osoitusta Hanhikiven luontoarvoista tarvitaan kuin metsä- ja ympäristöasiantuntijoiden yhteistyönä tekemä kartoitus, jossa varta vasten etsittiin arvokkaita maankohoamisrannikon kohteita? Ja kaikki tämä siis ennen kuin Fennovoimaa oli edes perustettu.

Se, että maankohoamisrannikon maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen luonto ei ole paremmin tunnettua ja arvostettua, on eri asia. Muitakin Pohjois-Pohjanmaan luonnon kansainvälisessä perspektiivissä arvokkaita elinympäristöjä on valitettavasti halveksittu ja kohdeltu kovalla kädellä.

Tässä Hanhikiven "risukot" kuuluvat samaan sarjaan Pohjanmaan laajojen ja monimuotoisten soiden sekä omaleimaisten jokien kanssa. Kaikkia niitä on pyritty laajasti muuttamaan muuksi kuin mitä ne alun perin olivat.

Hanhikiven kaltaisia elinympäristöjä syntyy jääkauden jälkeisen maankohoamisen - tai ehkä oikeammin muodonpalautumisen - seurauksena. Maailmassa on kaksi tällaista muodonpalautumisen keskusta. Toinen sijaitsee Merenkurkussa-Perämerellä ja toinen Kanadan pohjoisosissa.

Maaperän tasaisuuden ja ilmasto-olosuhteiden vuoksi suurin ekologinen vaikutus maankohoamisella on juuri Suomen puoleisella Perämerellä eli Pohjanmaan rannikolla.

Pohjanmaan maankohoamisrannikkoa ei olisi täysin virheellistä verrata trooppisten alueiden mangrovemetsiin. Vastaavaa suojausvaikutusta maankohoamisrannikon "risukoilla" ei toki ole, mutta samalla tavalla ympäristöönsä nähden rikkaan ja omaleimaisen eliöyhteisön ne muodostavat.

Kaukaisen mangrovemetsän arvon ymmärtää suomalainenkin, mutta ovatko kotoiset maankohoamisrannat liian lähellä niiden ainutlaatuisuuden näkemiseksi?

Maankohoamisrannikon metsien kehityssarjat arvioitiin vuonna 2008 äärimmäisen uhanalaisiksi.

Ari-Pekka Auvinen
Tutkija
Suomen ympäristökeskus


_______________________________________________ Pply mailing list Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20141118/e3396fcf/attachment.html