[Pply] Hanhikivikirjoitusta ei julkaista

Wed Nov 26 12:34:45 EET 2014

Moi

Soitin vasiten Hesariin ja kysyin alla olevasta kirjoituksestani, jonka lähetin tarjolle viikko sitten. Sitä ei tulla julkaisemaan. Näin ollen jutulle saa minun puolesta tehdä mitä vaan -- jos joku vaan keksii sille jotain käyttöä. Kaleva ei hyvin todennäköisesti minun juttujani julkaise, sen verran masentavan viestinvaihdon kävin vast'ikään Kalevan uuden päätoimittaja Kyösti Karvosen kanssa eräästä toisesta kirjoituksestani ("Mitä saa tehdä?" -- ehkä joku muistaakin, oli tällä listalla muistaakseni elo-syyskuun vaihteessa). Tietysti esim. yhdistyksen pj tai vpj voisi tarjota sitä Hanhikivikirjoitusta nimissään Kalluun?

Yrittänyttä ei laiteta

A-P

***

Fennovoima ja luontoarvot

Eduskunnan talousvaliokunnan
puheenjohtaja Mauri Pekkarinen piipahti viime viikolla Pyhäjoen Hanhikivenniemellä.
Pekkarisella oli varma mielipide alueen maisema- ja luontoarvoista: ”En minä
sinne kesämökkiä rakentaisi, enkä lähtisi sinne luontoretkelle” (Kaleva
12.11.).

Pekkarisen alueen merkitystä
väheksyneet kommentit loukkaavat tietysti kaikkia niitä, joiden elämänpiiriin
Hanhikivenniemen rannat ja elämää kuhisevat rantametsät olennaisesti kuuluvat. Samalla
Pekkarisen näkemykset heijastavat sitä suurta tietämättömyyttä, joka
Hanhikivenniemen luontoarvoista on Fennovoiman suunnitelmien julkitulon jälkeen
vallinnut.

Metsä- ja ympäristökeskukset
kartoittivat vuosituhannen alussa Pohjois-Pohjanmaan rannikon arvokkaimpia
maankohoamisrannikon metsien kehityssarjakohteita. Tällaiset
rannikon luontotyyppien yhdistelmät on luokiteltu Suomessa äärimmäisen
uhanalaisiksi. Vuonna 2006 päättyneessä Merestä metsäksi -hankkeessa Hanhikivenniemi erottui muista mahdollisista
suojelukohteista sekä arvokkaimpana että laajimpana. 

Fennovoima perustettiin vuonna
2007. Sen jälkeen Hanhikivenniemen luontoarvoista ollaan oltu virallisesti
hiljaa.

Maailmanlaajuisesti katsottuna
Perämeren maankohoamisrannikko on yhtä ainutlaatuinen luonnonympäristö kuin
esimerkiksi Järvi-Suomi tai Saaristomeri. Maankohoamisen, matalien rantojen ja
vähäsuolaisen murtoveden muodostamaa kokonaisuutta ei löydy maailmasta mistään
muualta kuin Perämeren matalilta rannoilta.

Ekologin
silmin ei ole ihme, että Hanhikivenniemi kelpasi ensimmäisille Pohjois-Pohjanmaalle
palanneille merikotkille pesimäpaikaksi. Viime kesänä sieltä löytyi maakunnan kautta
aikojen toinen valkoselkätikan pesimäreviiri. 

Tätä
nykyä Fennovoiman ydinvoimalahankkeessa on kyse hyvin laajoista, maailmapoliittisistakin
kysymyksistä. Laitospaikkavalinta on vain yksi rikka rokassa, mutta kuvastaa
hyvin sitä epäloogisuutta, jolla hanketta on ajettu: 

Ensin Hanhikivenniemi todettiin poikkeuksellisen
arvokkaaksi luontokohteeksi. Sen jälkeen sinne päätettiin rakentaa ydinvoimala.

Ari-Pekka
Auvinen

Suojelutoimikunnan
puheenjohtaja 

Pohjois-Pohjanmaan
lintutieteellinen yhdistys

-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20141126/56a94d3e/attachment.html 