[Pply] Pesimäuutisia 3

[Kari Koivula]

Hei,



Jos metsissä  pesimäkesä on ollut heikko, niin rannoillakin se on ollut kyllä kurjaakin kurjempi pitkään aikaan. Ainakaan sen neljännesvuosisadan aikana, jonka olen kattavammin rantaniittyjä kiertänyt, ei lähellekään näin heikkoa pesimäkesää ole ollut.  Pahinta ei ole ollut kylmyys vaan toukokuun alkupuolelta alkanut loputon lounaisvirtausten ja alhaisten ilmanpaineiden  ja niitä seuranneiden korkeiden ylävesien sarja. Vielä eilenkin merivesi kävi reilusti ylhäällä.  Alavilla rannoilla pesätuho on ollut jokseenkin täydellinen. Nyt aikaiset lajit ovat jo luovuttaneet, muutama myöhäisempi laji tekee vielä viimeisiä uusintapesiä, mutta paukut alkavat niiltäkin loppumaan.



Tämänpäiväinen reissu Hailuodon Tömppään oli varsin kuvaava. Lampilan Petriä lainatakseni: "Fiilis oli kuin Katri-Helenan laulussa" ("Katson autiota..."). Koko laajalla laidunniityllä ei varoitellut ensimmäistäkään kuovia tai töyhtöhyyppää. Ei ollut ähkiviä suokukkoja, ei jankuttavia punajalkavikloja. Yksi kalalokkipari oli saanut aikaiseksi pojat. Muutama hautoi uusintapesää. Pienellä dyyninpalasella neljä lapintiiraa oli puristanut vielä yksimunaisen uusintapesyeen.



Joillain laidunniityillä kuiville kunnaspaikoille keskittyneet uusintapesät ovat joko tallautuneet tai tulevat tallautumaan karjan sorkkien alla. Karjakaan kun ei riisipellonkosteista niityistä pidä. Näin kävi  Ulkonokalla Siikajoen Tauvossa, jossa pienehkö lapin- ja pikkutiirakolonia tuhoutui parissa päivässä laidunkauden alettua.



Poikueiden puute näkyy myös siinä, että rannoilla ei nyt juurikaan näe partioivia suohaukkoja eikä muitakaan petoja.  Silti Oulun eteläpuolen ilmeisen myyrättömillä alueilla petotuhotkin olivat alkukeväästä aikalailla tapissa. Senhän voi laskea vaikkapa onneksi onnettomuudessa. Jospa ensi kesä olisi petojenkin suhteen ja pedoillekin parempi.



Viime aikoina olemme rengastaneet normaalikesinä Oulun seudun niityiltä satakunta etelänsuosirrin poikasta. Tänä vuonna rengastuksia on pyöreät nolla. Pienessä porukassa tällaisella yksittäisellä vuodella on aikamoinen merkitys. Kun tämän vuoden ikäluokka jää ensimmäisenä pesimävuonnaan (2017) puuttumaan, niin parimäärä on n. 20% alhaisempi kuin se ilman katastrofia olisi.



Peltokahlaajilla ja muilla peltolinnuilla on varmaankin mennyt selvästi paremmin. Ehkäpä viivästyneet kylvöt, ja varsinkin hidas nurmien kasvu ja viivästyvä tuorerehun korjuu  on jopa ollut eduksi.



Kari Koivula








-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20150617/ff41942b/attachment.html