[Pply] Metsähanhen sulkanäytteitä DNA-tutkimuksiin

[Petri Lampila]

Morjens verkot,

Mikäli satut ensi kesänä törmäämään pesimäalueilla metsähanhen sulkiin
tai höyheniin, voit olla avuksi tärkeässä populaatiogeneettisessä
tutkimuksessa! Tarkemmat ohjeet alla. Viestiä saa mielellään välittää
Lintuverkkoon ja paikallisverkkoihin.

Terv. Petri Lampila


----------------------------------------

Ohjeita sulkanäytteiden ottoon DNA-analyysejä varten


Hei,


Olemme Oulun yliopistossa tekemässä tutkimusta metsähanhien
genetiikasta, Johanna Honka tekee väitöskirjaa, jossa on tarkoitus
selvittää tundra- ja taigametsähanhen maantieteellistä jakautumista
Suomessa DNA-näytteiden perusteella. Taigametsähanhihan on taantuva
alalaji. Johanna tutki jo metsästyssaaliin perusteella asiaa ja
löysikin Suomen metsästyssaaliin perusteella aika odotetunlaisen
tuloksen; alalajia rossicus löytyi eniten Kaakkois-Suomesta, sekä
jokunen yksilö lännempää, myös länsi-Lapista. Muut yksilöt olivat
pääasiassa fabalista, tosin jokunen lintu kantoi myös alalajin
serrirostris sekä tundra- ja lyhytnokkahanhen mitokondriota. Nyt olisi
tarkoituksena selvittää, minkälainen on pesivän kannan geneettinen
rakenne. Jos ajattelet, että tulisit tulevana pesimäkautena kulkemaan
alueilla, joilla metsähanhia pesii, olisimme kiitollisia näytteiden
saamisesta tähän tarkoitukseen. Näytteiksi kelpaavat esimerkiksi pesän
pehmikkeinä käytetyt höyhenet ja jättösulat. Minuun tai Johannaan
yhteyttä ottamalla saa näytteiden keräämistä ja lähettämistä
(postimaksu maksettu) varten kirjekuoria ja paperipusseja.


Pesän pehmikehöyhenet ja jättösulat


Yhdeltä pesältä pehmikkeinä käytettyjä höyheniä voi kerätä reilusti,
useita kymmeniä höyheniä. Höyhenet on parasta laittaa paperisiin
kirjekuoriin, yhdeltä pesältä kerätyt höyhenet yhteen kuoreen. Päälle
merkintä, jossa on päivämäärä, pesän koordinaatit (tai ainakin nimetty
alue ja kunta) ja kerääjän nimi. Jos pesältä löytyy aikuisten sulkimia
sulkia, ne laitetaan myös yhteen paperiseen pussiin tai suureen
kirjekuoreen, joka merkitään samalla tavalla (sulan saa taittaa, jos
ei mahdu). Olennaista on, että höyhenien tai sulkien tuppiosat tulevat
mukaan, tupen päästä ja tyvestä löytyy eniten DNA:ta.


Paperikuoria tulisi säilyttää kuivassa paikassa. DNA pysyy hyvänä, jos
mätäneminen estyy, ja siksi sulkien säilyttäminen kuivana on tärkeää.
Samasta syystä sulkia ja höyheniä ei missään tapauksessa saa säilyttää
muovipusseissa.


Sulat ja höyhenet voi lähettää suoraan Johannalle Oulun Yliopistoon,
alla olevaan osoitteeseen.


Johanna Honka

Ekologian yksikkö

Linnanmaa

90014-Oulun Yliopisto

Email: johanna.honka at oulu.fi


KIITOS AVUSTASI!


Laura Kvist

Molekyyliekologian ja –evoluution dosentti

Ekologian yksikkö
Linnanmaa
90014-Oulun Yliopisto
puh: 0294- 481218
email: laura.kvist at oulu.fi