[Pply] BirdLife Suomen kehittäminen & havaintojenkeruualueet

[Juha Markkola]

Hei,


Kommentoin joitakin asioita Esan laajan tekstin pohjalta. Lopussa on
vapaampaa pohdiskelua.


Mielestäni Esan antama kuva ”PPLY:n ja melkein kaikkien muidenkin
pienempien paikallisyhdistysten kohdalla vain pari kohtaa yllä olevista
toteutuu hyvin, muiden ollessa huonommalla tolalla” ei ole oikeudenmukainen.


-Esa: toimiva aktiivinen hallitus, joka reagoi asioihin nopeasti ja jolta
ei mene mitään asioita ohi

-Juha: PPLY:n hallitus on ollut aktiivinen. Tämä ei ole kenenkään elämän
ainoa asia, tuskin edes tärkein. On muutakin, kuten Esallaa nyt lastenhoito.




-Esa: toimiva aktiivinen suojelutoimikunta, joka seuraa alueensa
kaavoitusta, ympäristölupia, YVA-prosesseja, …

-Juha: on toiminut inhimillisesti katsoen äärirajoilla vuosia. Tiettyä
kevennystä kannattaa harkita. Nyt suojelutoimikunta on ollut kuin toinen
luonnonsuojelupiiri. Yhteistyötä entisytä enemmän ja yhteislausuntoja.

Helsingin toimistossa on laskujeni mukaan 9 palkattua työntekijää. Ainakin
yksi pitäisi siirtää Lappi-Pohjois-Pohjanmaa-Kainuu alueen yhdistysten
yhtyeiseksi työntekijäksi.

-Juha: Aureola on ilmestynyt säännöllisen epäsäänöllisesti, mutta arvosana
on minusta aika hyvä. Ilmestymistiheyttä ei ole mieltä lisätä, kun
nykyuinenkin tahti käy voimille.

-Juha: PPLY:n nettisivut olivat OK ennen hyökkäyksiä. Toivottavasti saamme
niistä nyt suojatummat.

-Esa: Runsaasti suurelle yleisölle suunnattua toimintaa, kuten lintuiltoja
(kuukausikokoukset), lintukursseja ja retkiä. Näissä tehdään myös
jäsenhankintaa.

-Juha: OK

-Esa:Aktiivinen tiedottaja, joka pitää yhteyttä mediaan ja jäsenistöön.
Medialle lähetetään tiedotteita lintumaailman ajankohtaisista asioista ja
jäsenistölle kerrotaan yhdistyksen kuulumisia.

-Juha: Tämä on hallituksen työnjakoa tai mahdollisen pohjoisten yhdistysten
yhteisen työntyekijän yksi homma.

-Esa:Toimiva lintuhavaintokannan ylläpito koko yhdistyksen alueella
lähestulkoon reaaliaikaisena.

-Juha: Tiirahan on sitä.

-Esa: Nuorisojaosto ja paljon nuorisotoimintaa, jotta kaikki linnuista
kiinnostuneet lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan lintukerhoihin ja
muuhun toimintaan. (Tiinan lintukerho ja lintuleirit laajennettuna).

-Juha: OK.

-Esa: Aktiivista yhdistyksen tukemaa paikallistoimintaa eri puolilla
toimialuetta.

-Juha: OK; mutta mitä se on?

-Esa:Mahdollisuus ja resurssit hoitaa tehokkaasti, ajallaan ja
valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti BirdLife Suomen projektit kuten
Vuoden laji, Joutsenbongaus, MAALI-hanke, IBA-laskennat, jne.

-Juha: Minusta olisi syytä toppuutella vuoden lajia ainakin; juuri kun joku
kiinnostuu, laji on vaihtunut. Ehdotan lajia per 3-5 vuotta.

-Esa: Varainhankintaa (kalenterimyyntiä, talkootyötä, linturaporttien ja
lintuosaamisen myyntiä, yms.)

-Juha: OK, sitä onkin jo.

-Esa:Kivaa toimintaa kuten linturalleja, jäsenretkiä, linnunpönttötalkoita.

-Juha: kuten edellä.

-Esa:Jäsenpalveluja kuten talviruokintasiementen ja rasvojen välittämistä
jäsenille.

-Juha: eikös tätäkin ole?

-Esa:Aktiiviset ja innostuneet osallistujat BirdLife Suomen
edustajistokokouksissa ja muissa vastaavissa tapaamisissa.

-Juha: Ongelmana on ollut, että asioista, joita edustajat ajavat ei ole
keskusteltu kunnolla PPLY-verkossa juuri ennen tätä saati sitten
kuukausikokouksissa, joissa linjana on ollut kiva viihde.

-Esa:Yhteistyötä alueen lintututkijoiden, luonnonsuojeluviranomaisten ja
luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.

-Juha: Tämä on toiminut hyvin, paitsi että alueen
luonnonsuojeluviranomaiset välttelevät systemaattisesti yhteistyötä. Se
alkoi jo ympäristökeskuksen aikana ja jatkuu ELY:ssä. ELY:n
luonnonsuojeluviranomaisten mielestä yhteistyö kansalaisjärjestöjen kanssa
vaarantaa heidän riippumattomuutensa samaan aikaan kun omia asioitaan
ajavat yhtiöt ja organisaatiot laukkaavat heidän luonaan tiet sonnalla.



Laskujeni mukaan toista kymmentä Esan kohtaa on PPLY:ssä tolkulla kannalla
eikä suinkaan ”pari”. Siitä lankeaa kiitos mm. Esalle itselleen, joka näin
on turhan vaatimaton.


Yhdistysten ja havainnonkeruualueitten rajoja kannattaa muuttaa vain tosi
hyvin perustein ja erittäin harvoin, sillä katsausten yhteenvetojen
tarkastelut menettävät muuten yhteismitallisuutensa.


Kuten monet ovat sanoneet, Pohjois-Suomi ei siitä pienene, että yhdistykset
yhdistyisivät. ”Palveluita” eli kokouksia ja muuta toimintaa jouduttaisin
vain hakemaan kauempaa – eli käymättä jäisi.


Vielä jotain Helin suurista kysymyksistä:


* Mitkä ovat ne askeleet, jotka meidän pitää ottaa, jotta lintukannat ja
lintuharrastajien määrä kasvavat ja lintuyhdistykset voivat paremmin? Mitä
tarvitaan ja miten sitä saadaan?



Tällä hetkellä enemmän lintuharrastajia poistunee vahvuudesta iän myötä
enemmän kuin uusia tulee. Jatkuva kasvu tässäkään on tuskin edes järkevä
tavoite, kunhan pysyttäisiin yhteisönä elossa ja toimintakykyisinä. Esan
mainitsema nuorisotoiminta on tärkeää. Nuorena porukassa olo on tärkeää,
siksi mukaan pitäisi saada kaveriporukoita.



Emojärjestön ja periferian suhteesta muuan ajatus: Minulla nousi allergisia
näppyjä, kun Esa kertoi, että ”brändisyistä” lintutieteellisten yhdistysten
nimiä suunnitellaan yhtenäistettävän mallilla ”BirdLifen Pohjois-Pohjanmaan
yhdistys” tms. Tämän esikuvana on se, että luonnonsuojeluliitto on
muuttanut nimet formaattiin ”Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan
piiri”.



Tämä brändihöpötys on yksi esimerkki siitä, kuinka järjestöt ovat saaneet
tartunnan samasta taudista, jonka oireina yliopistot, kunnat ja koko maa
ovat ottaneet nimityksiä ja toimintatapoja kaupallisilta yrityksiltä. Vähän
kaikki laativat ”strategioita”, alun perin sotasuunnitelma, kunnat,
viranomaiset, yliopisto ja lopulta järjestöt. Minusta ihan wanha kunnon
toimintasuunnitelma vaikka 5-10-vuotistarkasteluineen riittäisi.



Brändien laatiminen ym. ovat oireita siitä, että kansalaisjärjestöjen
(kuten kuntien ja yliopistojen) käsitys omasta itsestään on heikentynyt.
Kansalaisjärjestö on nimensä mukaan kansalaisten toiminnan tarpeesta
syntyvä yhteenliittymä eikä myytävä tuote.


Kansalaisjärjestöt ovat luonteeltaan ruohonjuuriorganisaatiota, joissa
toiminta nousee alhaalta ylös. Brändit tulevat kaupallisesta maailmasta,
jossa keskitetty johto pakottaa alaisensa tekemään keskusjohdon haluamia
asioita. Kyse ei siis ole pelkästä semantiikasta, vaan ajattelutavasta.
Alhaalta ylös maakunnalliset yhdistykset muodostavat liiton, BirdLifen.
BirdLife Pohjois-Pohjanmaan tapauksessa olisimme paitsi puolikielisen
henkisen väkivallan kohteena myös ainakin paperilla keskusjohtoisen
järjestön pieniä sotilaita.



Yksi huolestuttava oire kansalaisjärjestöjen autoritäärisestä kehityksestä
ovat työntekijöiden tittelit – vielä pahempaa on tietenkin se, että heidät
keskitetään kaikki pääkaupunkiin. Sekä luonnonsuojeluliittoon että
BirdLifeen on entisten piirisihteerien ja arkisten työntekijöiden tilalle
ilmestynyt johtajia ja päälliköitä.


Miten vapaaehtoisjärjestössä palkkatyöntekijä mukaa voi johtaa järjestöä,
jonka palkalla hän on töissä? Luulen, että tässäkin on kyse ulkoisesta
paineesta, BirdLifen johtaja tuntee olonsa tasa-arvoisemmaksi
neuvotellessaan muiden organisaatioiden titteliherrojen kanssa. Silti se on
naurettavaa. Toiminnanjohtaja vielä menee, mutta sen jälkeen "Führer"-alkuiset
tittelit ovat turhia. Kannattaisi myös katsoa, onko kansalaisjärjestöjen
”johtajilla” palkassa johtajan lisää, ja onko se perusteltua.



Kun nyt olemme kuulleet, että BirdLifen talous on miinuksella, olisi myös
harkittava toimiston siirto halvempiin kuntiin tai kaupunginosiin.


terveisin

Juha Markkola




1. marraskuuta 2016 klo 15.24 Heli <heli.suurkuukka at gmail.com> kirjoitti:

> Hei Yhdistys!
>
> BirdLife Suomen edustajisto kokoontuu Lohjalla 19.-20.11. jolloin on
> tarkoitus suunnitella myös kattojärjestön tulevaisuus-strategiaa. Minä (ja
> mahdollisesti myös Aallon Esa) PPLYn edustajista ollaan menossa kokoukseen
> ja kuulisimmekin nyt mielellämme jäsenistön näkemyksiä tulevasta, että
> osataan teitä edustaa.
>
> Toivon vilkasta keskustelua listalla seuraavista BirdLifen linjaamista
> laajoista kysymyksistä:
> * Mitkä ovat ne askeleet, jotka meidän pitää ottaa, jotta lintukannat ja
> lintuharrastajien määrä kasvavat ja lintuyhdistykset voivat paremmin?
> Mitä tarvitaan ja miten sitä saadaan?
> * Mihin parhaimmillaan voidaan päästä? Mitä pitää tapahtua, että niin
> kävisi?
> * Mitkä asiat ovat tärkeimpiä? Miten niitä edistetään?
>
> Strategiapäivään (lauantaina 19.11.) voi osallistua vaikka et olisi
> edustaja, eli jos olet liikkeellä Lohjalla niin tervetuloa sunnittelemaan
> tulvaisuuden lintuharrastusjärjestöä!
>
> HAVAINTOJENKERUUALUEET:
> Lisäksi voit vielä esittää näkemyksesi BirdLifen jäsenyhdistysten
> havaintojenkeruualueiden määräytymisestä. Tämä on toivottavaa, varsinkin
> jos et vastannut PPLYn jäsenkyselyyn. Koska listalle ei pysty lähettämään
> liitteitä, voit pyytää minulta BirdLifen edustajiston määrämän työryhmän
> esityksen asiasta. Esityksessä on kommentoitu viisi erilaista vaihtoehtoa
> (nykyinen käytäntö, keruualueiden jäädyttäminen, joustavat keruualueet,
> päälekkäiset keruualueet ja keruualueista luopuminen). Esityksestä selviää
> myös uusille jäsenille mistä asiassa on kyse. Työryhmä tulee Lohjan
> kokouksessa esittämään "että PÄÄSÄÄNTÖNÄ on edelleen
> havaintojenkeruualuieden määräytyminen kuntarajojen mukaan, mutta tästä
> voidaan kuntaliitosten yhteydessä TARVITTAESSA POIKETA niin, että
> havaitojenkeruualueiden raja säilyy entisellään. Vanhan rajan säilymisen
> tulee kutenkin perustua asianosaisten yhdistysten YHTEISEEN PÄÄTÖKSEEN."
>
> Edustajanne,
> Heli Suurkuukka
> Oulu
>
> Lahjoita ikimetsälle:
> Luonnonperintösäätiö.fi
>
>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20161110/4d4107de/attachment-0001.html