[Pply] BirdLife Suomen kehittäminen & havaintojenkeruualueet

Thu Nov 10 16:31:25 EET 2016

Moi,

BirdLife Suomen edustajisto päätti viime keväänä äänestyksen jälkeen, että BirdLife tekee oman uuden Tiiran, ja neuvotteluja yhteisestä järjestelmästä Luomuksen kanssa ei jatketa.

Luomus on tekemässä projektirahoituksella Tiiraa vastaavaa havaintojärjestelmää, jonka asiantuntijaryhmässä minäkin olen mukana, mutta ei hyvin etene sekään projekti. Saapa nähdä mitä siitä tulee, vai tuleeko mitään valmista.

t. Esa A.

Lähetetty Windows 10:n Sähköposti<https://go.microsoft.com/fwlink/?LinkId=550986>sta

Lähettäjä: Eero Lindgren<mailto:eerosakari.lindgren at gmail.com>
Lähetetty: keskiviikko 9. marraskuuta 2016 15.20
Vastaanottaja: Teppo<mailto:mutanen.teppo at gmail.com>
Kopio: Esa Aalto<mailto:esaalto at hotmail.com>; pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply] VS: BirdLife Suomen kehittäminen & havaintojenkeruualueet

Mikähän on tämä Tepon mainitsema Luomuksen havaintojenkeruujärjestelmä, joka korvaisi Tiiran?  Ei kai se voi olla se sama, johon mennään sisään valikosta jossa mainitaan kaikki eläin- ja kasviryhmät sinilevistä ylöspäin?

7. marraskuuta 2016 klo 23.46 Teppo <mutanen.teppo at gmail.com<mailto:mutanen.teppo at gmail.com>> kirjoitti:
Synergiaetuja ei taida syntyä jos pply ja lly yhdistetään. Lehden painamisesta voitaisiin luopua, jos säästyneelle rahalle löytyy järkevää käyttöä.
Havaintojen keruualueita ei tarvita. Tiiran kehittäminen pitäisi unohtaa ja siirtyä Luomuksen kehittämään järjestelmään.

Teppo Mutanen
________________________________
Lähettäjä: Esa Aalto<mailto:esaalto at hotmail.com>
Lähetetty: ‎7.‎11.‎2016 8:30
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply]BirdLife Suomen kehittäminen & havaintojenkeruualueet

Terve,

Kommentoin tänne listalle, kun Heli sitä pyysi. Olkoon samalla keskustelun avaus, jos keskustelua syntyy.

Ensinnäkin kehittämisestä. Ensin pitää päättää, mitä haluamme olla. Jos haluamme toimia sillä aktiivisuudella, miten nyt toimimme, ei mitään suurempaa tarvitse tehdä. Nykyinen tai vähän hiipuva toiminta sujuu jotenkuten nykyisin resurssein. Toinen mahdollisuus on yrittää kasvaa isommaksi, aktiivisemmaksi ja vaikuttavammaksi. Se taas ei onnistu nykyisen toimijaporukan voimin, koska monet tehtävät kasaantuvat samoille, eikä niitä sitten ehditä ja jakseta hoitaa.

Minusta tavoitteena tulisi olla, että jokaisella yhdistyksellä on:
-toimiva aktiivinen hallitus, joka reagoi asioihin nopeasti ja jolta ei mene mitään asioita ohi
-toimiva aktiivinen suojelutoimikunta, joka seuraa alueensa kaavoitusta, ympäristölupia, YVA-prosesseja, riistakeskuksen poikkeuslupia, jne., osallistuu työryhmiin ja neuvottelukuntiin ja antaa lausuntoja, mielipiteitä ja muistutuksia lintuihin vaikuttavista hankkeista ja valittaa linnustolle merkittävän haitallisista luvista ja päätöksistä.
-säännöllisesti ilmestyvä paikallislehti tähän tapaan: http://www.sslty.fi/julkaisut/ (ilmestyköön 1-4 krt vuodessa, miten päätetään, kunhan ilmestyy aina ajallaan vuosikymmenet säännöllisesti ja ajankohtaisena).
-toimivat, ajantasaiset ja jatkuvasti päivittyvät nettisivut, joilta löytyy kaikki oleellinen alueen lintuharrastuksesta
-Runsaasti suurelle yleisölle suunnattua toimintaa, kuten lintuiltoja (kuukausikokoukset), lintukursseja ja retkiä. Näissä tehdään myös jäsenhankintaa.
-Aktiivinen tiedottaja, joka pitää yhteyttä mediaan ja jäsenistöön. Medialle lähetetään tiedotteita lintumaailman ajankohtaisista asioista ja jäsenistölle kerrotaan yhdistyksen kuulumisia.
-Toimiva lintuhavaintokannan ylläpito koko yhdistyksen alueella lähestulkoon reaaliaikaisena.
-Nuorisojaosto ja paljon nuorisotoimintaa, jotta kaikki linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan lintukerhoihin ja muuhun toimintaan. (Tiinan lintukerho ja lintuleirit laajennettuna).
-Aktiivista yhdistyksen tukemaa paikallistoimintaa eri puolilla toimialuetta.
-Mahdollisuus ja resurssit hoitaa tehokkaasti, ajallaan ja valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti BirdLife Suomen projektit kuten Vuoden laji, Joutsenbongaus, MAALI-hanke, IBA-laskennat, jne.
-Varainhankintaa (kalenterimyyntiä, talkootyötä, linturaporttien ja lintuosaamisen myyntiä, yms.)
-Kivaa toimintaa kuten linturalleja, jäsenretkiä, linnunpönttötalkoita
-Jäsenpalveluja kuten talviruokintasiementen ja rasvojen välittämistä jäsenille.
-Aktiiviset ja innostuneet osallistujat BirdLife Suomen edustajistokokouksissa ja muissa vastaavissa tapaamisissa.
-Yhteistyötä alueen lintututkijoiden, luonnonsuojeluviranomaisten ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa.

Varmaan jotain vielä unohtuikin. Oleellista kuitenkin on, että esim. PPLY:n ja melkein kaikkien muidenkin pienempien paikallisyhdistysten kohdalla vain pari kohtaa yllä olevista toteutuu hyvin, muiden ollessa huonommalla tolalla. Nykyisellä toimijajoukolla tätä ei saada paranemaan. Täytyy siis löytää merkittävästi lisää toimijoita ja mielellään resurssit palkata osa-aikainen työntekijä Tringan (Helsingin seudun yhdistys) tapaan. Helsinkiläisten jäsenmäärä ja varainhankinta ovat siinä mittakaavassa, että tämä onnistuu. Näin pitäisi olla muillakin. Keksiikö joku, miten saadaan lisää väkeä mukaan yhdistysaktiiveiksi? Minä en ole keksinyt muuta, kuin mitä jo BirdLife-Aktiivit listalla kommentoin, ja mitä parin muunkin henkilön viesteissä kyseisellä listalla ehdotettiin. Elikkä väkimäärältään pieniä paikallisyhdistyksiä yhdistämällä vapautettaisiin resursseja päällekkäisistä toiminnoista, säästettäisiin rahaa esim. painamalla yhteistä lehteä, ja näin saataisiin paremmin tehtävät jaettua isomman porukan kesken. Tällainen isompi yhdistys voisi olla esim. BirdLife Pohjois-Suomi.

Seuraavaan asiaan.
BirdLife Suomen talous. Edustajiston kokouksessa ottaisin osaa keskusteluun BirdLifen talousarviosta ensi vuodelle. Jäsenmaksua esitetään korotettavaksi eurolla/jäsen ja rahastojen tuottojen lisäksi pääomia puretaan merkittävästi. Tästä huolimatta talous on pahasti miinuksella. Helsingin keskustoimiston henkilöstökulut ovat kasvussa. Näin ei voi pidemmän päälle jatkua. Talous on saatava tasapainoon.

Loppuun vielä havaintojenkeruualueista.
Tämä sama asia oli edustajiston kokouksen asialistalla tasan vuosi sitten. Silloin työryhmän esitys hylättiin yksimielisesti ja palautettiin valmisteluun. Minä tein tuolloin esityksen palauttamisesta ja mm. Tringan edustajat kannattivat sitä. Nyt työryhmä esittää täsmälleen samaa mallia, joka ei edustajistolle vuosi sitten kelvannut. Tämän vuoksi yksi työryhmän jäsenistä erosi työryhmästä, koska ei kehdannut olla esittämässä jo hylättyä mallia uudelleen.

Keskeinen ongelma esitetyssä havaintojenkeruualueiden määräytymisessä on nykytilanteeseen jämähtäminen tai jopa paluu hieman taaksepäin. On nimittäin lähes aina helpointa juuri sillä hetkellä sopia vanhan kuntarajan säilyttämisestä ja se toimiikin vähän aikaa. Tämän päätösten myötä jotkin yhdistykset tulevat hyvin todennäköisesti esittämään vielä vanhojen rajojen palauttamista aiemmin muutettujen keruualueiden osalta (esim. Jalasjärvi-Kurikka). Päädytään siis samaan tilanteeseen kuin jäädytettäessä nykyiset havaintojenkeruualueet, eli jonkin ajan päästä ulkopuoliset tai uudet mukaan tulevat harrastajat eivät saa BirdLifen käyttämästä aluejaosta enää mitään tolkkua. Ilmeisesti on tarkoitus jatkaa niin, että havaintojenkeruualueet määrittelevät jatkossakin suunnilleen kaiken valtakunnallisen toiminnan, kuten MAALI-hankkeen tyyppisten projekteiden aluerajaukset. Näin siis saman kunnan sisälle tulee useampia MAALI-kriteereitä, jne. Se, mikä Tringaakin huoletti, on havaintojen käyttö suojelutarkoituksissa. Tringakin haluaisi tehdä suojelutoimintaa koko maakuntansa alueella, mutta kun havaintoja ei saa helposti käyttöön, ja tilanne vielä hankaloituu, jos kuntia aletaan jakaa. Niinpä edustajisto evästi vuosi sitten työryhmää, että havaintojenkeruualueiden merkitystä pitäisi miettiä laajemmin ja pidemmälle tulevaisuuteen. Havainnoilla on järjestelmässä koordinaatit ja viimeistään uudessa havaintojärjestelmässä havaintoja voi hakea millä tahansa aluerajauksella. Mihin siis tarvitaan enää kaiken toiminnan määritteleviä havaintojenkeruualueita? Systeemi pitäisi muuttaa sellaiseksi, että kaikki harrastajat ja luonnonsuojelijat saavat vaivattomasti käyttöönsä tarvitsemansa havainnot juuri sellaisella aluerajauksella kuin itse haluavat, ja valtakunnallisissa projekteissa voidaan käyttää kyseisen projektin kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaista aluejakoa. Nyt tähän suuntaan ei oteta minkäänlaisia askeleita, vaan pikemminkin ollaan palaamassa taaksepäin ja vaikeuttamassa havaintojen käyttöä.

Jos kokouksessa joku esittää havaintojenkeruualueasian palauttamista vielä uudelleen valmisteluun, mielestäni palauttamista tulisi kannattaa, ja jos äänestetään, tulisi äänestää esityksen hylkäämisen puolesta. Voi tosin olla, että kukaan ei jaksa tästä enää taistella, vaan annetaan mennä. Jumiutukoon BirdLife mille vuosikymmenelle tahansa, onneksi lintu- ja luontoharrastajilla on monia tapoja harrastaa ja suojella luontoa.

Minulta jää tällä kertaa tämä Lohjan BirdLife kokous väliin. Olen kotona lapsia hoitamassa.

t. Esa A,

Lähetetty Windows 10:n Sähköposti<https://go.microsoft.com/fwlink/?LinkId=550986>sta

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20161110/9dac6b63/attachment-0001.html 