[Pply] Fwd: BirdLife Suomen kehittäminen & havaintojenkeruualueet

[Harry Nyström]

Tämä ei ole enää välttämättä ajankohtainen muiden vastausten jälkeen, mutta
lähetän tämän silti. Kirjoitin nimittäin aiheesta oman vastineen, mutta
lähetin sen ajatuksissani vain Pekalle. Tässä alla se on nyt muillekin.

-Harry


---------- Edelleenlähetetty viesti ----------
Lähettäjä: Harry Nyström <harrynystrom at gmail.com>
Päiväys: 10. marraskuuta 2016 klo 12.31
Aihe: Re: [Pply] BirdLife Suomen kehittäminen & havaintojenkeruualueet
Vastaanottaja: Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net>


Moi,

Ajatuksia aiheesta ja sen vierestä:

Teppo viittasi siihen, että Lajitietokeskus on tekemässä uutta
havaintojentallennusjärjestelmää ja -tietokantaa, jota ainakin
hyönteispuolella odotetaan kuin kuuta nousevaa. Sen on tarkoitus valmistua
ensi vuoden aikana ainakin ensimmäiseen kehitysversioonsa ja se tosiaan
sisältää havaintojen tallennusmahdollisuuden kaikista eliöistä. Sisältöä ja
käyttöliittymää en vielä tunne, mutta tiedän, että kehittäjissä on ainakin
yksi henkilö, jolle Tiira on hyvinkin tuttu, ja sen käyttökokemuksia on
käytetty osana suunnittelua.

Havaintojenkeruualueista: ainoa käytännön syy niille on se paikallinen
toiminta, mistä kaikki alkoi; paikalliset havainnot, paikalliset
havaintokatsaukset, paikalliset suojelutoimikunnat, paikalliset
aluharvinaisuuskomiteat jne. Kaikki toiminta on lähtenyt paikallisista
ryhmittymistä ja vasta myöhemmin organisoitunut kattojärjestön alle. Ja
suurin nykyinen syy lienee havaintojen omistajuus: Tiiraan havaintojaan
tallentanut tarjoaa ne paikallisyhdistyksen käyttöön, joka sitten myy niitä
tarvittaessa eteenpäin esim. linnustoselvityksiin tai käyttää esimerkiksi
paikallisesti merkittävissä maankäytön (esim. kaavojen) lausunnoissa. Tämä
taas kaiketi perustuu pitkälti siihen, että alueellisissa asioissa paras
asiantuntija on paikallisyhdistys tai sen suojelutoimikunta. Havaintojen
keruu muuttui Tiiran mukana, mutta havaintojenkeruualueet eivät.
Yksittäisten havaintojen näkökulmasta tärkein tieto onkin niiden
absoluuttinen paikkatieto koordinaateissa riippumatta siitä, mistä
näkökulmasta havaintoa tarkastellaan. Vasta kun tätä tietoa suodatetaan,
sovelletaan ja käytetään johonkin, tullaan kysymyksiin: mihin alueeseen se
kuuluu, kuka sen omistaa ja kuka sitä saa käyttää?

Minulle ei valitettavasti ole tarjota muita vahvoja näkemyksiä asiaan kuin
se, että paikallisuus tulee tavalla tai toisella säilyttää
harrastustoiminnan keskiössä, sillä se on tärkein liittymistekijä jäsenille.

Pohdittavaksi asiaan liittyen:
-Jos havaintojenkeruualueista luovutaan, tulee Tiiran käyttöoikeudet
päivittää ja hyväksyttää kaikilla rekisteröityneillä käyttäjillä, sillä
havaintojen omistajuus todennäköisesti muuttuu. Suostuvatko kaikki tähän?
-Muuttaako havaintojekeruualueista luopuminen havaintojen omistussuhdetta
siten, että paikallista havaintodataa pitää anoa esim. lausuntoja varten
kattojärjestöltä?
-Jos pitää, miten havaintojen myyntitilanteissa hinta määräytyy ja kenelle
se tilitetään sekä missä suhteessa? Jos paikallistoimijat tekevät lausunnon
ja saavat siitä tuloja, tarvitseeko heidän maksaa havaintodatasta
kattojärjestölle?
-Voidaanko havaintojenkeruualueista luopumalla varmistua siitä, että
paikallistoiminnalle (lehdet, katsaukset, retket ym.) on jatkossakin
riittävät edellytykset?
-Voidaanko havaintojenkeruualueista luopumalla varmistua siitä, että kaikki
paikallistoimijat ovat tasavertaisia, vaikka harrastajamäärät ovat hyvinkin
erilaisia?
-Voidaanko havaintojenkeruualueiden mukaisen datan myynnistä saatavista
tuloista luopua avoimuuden nimissä?

Kuten monessa muussakin asiassa, ongelmia alkaa ilmaantua viimeistään, kun
asiaan sekoitetaan raha. Tässäkin perimmäiset kysymykset ovat juurikin
siihen liittyviä. Kuka havainnot omistaa ja mikä niiden arvo on sekä kuka
niiden käytöstä päättää? Avoimen ja suljetun datan väliset ristiriidat
tulevat myös väkisin esiin (esim. kuinka usein havaintotiedot jäävät
arvioissa käyttämättä, kun niitä ei haluta ostaa, vaikka niillä olisi
maankäytöllistä merkitystä?).

Yst. terv.,
-Harry


10. marraskuuta 2016 klo 9.39 Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net>
kirjoitti:

> Hei,
>
> Käsittääkseni Luomuksen järjestelmä on tulossa juurikin tuolla "kaikki
> eläin- ja kasviryhmät sinilevistä ylöspäin" -periaatteella.
>
> Sen käytettävyys saa kuitenkin parantua melkoisesti nykyisestä Hatikasta,
> että alkaisin sitä laajemmin käyttämään. Nyt Tiira on minun tarpeisiini
> ylivertainen Hatikkaan nähden.
>
> terv.
>
> Pekka R.
>
>
>
>
>
> 09.11.2016, Eero Lindgren kirjoitti:
>
> > Mikähän on tämä Tepon mainitsema Luomuksen havaintojenkeruujärjestelmä,
> joka korvaisi Tiiran?  Ei kai se voi olla se sama, johon mennään sisään
> valikosta jossa mainitaan kaikki eläin- ja kasviryhmät sinilevistä ylöspäin?
> >
> > 7. marraskuuta 2016 klo 23.46 Teppo <mutanen.teppo at gmail.com> kirjoitti:
> >
> > > Synergiaetuja ei taida syntyä jos pply ja lly yhdistetään. Lehden
> > > painamisesta voitaisiin luopua, jos säästyneelle rahalle löytyy
> > järkevää käyttöä.
> > > Havaintojen keruualueita ei tarvita. Tiiran kehittäminen pitäisi
> unohtaa ja siirtyä Luomuksen kehittämään järjestelmään.
> > >
> > >
> > > Teppo Mutanen
> > > ------------------------------
>
>
>
>
>
>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20161110/e3adb8ec/attachment-0001.html