[Pply] Taigarautiaisen nimestä ja biotoopeista ja vähän muustakin

[Juha Markkola]

Taigarautiaisen nimestä ja biotoopeista ja vähän muustakin


Voisiko joku laittaa tämän valtakunnalliseen lintuverkkoon, kun en ole
siinä nykyään mukana.


Kun olen jonkinmoinen taigarautiaisasiantuntija ainakin Suomen
näkövinkkelistä – titteli on lainattu Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Pedro
Hietasen legendaariselta Kornitolgiaa-kasetilta – kirjoitanpa hiukan lajin
nimestä ja biotoopeista. Ehkä se selventää, miksi lajia on löytynyt
maankaatopaikoilta jne. puoliavomailta.


Taigarautiaisen lattari *montanella tarkoittaa *vuoristolajia ja
vuorirautiainenhan laji suomeksikin ennen oli, mm. vielä Delin, Bruun &
Svenssonin Euroopan lintuoppaassa 1987.

Taigarautiainen on kuitenkin erittäin laajalle levinnyt pitkin
Pohjois-Venäjää ja Siperiaa ilmeiesti hiukan Uralin länsipuolelta kauas
kohti Beringinsalmea, ja suurin osa alueesta on hyvinkin tasaista.
Lattarissakin voi olla sekaannusta mustakurkkurautiaiseen, joka on selvä
vuoristolaji Uralilla ja laajemmin Tien-Shjanissa-Himalajalla.


Ollessamme kiljuhanhia tutkimassa Keski-Siperiassa Taimyrin niemimaan
eteläosissa kesinä 1997-98 mm. Aki Arkiomaan ja toisena vuonna monen muun
suomalaisen kanssa, erityisesti eka vuonna laji tuli erittäin tutuksi.
Olimme ensin kaukana avotundralla tundrahanhien ja kiljukkaiden tiedetyllä
massasulkimispaikalla, joka kuitenkin oli vaihtunut, kun joet olivat hyvin
vähävetisisä. Siirryimme venäläisten kollegoiden tiedustelujen perusteella
satoja kilometrejä lounaaseen kielisukulaistemme nganasanien
metsästysmaille.

Paikka oli melkoinen shokki avaraan maisemaan tottuneille kiljuhanhen
etsijöille: muutaman metrin korkuista lehtikuusiryteikköä
aluskasvillisuutenaan jotain leppälajia pusikkona. MI-8-Helikopterin
jyrinän etäännyttyä laskeutui syvä hiljaisuus ja kuukkeli (!) alkoi naukua.
Olisi voinut kuvitella olevansa Sallassa tai Savukoskella.


Alueelta löytyi kumminkin pesiviä kiljuhanhia, ja ryteikköisen maaston
runsaimmat pesimälinnut olivat suunnilleen tasavahvasti lapinuunilintu,
pikkusirkku ja taigarautiainen. Myös pikkupajusirkku nähtiin.


Tämä alue on kasvimaantieteellisesti metsätundraa ja vastaa meidän
koivuvyöhykettä Lapissa. Tunturikoivun tilalla vain on (itäinen)
lehtikuusilaji. Se, että taigarautiainen on nimenomaan metsätundran laji,
varmistuu Helena Rogacheván (1992) mainiosta kirjasta ”The birds of Central
Siberia”. Sain englanninkielisen, Saksassa painetun kappaleen Rogacheván
pojalta Jevgeni (”Eugeny”) Syroechkovskilta pari vuotta ennen matkaamme.
Kirja ja sitä edeltäneet saksalais-neuvostoliittolaiset tutkimusmatkat
olivat Gorbatsovin ajan hyvien NL-Saksa-suhteiden yksi pieni, mutta kaunis
hedelmä.


Rogacheván mukaan (suoraa käännöstä) ”taigarautiainen esiintyy
Keski-Siperiassa pensastundralla ja metsätundralla ja harvinaisemmin
äärimmäisen pohjoisella taigalla ja etelämpänä… Sayan- ja Kutznetsky
Alatau-vuorten subalpiinisessa vyöhykkeessä. Se on tyypillinen laji
tiheissä ja kosteissa pusikkometsissä lähellä jotain vesiuomaa tai vesistöä
paikoilla, missä kasvaa ainakin hiukan puita.”


Mitä tulee keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen, missä me asumme, Rorachevá
kertoo, että siellä muuttavat – laji ei siellä pesi - taigarautiaiset
”yöpyvät ja ruokailevat pusikoissa, jotka kasvavat jokien penkoilla ja
soiden reunoilla”. Merenrantaahan siellä ei ole.


Täällä etsisin lajia merenrantapusikoista, avomaitten reunoilta,
kaatopaikoilta, maankaatopaikoilta ja miksei rikkaruohokenttien laidoista,
kuten Tuomo sanoi.

Eli: Nykyinenkin nimi on harhaanjohtava, koska laji välttää isopuustoista
oikeaa metsämaisemaa. Eihän niitä sieltä kukaan juuri löytäisikään. Oikea
nimi olisi ”metsätundrarautiainen”, mutta kökköhön sekin olisi. Aikanaan
”taiga”-etuliite lätkittiin nimistökomiteassa surutta moneen lajiryhmään
tietämättä biotooppivaatimuksista oikeasti kovin paljon. Miten olisi
pensaikkorautiainen tai venäjänpensaikkorautiainen? Englanniksi sub-arctic
accentor olisi hyvin kuvaava, muttei käänny suomeksi. Nykyinen Siberian
Accentor menettelee, mutta on aika yleisluontoinen. Siperiassa on muitakin
rautiaislajeja, mutta tämä toki laajimmalle levinnyt.


Tv. Juha Markkola
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20161017/588ea5e8/attachment-0001.html