[Pply] Kiljuhanhitarkkailu alkaa

[Juha Markkola]

Tänään 27.4.2017 käynnistyy Oulun seudun kiljuhanhien lepäilypaikkojen 33.
tehoseurantavuosi. Työtä tekee Suomen (WWF:n) kiljuhanhityöryhmä
Siikajoella, Liminganlahdella erityisesti Lumijoen puolella ja Hailuodossa.
Tämä on ainoa alue Suomessa, missä Luoteis-Euroopassa äärimmäisen
uhanalaisten kiljuhanhien tiedetään lepäilevän säännöllisesti. Virossa
kiljuhanhia on nähty tähän mennessä vasta kolme (ja yksi todennäköinen
ruotsalaisperäinen istukas) , mutta viime vuosina kiljuhanhet ovat
käyttäneet jotain muuta levähdyspaikkaa Unkarin ja Perämeren välillä,
mahdollisesti Puolassa tai Liettuassa.

Perämerellä lepäilee muuttomatkalla pohjoismainen populaatio, joka
talvehtii suurimmaksi osaksi Kreikan ja Turkin rajalla. Pesimäpaikat ovat
etupäässä Norjassa Keski-Ruijassa (Finnmarkissa).


Kun tehotarkkailu alkoi vuonna 1985, kiljukkaita nähtiin Oulun seudulla
satakunta keväässä, mutta luku laski 30-40:een 90-luvulla. Pohja oli
vuosina 2003-2006, jolloin Oulun seudulla nähtiin vain 6-12 yksilöä. Koko
kanta ei ollut näin pieni, vaan kiljukkaat menivät osin eri kautta.
Pohjoismaiden kanta on nyt kasvussa, ja Oulun seudullakin on taas
levähdellyt enemmän yksilöitä vuodesta 2008 alkaen.


Vuonna 2015 kiljukkaita nähtiin Perämerellä ainakin 60, enemmän kuin
kertaakaan vuoden 1992 jälkeen. Kesä 2015 oli sitten pesinnässä erittäin
hyvä, ja syksyllä 2015 Pohjois-Norjasssa havaittiin ennätysmäärä
kiljuhanhia, eniten koko 1990-luvun alussa alkaneen seurannan, mm. 23
poikuetta.  Ja jatkona viime keväänä Perämerellä havaittiin peräti 105
kiljukasta eli enemmän kuin kertaakaan koko tarkkailujakson 1985-2016
aikana. Yhtä suurta päiväsummaa (104 yhtä aikaa paikalla) ei ole tavattu
1960-luvun jälkeen Suomessa. Kesä 2016 oli kohtuullinen pesimävuosi, ja
syksyllä Pohjois-Norjassa nähtiin ainakin 11 poikuetta. Talvella Kreikassa
ja keväällä Unkarissa on nähty runsaat 130 pohjoismaista kiljuhanhea, joten
hyvässä lykyssä täälläkin uusi ennätys voi olla tulossa.


Joitakin ohjeita maastossa liikkuville: Älä mene rantaniityille tai
pelloille, missä kiljukkaita voi olla. Katsele teiltä ja näköalapaikoilta.
Jos näät kiljukkaita tai sellaiseksi epäilemiäsi hanhia, ilmoita havainto
kiljuhanhityöryhmän havainnoitsijoille. Kiljuhanhet voidaan tunnistaa
yksilöllisesti vatsakuvioista. Jos on mahdollista ajamatta hanhia lentoon,
yritä kuvat näkemäsi yksilöt molemmilta kyljiltä ja rintapuolelta.


Havainnoitsijat (mm.):

Nyt: Juha Markkola, p. 0400-155939, Arto Niemi, p. 0405689772,

2.5. tarkkailun loppuun Risto Karvonen, 050-4950123, Heikki Holmström,
0504072858

Pekka Roine (Hailuoto) 0400-541361

Tarkkailu jatkuu niin pitkään kuin kiljuhanhia nähdään ja päälle
kaksi-kolme tyhjää päivää.


Lisätietoja oheisista linkeistä:

Suomen WWF:n:

http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/kotimaiset/kiljuhanhi/

kansainvälinen sivusto:

http://www.piskulka.net/

Kirjoitin Linnut-vuosikirjaan 2009 kevätmuuttotarkkailun
25-vuotishistoriikin, mistä löytyy paljon tietoa Perämeren
kiljukasasioista. Sen on pdf:nä piskulka-sivuilla:.

http://www.piskulka.net/literature/Ansery1298.pdf


terveisin Juha Markkola
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20170427/a3eb63eb/attachment-0001.html