[Pply] Vesipääskyistä ja muista suolinnuista

[Aija Lehikoinen]

Hei,


Hailuodon vesipääskyistä sen verran, että ainakin vielä vuonna 2015 Tömpästä löytyi yksi pesä.


- Aija

________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän petri.haapala at aapa.fi <petri.haapala at aapa.fi> puolesta
Lähetetty: 22. kesäkuuta 2017 10:59:32
Vastaanottaja: Ari Rajasärkkä
Kopio: pply
Aihe: [Pply] Vesipääskyistä ja muista suolinnuista

Morjens!

Kevät on ollut erikoinen. Vesipääskyjä oli tosiaan pysähtynyt pitkällä
etelä-pohjoisakselilla odottamaan lumien ja pesimälampareiden sulamista,
vai oliko muitakin syitä? Mikä selittää esim. Hailuodon massiiviset
määrät? Ojakylänlahdella, jossa pääskyjä nähtiin useita satoja kerralla,
oli koko lahden pinta täynnä jotain kuorituneita vesihyönteisiä. Joku
massakuoriutuminen ajoittui muuttoaikaan ja kukas sitä hyvästä
pitopöydästä heti lähtisi?

Mitä suolintuihin tulee, niin täysin samat havainnot parilta viime
kesältä kuin Arilla. Samoin metsätiaisten suhteen. Kuoveja on
riittämiin, se on jopa lisääntynyt, muut kahlaajat vähentyneet, lirojen
määrä huolestuttavasti. Samoin on käynyt mielestäni niittykirvisen.
Harvinaisempia suokahlaajia ei linjoilleni ole osunut, johtunee siitä,
että ne eivät juurikaan mene siellä hyllyvillä alueilla, joista niitä
löytää. Hanna-Riikalla on ollut muutama soiva jänkäkurppa.
Vähentyneetkin toki ovat. Esim. Räkäsuolla, missä aiemmin Pekka
Lähdesmäki on kiertänyt linjaa, jänkäkurppa oli jokavuotinen, samoin
-sirriäinen ja suokukkokin muutamaa kertaa lukuunottamatta 25 vuoden
ajan, vuoteen 2003 asti tehdyssä linjalaskennasssa. Minun ja Juhan nyt
uudelleen aloittaman Pekan linjan saldo Räkäsuolla kyseisten lajien
kohdalla on v. 2016 ja 2017 tasan nolla, muutenkin lajimäärä on
laskussa.

Jänkäkurpista ja varsinkin sirriäisistä minulla on sellainen kokemus,
etenkin jälkimmäisistä, joiden soidinaika on lyhyempi, että ellet satu
suolle soidinaikaan, niitä et enää näe, ellet mene sinne märimmille
alueille kartoittamaan. Niitä kapeimpia jänteitä kiertäen, hyllyvissä
paikoissa kahlaten, yleensä joku kurppa lähtee jaloista, samoin
sirriäinen tai suokukko. Niin niitä on löytynyt, suoraan
pesimäpaikoilta. Tiukassa ovat. Kuitenkin vuodelta 2015 minulla on
kartoitustulos yhdeltä alle 100 hehtaarin märältä suoaukemalta Oijärven
suunnasta (ei vielä varsinaista Litokairaa): 4 paria jänkäsirriäisiä, 3
jänkäkurppia ja 3 suokukkoja. Kaikki pieneltä märältä ydinalueelta,
jonne en itsekään jaksanut kahlata neljä vuotta aiemmin. Silloin sain
reunamilta osviittaa, että jotain voisi löytyä... Niin ja ainakin 2015
suolle oli saapunut nuori muuttohaukkapari reviiriä pitämään. Jos se
jossain näkyi, niin kuovit olivat sieltä kadonneet.

Suojelualueista huolimatta suot kuivuvat ja märät alueet supistuvat,
sillä suojeltujen alueiden reunoja kiertävät ojitukset ja avohakkuut
muuttavat alueen vesitaloutta, kuivattava vaikutus ulottuu pitkälle.
Positiivinen asia on metsähanhen ilmeinen elpyminen, hyviä hanhitokkia
näyttäisi olevan siellä täällä ja yksittäisiä pareja myös.

On aika kaivaa kalavermeet esiin ja heittää kiikarit hetkeksi naulaan;)
Hyvää juhannusta kaikille!

Pete



Ari Rajasärkkä kirjoitti 2017-06-21 18:10:
> Hei!
>
> Olen kolunnut aika ison määrän lintudirektiivillä suojeltulta
> natura-soita eli SPA-alueita linjalaskentojen merkeissä viime ja
> tänä "kesänä". Liikkumisalueeni on ollut Etelä-Pohjanmaalta,
> Suomenselällle, Keski-Suomeen, Savoon, Pohjois-Pohjanmaalle,
> Kainuuseen ja Posiolle. Parhaillakaan lintusoilla ei nykyään ole
> muita kahlaajia kuin korkeintaan molemmat kuovit, liro, valkoviklo,
> taivaanvuohi (siitäkin saa olla tyytyväinen), kapustarinta ja
> eteläisimmillä soilla töyhtöhyyppä.
>
> Jänkäkurppia olen sentään soidinaikaan tavannut muutamia siellä
> täällä. Suokukosta on yksi havainto Suomenselältä
> (hätäilevähkö naaras), mustaviklosta yksi etelään ylimuuttava
> lintu Laihialta ja vesipääskystä yksi "sopivassa
> pesimäympäristössä" tapaamani lintu tämän vuoden toukokuun
> lopulla Oulujärven eteläpuolella. Todennäköisesti tuo lintu oli
> kuitenkin vielä muuttava. Esim. jänkäsirriäistä en ole tavannut
> soilla käsittämättämän pitkään aikaan, en edes muista, milloin
> viimeksi.
>
> Soiden kahlaajilla menee nykyään todella huonosti. Ja syy ei
> taatusti ole muuttohaukassa eikä kurjessakaan. Kohta saamme olla
> onnellisia, jos vielä kuulemme liron laulua soillamme. Metsähanhia
> sentään on ollut ilahduttavan monessa paikassa - joutsenten
> läsnäolosta huolimatta.
>
> Ruhasen Hanna-Riikka ja Haapalan Petri voivat kommentoida omia
> SPA-soiden laskentojaan. He ovat laskeneet linjoja parina kesänä mm.
> Pudasjärven ja Utajärven hienoimmilla soilla.
>
> T.    Ari, lintulaskennoista Posion räntäsateesta
>
> -------------------------
>
> LÄHETTÄJÄ: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi>
> käyttäjän Heikki Tuohimaa <heikki.tuohimaa at gmail.com> puolesta
> LÄHETETTY: 21. kesäkuuta 2017 17:43
> VASTAANOTTAJA: pply
> AIHE: Re: [Pply] Missä pesii Suomen eteläisin vesipääskypari?
>
> Hanhikiven takarannalla pesi aiemmin säännöllisesti ja varmuudella
> vielä atlas-aikaan. Silloin jonakin vuonna näin pieniä poikasia
> emon kanssa. Atlas-vuosien jälkeen näin siellä kerran varoittelevan
> todnäk.pesivän, olisko noin v. 2010. Fennovoiman ja aidan jälkeen
> nykytilannetta en ole pyrkinyt selvittämään.
>
> Viime kesänä tapasin periaatteessa pesiväksi sopivan yksilön
> Kokkolassa suolla keskikesällä n. 20v aiemmin tunnetulla
> pesimäpaikalla.
>
> Vesipääskyhän on tuntunut lajilta,  joka on  pahimmin romahtaneita
> myös läpimuuttajana. Kuten on todettu, tänä keväänä
> vesipääskyjä oli kuin "ennen vanhaan". Tuli silloin mieleen, että
> olisiko 2000-luvulla etupäässä vallinneet lämpöiset keväät
> kuitenkin ollut suurempi selittäjä kuin kannan taantuminen
> kevätmuuton vähyyden.
>
> T. Heikki
>
> keskiviikko 21. kesäkuuta 2017 Tiina Sihto <reatiinas at gmail.com>
> kirjoitti:
>
>> Hei,
>>
>> Siikajoen Tauvossa nähtiin vesipääsky lintuleirin aikaan.
>> Pesinnästä en osaa sanoa. Mukana linturetkellä oli senverran
>> nälkäisiä muksuja, että suunta oli tiukasti kohti asemaa ja
>> tarkastelu jäi lajihavainnon tasolle :)
>>
>> Terkuin,
>> Tiina
>>
>> 21. kesäkuuta 2017 klo 12.57 Juha Markkola <jmarkkol at gmail.com>
>> kirjoitti:
>>
>>> Hei,
>>>
>>> Tällaisena vuonna, kun muuttoaikana hallitsivat pohjoistuulet,
>>> voisi olettaa pesintöjä etelämpänä taas. Esim. suokukkoja ja
>>> jänkäkurppia on nyt enemmän kuin vuosiin.  En ole itsekään
>>> aikoihin nähnyt varmasti pesiviä vesipääskyjä Hailuodossa.
>>> Tosin olen nykyvuosina käynyt esim. Tömpässä ja Isomatalan
>>> pääsaarella vasta keski-loppukesällä.
>>>
>>> T. Juha
>>>
>>> -------------------------
>>> Lähettäjä: Tuomo Jaakkonen
>>> Lähetetty: ‎21.‎6.‎2017 12:20
>>> Vastaanottaja: PPLY-lista
>>> Aihe: Re: [Pply] Missä pesii Suomen eteläisin vesipääskypari?
>>>
>>> Kymmenisen vuotta sitten Tömpässä oli jonku verran pesiviä,
>>> rengastinkin. Koivula varmaan kertoo meille Perämeren
>>> niittykannan tilanteen.
>>> T
>>>
>>> Lähetetty Sony Xperia™ ‑älypuhelimestani
>>>
>>> ---- Ari-Pekka Auvinen kirjoitti ----
>>>
>>> Moi
>>>
>>> PPLY on kartoittanut huomattavan määrän maakunnan soita
>>> viimeisen kuuden vuoden aikana MAALI-hankkeen merkeissä. Yhtään
>>> pesivää vesipääskyä emme ole löytäneet. Tänä kesänä
>>> kävin Kuusamon lintukerhon reviirillä kartoittamassa erästä
>>> suota (Kurkijärventien varren Kivisuo), jolta on havaintoja
>>> pesivistä vesipääskyistä aiemmilta vuosikymmeniltä. Ei
>>> vilaustakaan. Eilen kuulin Mäkelän Jyrkiltä, ettei lajia olisi
>>> löytynyt kunnolla enää Kuusamon lintumaratonillakaan. Omien,
>>> kavereiden ja Tiiraan tallennettujen havaintojen mukaan
>>> vesipääsky ei taida pesiä enää myöskään Perämeren
>>> rantapaikoilla kuten Siikajoen Tauvossa, Liminganlahdella tai Iin
>>> Krunneilla? Viimeisin pomminvarma pesimähavainto PPLY:n alueen
>>> soilta on Pudasjärven Olvassuolta vuodelta 2010. Tältä vuodelta
>>> on Tiirassa sentään kaksi havaintoa vesipääskypareista
>>> sopivilta pesäpaikoilta Taivalkoskelta.
>>>
>>> Viime lintuatlaksessa eteläisin varma vesipääskytäppä on
>>> merkitty Kokkolan tienoille:
>>> http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vesip%C3%A4%C3%A4sky
>>> [1]. Jos atlas toistettaisiin nyt, missä olisi Suomen eteläisin
>>> vesipääskypari?
>>>
>>> Uusimmassa uhanalaisarviossa (2015) vesipääsky arvioitiin
>>> vaarantuneeksi. Oman näppituntuman perusteella luokka voisi olla
>>> astetta korkeampikin.
>>>
>>> Murehtii
>>>
>>> A-P
>>>
>>> _______________________________________________
>>> Pply mailing list
>>> Pply at lists.oulu.fi
>>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply [2]
>
>
> Links:
> ------
> [1] http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/vesip%C3%A4%C3%A4sky
> [2] http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- next part --------------
An HTML attachment was scrubbed...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20170622/341033b0/attachment-0001.html