[Pply] Lähetä kuvia ja anna tietoja hanhenkuvista pelloilla!
Juha Markkola
jmarkkol at gmail.com
Tue Aug 13 19:01:11 EEST 2019
Hei,
PPLY ja BirdLife Suomi lähettivät muistion merihanhien sulkasatoparvien
tänä kesänä havaitusta kutistumisesta maa- ja metsätalousministeriöön,
Luonnonvarakeskukseen ja Suomen riistakeskukseen heinäkuun puolivälissä
vaatien viime vuonna 10.8. alkaneen merihanhen peltometsästyksen
peruttamista tältä vuodelta.
MMM ei tähän suostunut, vaan antoi 8.8. asetuksen, jonka mukaan merihanhen
peltometsästys alkaa taas 10.8. Ainoa myönnytys oli, että Suomen
Riistakeskuksen tiedotteessa mainitaan väheneminen ja sanotaan, että
”merihanhen metsästyksessä tulee käyttää harkintaa, mikäli merihanhien
määrä näyttää vähentyneen”. Sitä ei kerrota, miten merihanhikantaa
arvioidaan metsästystilanteessa…
Peltometsästyksessä on sellainen räikeä paradoksi, että sitä perustellaan
hanhien viljelyksille aiheuttamilla vahingoilla, mutta käytännössä hanhia
houkutellaan laskeutumaan pelloille käyttäen suuria määriä hanhenkuvia
(kaaveita) sekä viljan tarjoamista.
Tarvitsemme PPLY:sdsä ja BirdLifessa valokuvia hanhenhoukutuskuvien
asettelusta. Lähettäkää niitä vaikka minun sähköpostiini. Laskekaa tai
arvioikaa kuvien määrä ja kertokaa paikka mahdollisimman tarkasti, niin
voimme arvioida myös ilmiön laajuutta. Raportoikaa myös havaintojanne
mahdollisista saaliista ja peltometsästystapahtumista.
Terveisin Juha Markkola
Mediatiedote 16.7.2019
BirdLife Suomi ry ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
(tiedote on luettavissa myös osoitteessa
https://www.birdlife.fi/tiedote-20190716/)
*Merihanhikantaa uhkaa jyrkkä väheneminen – metsästysrajoituksia tarvitaan*
Merihanhien määrä niiden tärkeimmillä sulkimisalueilla Pohjois-Pohjanmaalla
on tuoreiden havaintojen mukaan romahtanut. Vähenemisen taustalla voi olla
viime elokuussa aikaistettu merihanhen metsästys pelloilta.
Suomen tärkeimmällä merihanhien sulkimisalueella Hailuodon Isomatalalla
havaittiin heinäkuun alussa vain 1 350 merihanhea, mikä on alhaisin määrä
sitten vuoden 1999 ja vain neljäsosa huippuvuodesta 2017 (5 610 yksilöä) ja
alle kolmannes viime vuodesta. Hailuotoon kerääntyy alkukesällä merihanhia
laajalta alueelta Perämereltä ja Pohjanlahdelta. Isomatalalla sulkivat
hanhet ovat pääosin pesimättömiä esiaikuisia lintuja.
Toiseksi tärkeimmällä sulkimispaikalla Iin Krunneilla merihanhia laskettiin
Metsähallituksen Rannikko-LIFE-hankkeen laskennoissa tänä kesänä poikueet
mukaan lukien vain noin 500 yksilöä, kun niitä enimmillään on ollut ainakin
1 400.
Merihanhen metsästyssaaliit ovat kasvaneet viime vuosina. Vuonna 2017
ennätyssaaliiksi saatiin Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan 8 700
yksilöä ja toistaiseksi julkistamattoman tiedon mukaan viime vuonna jopa
15 000 yksilöä.
Viime vuoden kasvu johtui erityisesti peltometsästyksen aloittamisesta jo
10.8. Alustavien tietojen mukaan jopa 60 prosenttia merihanhista ammuttiin
10.–19.8. eli ennen perinteistä metsästyskautta. Suuri osa esiaikuisista
merihanhista lähtee muutolle jo ennen varsinaisen metsästyskauden alkua.
Ennätyssuuren metsästyskuolleisuuden lisäksi merihanhikantaa on verottanut
kolme peräkkäistä huonoa pesimävuotta. Tänä vuonna toukokuun lopun
länsimyrsky tuhosi osan merihanhen pesinnöistä. Populaatiomallin
perusteella pesivä merihanhikanta vähenee pelkästään viime vuoden
kohonneella esiaikuisten kuolleisuudella 1 000–1 200 paria.
Jotta kannan romahdus voidaan estää, tarvitaan nopeita toimia metsästyksen
rajoittamiseksi jo tänä syksynä. Uusi iso metsästyssaalis aiheuttaisi tässä
tilanteessa merihanhikannalle vakavan syöksykierteen. Tässä tilanteessa
10.8. alkava peltometsästys ei ole kestävää ainakaan Perämeren alueella.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ja BirdLife Suomi
edellyttävät metsästyksen rajoittamista. Lisäksi merihanhikannan kehitystä
ja metsästyksen vaikutusta siihen on seurattava ja tiedot on saatava
ajoissa viranomaisille, jotta metsästyksen sääntelystä voidaan päättää
tuoreeltaan. Metsästyssaalistilastot on julkaistava välittömästi
metsästyskauden päätyttyä, jotta epäkohtiin voidaan ajoissa tarttua.
Sepelkyyhkyn metsästys avaa metsästyskauden
Suomen riistakeskus
<https://www.epressi.com/cms/goto.html?block=1&id=1694> 8.8.2019,
15:35
*Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10.8. Sepelkyyhky on yleinen lähes koko
maassa ja sen kanta kestää hyvin metsästystä. Samalla alkaa hanhien
metsästys pelloilta: Merihanhen rannikolla ja kanadanhanhen koko maassa.
Peltojen ulkopuolella meri- ja kanadanhanhen metsästys alkaa samaan aikaan
muiden vesilintujen kanssa 20.8.2019 klo 12.*
Sepelkyyhkykannat ovat runsaat sekä kestävät hyvin metsästystä. Merihanhi
on perinteisesti rannikon laji, joka on runsastunut viime vuosien aikana.
Merihanhi on vasta levittäytymässä Suomen järviin, joten se on rauhoitettu
sisämaassa. Kanadanhanhea voidaan metsästää koko maassa.
*Sepelkyyhky runsain saalislaji*
Sepelkyyhkyä metsästetään runsaasti koko Euroopassa, ja Suomessakin se on
kaikkein runsaslukuisin saalislaji. Parhaina vuosina saalis on yli 200 000
lintua.
-Sepelkyyhky pesii maatalousmaisemassa sekä yhä useammin taajamien ja
asutusten läheisyydessä. Laji on tavallinen pihapiireissä ja puutarhoissa.
Runsaat kannat sekä helpot metsästysjärjestelyt ovat nostaneet sepelkyyhkyn
metsästäjien suosikiksi. Metsästys ei vaadi laajoja erämaita, saati veneitä
tai muuta kallista kalustoa, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson Suomen
riistakeskuksesta sanoo.
*Aikaistetulla hanhenmetsästyksellä torjutaan viljelmille aiheutuvia
vahinkoja*
Merihanhi on arvokas ja haluttu saalislintu, jonka kanta on ollut pitkään
kasvava. Merihanhiparvet voivat kuitenkin loppukesällä aiheuttaa tuntuvia
vahinkoja korjaamattomalle sadolle. Viime vuonna oli ensimmäinen kausi, kun
meri- ja kanadanhanhen metsästys alkoi pelloilta 10. elokuuta.
Aikaistetulla metsästyksellä halutaan ennen kaikkea ehkäistä viljelyksille
aiheutuvia vahinkoja.
Kesän aikana tehtyjen laskentojen perusteella esiaikuisten merihanhien
määrä näyttää pienentyneen Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla.
Merihanhen metsästyksessä tulee käyttää harkintaa, mikäli merihanhien määrä
näyttää vähentyneen. Aikaistettu metsästys peltoalueilla on tarkoitettu
ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen, joten
metsästystä tulee ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole
korjattu.
Metsästäjien saaliskirjausten perusteella suurin osa merihanhisaaliista
saatiin peltojahdin aikana ennen vesilinnustuksen varsinaista aloitusta
20.8. Viime vuosina merihanhisaalis on ollut 3000‒9000 lintua.
Hanhissa ja vesilinnuissa on rauhoitettuja lajeja, joita ei saa metsästää.
Jokaisen metsästäjän velvollisuus on tietää milloin ja missä saa metsästää
ja mitä lajia. Suomen riistakeskuksen sivuilta (
https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/) löytyy tietoa metsästysajoista
ja metsästyskieltoalueista.
*Lisätietoja:*
riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2342, jorgen.hermansson at riista.fi
Ympäristö ja luonto <https://www.epressi.com/cms/goto.html?block=2&id=44>
------------------------------
Tietoa julkaisijasta
*Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää
kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja
huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä
julkisista hallintotehtävistä.*
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20190813/cf0f35d2/attachment-0001.html
More information about the Pply
mailing list