[Pply] Tiltaltit

Sun Jun 2 15:02:33 EEST 2019

Hei!

Kiinnostava keskustelu myös meille biologiaa huonosti tai ei  juuri
lainkaan osaaville. Voisiko joku teistä alan viisaammista selittää
tarkemmin, mikä ero onkaan rodulla ja alalajilla biologiassa? Itse
olen kuvitellut, että rotu-niminen käsite vähän ikävän maun saanut
käsite on jopa hylätty ja korvattu alalajilla. Mutta ei ilmeisesti
olekaan niin?

Lisäksi hämmästyttää kummastuttaa, että miten nuo tiltaltin rodut on
voitu alunperinkään määrittää, jos rotua ei yksilöstä pysty
erottamaan. Vai onko kyseessä vain lintujen (populaatioiden?) omaksuma
käytöstapa, joka voisi ihmisillä vastata vaikka erilaisia kulttuureita
tai uskontoryhmiä?

Jos kukaan ei jaksa näitä alkeisasioita seltellä, niin voisitteko
heittää sopivia linkkejä, joista asia selviäisi? Joko suomen tai
englannin kielellä kelpaisi.

Oikeasti kiinnostaa,

tv.

Pekka,

to 30. toukok. 2019 klo 19.43 Seppo Rytkönen (seppo.rytkonen at oulu.fi) kirjoitti:
>
> Hei
>
> Meidän tutkimusalueella Alakyläntien varren talousmetsissä tiltalttihavainnot paikallistuvat aika siististi jäljellä olevien kuusivaltaisten vanhanmetsän laikkujen kohdille. Niitä ei ole enää kovin paljon, mutta eipä ole tiltalttihavaintojakaan... toisaalta melkein kaikissa vanhanmetsän laikussa lajia on tullut kuultua vuosien varrella. Ei siis ole mikään metsän yleislaji ainakaan meidän tutkimusalueella (25 neliökilometriä talousmetsää), mutta tilanne saattaa olla toinen toisaalla...
>
> sr
>
>
> -------------------------------------------------------------
> Seppo Rytkönen, Oulu
> -------------------------------------------------------------
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Esa Aalto <esaalto at hotmail.com> puolesta
> Lähetetty: torstai 30. toukokuuta 2019 11.46
> Vastaanottaja: pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
>
> Harataan nyt sitten vielä vastaan täältäkin suunnasta.
>
>
>
> Tiltaltteja kuulee tosiaan yhtä lailla kaikenlaisissa metsissä kuin pajulintuja ja peippojakin.
>
> Siten tiltaltti on aivan yhtä hyvä vanhan metsän indikaattori kuin em. metsän yleislajit.
>
> Sitä en lähde arvaamaan, ovatko vanhan kuusikon tiltaltit samaa joka metsän tiltalttirotua kuin puistojen ja pusikoiden tiltaltit, joille siis näyttää kelpaavan mikä tahansa metsä (tai jopa alle 5 metrin pusikko), vai voisiko vanhoissa kuusikoissa olla jossain säilynyt joku ripaus abientinustakin.
>
>
>
> Esa A
>
>
>
> Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista
>
>
>
> ________________________________
> Lähettäjä: Ari-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com>
> Lähetetty: Thursday, May 30, 2019 10:30:01 AM
> Vastaanottaja: Esa Aalto; pply
> Aihe: Re: Tiltaltit
>
> Heippa
>
> Hyvää pohdintaa. Sen verran haraisin kuitenkin vastaan, että vaikka tiltaltteja tosiaan kuulee nykyään vaikka missä, niin kyllä niitä edelleen kuulee myös todella hienoissa vanhoissa metsissä. Kuten nyt esimerkiksi viime viikolla Luonnonperintösäätiön Tulijoen suojelualueella Puolangalla -- noin 150-vuotiaassa luonnontilaisessa kuusikossa, josta löysin myös mm. pohjantikan pesän. Ja kyllä minä ainakin kuvittelen, että jokavuotinen tiltaltti indikoi varttuneen ja hyvää vauhtia luonnontilaistuvan metsän arvoja omalla pienellä suojelualueellani Siikajoen Saarikoskella.
>
> A-P
>
> Hanki Outlook for Android
>
> ________________________________
> From: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> on behalf of Esa Aalto <esaalto at hotmail.com>
> Sent: Thursday, May 30, 2019 9:26:56 AM
> To: pply
> Subject: Re: [Pply] Tiltaltit
>
>
> Näin on,
>
>
>
> Tiltalttihan oli vielä 1990-luvulla alussa varsin tavallinen vanhojen kuusikoiden lintu, joka kuitenkin väheni nopeasti ja melkein hävisi muutamaksi vuodeksi. Sitten etelästä alkaen alkoi runsastuminen joka on nyt menossa vauhdilla jo täällä Oulun korkeudellakin. Ero on tosiaan se, että nämä nykyiset tiltaltit eivät välitä kuusikoista mitään, vaan ne viihtyvät kaikenlaisissa pusikoissa, mäntytaimikoissa, puutarhoissa, pihoissa jne. Ovat siis ihan samanlaisia kuin Keski-Euroopan collybita-pusikkotiltaltit.
>
>
>
> Väitän, että Ari on oikeassa. Alkuperäinen abietinus-tiltaltti pitäisi määritellä äärimmäisen uhanalaiseksi tai jopa hävinneeksi taksoniksi ja nämä nykyään runsaat tiltaltit ovat ilmastonmuutoksen ja pusikoitumista tuottavan metsänhoidon tuoma tulokastaksoni. Jos ne voisi jotenkin maastossa erottaa toisistaan, olisikin perusteltua tarkastella taksoneiden (alalajien?) uhanalaisuutta erikseen samalla tavoin kuin suosirrin tai metsänhanhen alalajeja.
>
>
>
> t. Esa A.
>
>
>
> Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista
>
>
>
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com> puolesta
> Lähetetty: Monday, May 27, 2019 6:20:20 PM
> Vastaanottaja: Ari-Pekka Auvinen; Tuomas Salste; pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
> Hei!
>
> Tiltalttiin liittyy rotuongelma, joka hämärtää kannan kehitystä pahemman kerran. Meillä tavataan nykyään kahden rodun tiltaltteja, jotka ovat käytännössä mahdottomia erottaa maastossa toisistaan ja äänetkin ovat käytännössä samanlaiset.
>
> Alkuperäinen meillä tavattava tiltaltti on abietinus-rotua, jota joskus on kuusikkotiltaltiksi kutsuttu. Sitten on tuoreempi tulokas, etelästä levittäytyvä lehtimetsätiltaltti eli collybita-rotu.
>
> Täältä löytyy kuusikkotiltaltin ahdikoa kuvaava juttu:
>
> https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/169/tiedosto/of_86_71-80_artikkelit_169.pdf#view=FitH
>
> Vuonna 2002 laskettiin linjoja Kainuun vanhoissa metsissä ja vastaavanlaisessa ympäristössä Venäjän puolella Vienan Karjalassa. Merkittävin ero Kainuun ja Vienan välillä oli tuolloin vanhojen kuusivaltaisten metsien "laikkukoko". Vienan metsät olivat isoja ja yhtenäisiä, Suomen puolen suojelalueet olivat vaihtelevan kokoisia muutaman neliökilometrin tai muutaman kymmenen neliökilometrin kokoisia tupsakkeita.
>
> Vienassa lasketuilla 200 linjakilometrillä tavattiin 50 tiltalttia, siis keskimäärin lintu neljän linjakilometrin välein. Suomen puolen 500 linjakilometrillä ei tavattu ainuttakaan tiltalttia! Tuskin kuusikkotiltaltin tilanne Kainuun suojelualueiden vanhoissa metsissä on yhtään parantunut vuoden 2002 jälkeenkään. Kesäkuussa olen menossa laskemaan lintulinjoja Elimys- ja Ulvinsalolle. Saapa nähdä, löytyykö sieltä tiltaltteja lainkaan. Jos löytyy, niin se on isompi juhlan paikka, kuin sinipyrstön kuuleminen.
>
> Vuosina 1984-85 pohjansirkku oli muuten Ulvinsalon luonnonpuiston neljänneksi runsain lintulaji. Eipä mahda enää olla...
>
>
> T.      Ari R.
>
>
>
>
>
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Ari-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com> puolesta
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta 2019 12.50
> Vastaanottaja: Tuomas Salste; pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
> Hei
>
> Yleisesti ottaenhan tiltaltti väheni ensin niin rajusti, että se päätyi v. 2000 uhanalaiseksi lajiksi, mutta kannat ovat sittemmin palautuneet komeasti:
> http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/tiltaltti
>
> Vastaa minunkin kokemuksia, että tiltaltteja on vuosi vuodelta enemmän.
>
> A-P
>
> Kohteesta: Tuomas Salste
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta klo 12.08
> Aihe: [Pply] Tiltaltit
> Vastaanottaja: pply
>
>
> Onko kenelläkään muutakuin mututuntumaa että tiltaltteja olis liikkeellä enemmän kuin vuosiin. Nyt kun ulkona liikkunut niin tuntuu että joka metsässä monesta eri suunnasta kuuluu tiltaltteja
>
> Lähetetty Huawei-matkapuhelimestani
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply