[Pply] VL: Tiltaltit

Mon Jun 3 17:20:32 EEST 2019

Tämä on vihonviimeinen kerta, kun tähän keskusteluun osallistun!

Kuten totesin, useimmilla ornitologeilla on vankka oma käsityksensä siitä, mitä asioita mikäkin lintulaji ilmentää. Ja se käsitys on sen verran vakaa, ettei sitä helposti muuteta.

Suomen peukaloiskannasta noin 2 % on suojelualueilla, joten kovin merkttävästä suojelualueita suosivasta lajista ei siten ole kyse. Suojelualueilla peukaloiset eivät keskimäärin ole lehtimetsien, hakkuurytöjen tms. lintuja. Jos peukaloinen laulaa jollakin suojelualueella, on se usein löytänyt koko alueen hienoimpiin kuuluvan vanhan metsän reviirikseen. Ja jos jollakin suojelualueella on runsaammin peukaloisia kuin jollakin toisella alueella, on runsaamman kannan alue yleensä ihmissilminkin katsottuna hienompaa vanhaa metsää.

Linnuilla on myös monesti taipumus palata kotimetsäänsä reviirille, vaikka metsä olisi talvisen muuttomatkan aikana hävinnyt olemattomiin. Olen aika monta kertaa tavannut peukaloisen laulamasta hakkuuaukean rydöstä, hakkuuaukean, joka vielä vuotta paria aiemmin oli kohtalaisen hienoa vanhaa metsää. Onpa jopa sinipyrstö joskus tavattu entisessä aarniometsässä laulamassa surumielistä säettään, kun sen aiempi kotimetsä on talven aikana kokenut karun kohtalon.

Lintujen runsastumiseen tai vähenemiseen vaikuttaa moni muukin tekijä kuin pelkkä potentiaalisen elinympäristön määrä ja siinä tapahtuneet muutokset. Onhan vanhojen luonnontilaisen kaltaisten metsien yleisesti todettu vähentyneen Suomessa. Siitä huolimatta suomalaisen linnuston ehdottomasti paras vanhan metsän indikaattorilaji sinipyrstö on runsastunut maassamme viime vuosikymmeninä suorastaan monisatakertaisesti. Sen kun tietäisi, miksi sinipyrstö tai vaikkapa palokärki on runsastunut Suomessa. Elinympäristön maarällä ja laadulla voi sen seikan kanssa olla hyvin vähän tekemistä

T.     Ari

________________________________
Lähettäjä: Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com>
Lähetetty: maanantai 3. kesäkuuta 2019 16.21
Vastaanottaja: Ari Rajasärkkä
Kopio: Pply at lists.oulu.fi
Aihe: Re: [Pply] VL: Tiltaltit

Hei!

Terveiset Vörå:sta, jossa olen kuljeskellut pesimälintujen perässä muutamina päivinä. Noin 6x6 km:n alalta on toistaiseksi löytynyt enemmän tai vähemmän satunnaisesti 22 peukaloisreviiriä, joista vain muutama on ollut vanhahkoissa metsissä  (joita ei tosin paljoa olekaan). Muuten peukut ovat olleet milloin minkäkinlaisissa ryteköissä, hakkuiden reunoilla, pusikoituneilla voimalinjoilla ja ojien pientareilla. Tyypillisesti kuitenkin tiheissä nuorissa metsissä. Suurin osa alueesta on todella vaikeakulkuista louhikkoa, jossa suurimmat kivenlohkareet ovat lähes talon kokoisia. Sammaloituneiden kivenmurikoiden välissä riittää koloja ja puiden juurakoita, jotka sopivat pesimäpaikoiksi. Tuntuu, että täällä ratkaisevampaa on maaston topografia. Karkea arvio tämän alueen peukaloisten määräksi on 40-50 reviiriä.

Tiltaltteihin ei ole enää vähään aikaan tullut kiinnitettyä juuri huomiota. Tänään kuitenkin laskin 3 km:n kävelyllä 9 laulavaa.

Linnut joutuvat sopeutumaan muuttuvan maankäytön myötä. Tampereen seudulla mm. tavataan melko yleisesti "lehtimetsä"kaupunkilaulurastaita. Samoin vanhan metsän lajeista muutama lienee lähinnä pesäpuuspesialisti.  Leppälintu ei kai sinällään vaadi vanhaa metsää, ainoastaan sopivan pesäkolon (joita tietysti on vanhoissa metsissä). Laji esiintyy myös esim. asutuksen piirissä, jossa on pönttöjä ja rakennuksia. Samoin palokärki on runsastunut vaikka vanhat metsät vähenevät, sillä nykyisin niitä pesii isoissa pihapuissakin.

Terv Toni E

ma 3. kesäk. 2019 klo 14.42 Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com<mailto:ari.rajasarkka at hotmail.com>> kirjoitti:
Moi vielä kerran!

Kun Petri otti puheeksi vanhan metsän indikaattorilajit, niin todettakoon, että tiltaltti EI ole VANHAN metsän indikaattori. Ainakaan sitä ei ole missään sellaiseksi listattu. Ylin auktoriteetti eli Muuttuva pesimälinnusto -kirja listaa vanhan metsän lajeiksi seuraavat 15 lajia: metso, puukiipijä, kulorastas, lapintiainen, kuukkeli, taviokuurna, pohjantikka, palokärki, varpuspöllö, kanahaukka, idänuunilintu, pikkusieppo, maakotka, sinipyrstö ja haarahaukka.

Metsähallituksen luonnonsuojelualueiden linjalaskennoissa em. lajien lisäksi vanhojen metsien lajeina pidetään viiru-, lapin- ja helmipöllöä, harmaapää-, valkoselkä- ja pikkutikkaa, tilheä, peukaloista ja töyhtötiaista. Pöntöttömissä metsissä mainitut kolme pöllölajia ovat vanhoissa luonnonmetsissä selvästi yleisempiä kuin talousmetsissä. Kolme tikkalajia eivät sinällään ilmennä metsän ikää, mutta kylläkin lehtimetsän luonnontilaisuutta, siis eräänlaista "vanhuutta", jos sanaa käytetään synonyymina metsän luonnontilaisuuden kanssa. Myös tilhelle, peukaloiselle ja töyhtötiaiselle löytyy perusteita sisällyttää ne vanhan metsän lajeihin, kun tarkastellaan suojelualueiden linnustoja.

MPL luokittelee peukaloisen ja em. kolme tikkalajia lehtimetsien lajeiksi erittelemättä lainkaan lehtimetsän laatua luonnontilaisuuden kannalta. Tikkojen perusteet kerroin jo edellä, mutta peukaloista on aika vaikea mieltää lehtimetsein lajiksi luonnonsuojelualueiden näkövinkkelistä. Vaikka talousmetsissä peukaloinen saattaa viihtyä hakkuualueiden rydöissäkin, on se Suomen suojelualueverkossa erittäin selvästi sitoutunut vanhoihin ryteikköisiin ja samalla usein reheviin havumetsiin, niin Etelä- kuin Pohjois-Suomessakin.

Muut Metsähallituksen lisälajit vanhojen metsien indikaattoreihin on listattu MPL:ssa havumetsien lajeiksi, mutta suojelualueilla ne ovat kuitenkin selvästi vanhoja metsiä suosivia. Vanha sananlasku yhdestä pääskystä ja kesästä koskee sovellettuna myös vanhojen metsien ilmentäjälintuja. Ei yksi indikaattorilintu vanhaa metsää tee! Mutta sitten kun niitä on enemmän ja jos niiden osuus on suht iso koko metsälinnustosta, antaa se hyvän viitteen metsän vanhuudesta tai oikeammin luonnontilaisuudesta.

Yksi vanhoja metsiä selvästi suosiva laji on leppälintu, mutta se on liian runsas laji ollakseen hyvä indikaattori. Jos leppälintu lisättäisiin vanhan metsän indikaattoreihin, ilmaisisi yhteenlaskettu vanhan metsän lajien tiheys tai osuus metsälinnustosta monessa tapauksessa enimmäkseen vain leppälintutiheyksien eroja eri alueiden välillä. Hyvä indikaattori ei saa olla liian runsas eikä toisaalta aivan rariteettikaan.

Palatakseni tämän keskustelun alkujuurille eli tiltalttiin: Tiltaltti ei ilmennä metsän, tai edes havumetsän luonnontilaisuutta. Kuusikkotiltaltti menestyy vallan mainiosti tyypillisissä talousmetsäkuusikoissa, joista ei lahopuustoa löydy. Lajille riittää hieman vanhempi kuusikko, ehkä vartunnut kasvatusmetsä, kuten metsäalan ihmiset sellaisia kuusikoita kutsuvat. Tiltaltti ei edellytä edes hakkuukypsää metsää, jota voisi jo ikänsä puolesta vanhaksi kutsua, vaikka siellä ei luonnonmetsän piirteitä olisikaan.

Vähän samantapainen kuusikkojen lintu on laulurastas, joka sekin nykään soi Kainuun Nälkämaan korvissa huomattavasti harvemmin kuin joskus muinoin. Sekin vaatii elinpiiriltäään ikääntynyttä kuusivaltaista metsää, mutta varsinaiseksi vanhan metsän indikaattoriksi siitä ei ole. Laulurastaan ja tiltatinkin ahdinko Kainuussa kertoo kuusimetsien ahdingoista. Varttuneen kasvatusmetsän kuusikot alkavat olla talousmetsissä harvinaisuuksia riippumatta niiden luonnontilaisuudesta.

Niin laulurastas kuin tiltalttikin ovat hyviä havumetsien ilmentäjiä. Ne eivät kerro varsinaisesti metsän iästä tai luonnontilaisuudesta vaan siitä, onko seudulla sopivaa kuusivaltaista havumetsää. Tiltaltin suhtee tuo seikka piti vielä aika hyvin paikkaansa MPL:n ilmestymisen aikoihin vuonna 1998, pari vuosikymmentä sitten siis. Silloin ei tiltaltteja vielä enemmälti ollut "kaikenlaisissa" metsissä.

Toki jokainen ornitologi voi arvottaa lajeja omien mieltymystensä ja näkemystensä mukaan. Mitä lajia vaan voi pitää melkein minkä vaan asian ilmentäjänä, jos niin haluaa tehdä. Liikaa ei kuitenkaan pitäisi sotkea soppaa, vaan etenkin virallisissa yhteyksissä kannattaa pitäytyä olemassa olevissa indikaattoreiden listoissa, vieläpä sellaisissa listoissa, joita on käytetty tieteellisten julkaisujen pohjina.

T.     Ari

________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Petri Lampila <plampila2 at gmail.com<mailto:plampila2 at gmail.com>> puolesta
Lähetetty: maanantai 3. kesäkuuta 2019 10.03
Kopio: pply
Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit

Moi,

Sellainen kommentti tähän, että ei pidä rynnätä johtopäätökseen, että lehtimetsässä/ei-niin-hienoissa kuusikoissa laulelevat olisivat collybita-alalajia. Ko. alalaji oli kuitenkin vielä 2016 loppuun asti rk-taksoni, eikä vielä siihen mennessä havaintoja kertynyt mitenkään massoittain - olkoonkin, että hyväksyminen edellytti pyydystamistä, eikä välttämättä hirveän moni rengastajakaan tiltaltteja sillä silmällä katsonut. Uskoisin kuitenkin, että edelleen Etelä-Suomessakin tiltaltit ovat pääsääntöisesti abietinusta - kunnes toisin todistetaan. Se on kokonaan eri asia, että kertooko linnun ulkonäkö vielä kaikkea - tänne on voinut kotiutua eteläisempää tiltalttikantaa, joka eroaa elinympäristövaatimuksiltaan, muttei välttämättä ulkonäöltään.

Ja mitä tulee elinympäristövaatimuksiin, tiltaltti saattaa olla hyvä vanhan metsän indikaattori levinneisyyden pohjoisrajalla, jossa se valikoi vain kaikkein parhaat elinympäristöt. Vähän vastaava esimerkki on peukaloinen.

Petri

su 2. kesäk. 2019 klo 23.12 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com<mailto:toni.eskelin at gmail.com>) kirjoitti:
Hei!

Mielenkiintoista keskustelua tiltalteista ja alalajeista. Nykyisinhän tiltaltti on aivan peruslaji kaikenlaisissa elinympäristöissä, niin kaupunkien puistoissa kuin kuusikoissakin.

Vuonna 2013 laskeskelin pesimälintuja Kalajoella, tyypillisessä pohjoispohjanmaalaisessa metsämaisemassa (eli kulkukelvottomassa rääseikössä). Pieneltä alalta löytyi 27 tiltalttireviiriä. Kyseessä tosiaan lienee eteläisen alalajin levittäytyminen, joka Ruotsissa tapahtui jo vuosikymmeniä sitten aina Västerbotteniin asti, jossa tämä alalaji on nykyisin vallitsevana.

Mitä tulee alalajeihin ja rotuihin, niin niitä ei ole syytä sekoittaa keskenään. Vaikka kysymys voi olla jossain määrin semanttinen, on yleisesti hyvä, että käsitteet ovat selviä. Alalajikäsitteeseen kuuluu ulkoisten piirteiden ohella oleellisesti populaatiotason esiintymishistoria.

Rotukäsite on epämääräinen ja perustuu morfologisiin piirteisiin, usein jalostuksen seurauksena. Rotuja on mm. navetoissa, kanaloissa ja koiratarhoissa. Sensijaan saimaannorppaa tuskin pidetään norpan rotuna. Kasvitieteessäkin on kai luovuttu roduista ja puhutaan eri tyypeistä, muodoista ja lajikkeista.
Taksonomiassa on lajien ja alalajien lisäksi lukuisia muita lajikäsitteitä. Näistä saa helposti tietoa vaikka googlaamalla.

Terv Toni E

su 2. kesäk. 2019 klo 19.19 Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com<mailto:ari.rajasarkka at hotmail.com>> kirjoitti:
Hei!

Olen pahoillani, jos olen rotuopillani pahoittanut mieliä. Koiranomistajana rotu on ainakin minulle erittäin neutraali termi.

Tiltalttien rotujen, tai alalajien kuten ko. opuksessa noita taksoneja kutsutaan, määritystietoutta löytyy Lars Svenssonin kirjasta "Euroopan varpuslinnut - sukupuolen ja iän määritys". En tässä ala tuntomerkkejä listaamaan, mutta yksittäisten lintujen määrittäminen ulkonäköön liittyvien tuntomerkkien perusteella on ainakin maastossa sen verran haastavaa, että se tuskin onnistuu parhailta määrittäjiltäkään kovin helposti ja minulta ei ollenkaan.

Kolmiosainen suomen kielen etymologinen sanakirja ei tunne lainkaan alalaji-käsitettä. Rotu-sana opuksesta kuitenkin löytyy. Oma suhteellisen pitkälle jalostunut kielikorvani ei pidä keinotekoisen monimutkaisista uudissanoista kuten vaikkapa alalajista. Jos on olemassa alalaji, niin mikä on vastaavasti ylälaji? Rotu on erittäin hyvä suomen kielen lyhyt ja ymmärrettävä ilmaus. Tuskinpa alkuperäiseen eliöstöömme kuuluvat "kuusikko"tiltaltit sen enempää kuin uudistulokkaiksi lukeutuvat "lehtimetsä"tiltaltitkaat loukkaantuvat siitä, jos niitä roduiksi kutsutaan.

Sanginjoen ulkometsässä tilttaili tänään yksi lintu kuusi-koivu-sekametsässä. Sen rodulliseen asemaan en osaa ottaa kantaa edes elinympäristön suhteen.

T.    Ari

________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Pekka Ruuska <peruuska at gmail.com<mailto:peruuska at gmail.com>> puolesta
Lähetetty: sunnuntai 2. kesäkuuta 2019 15.02
Vastaanottaja: Seppo Rytkönen
Kopio: pply; Esa Aalto
Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit

Hei!

Kiinnostava keskustelu myös meille biologiaa huonosti tai ei  juuri
lainkaan osaaville. Voisiko joku teistä alan viisaammista selittää
tarkemmin, mikä ero onkaan rodulla ja alalajilla biologiassa? Itse
olen kuvitellut, että rotu-niminen käsite vähän ikävän maun saanut
käsite on jopa hylätty ja korvattu alalajilla. Mutta ei ilmeisesti
olekaan niin?

Lisäksi hämmästyttää kummastuttaa, että miten nuo tiltaltin rodut on
voitu alunperinkään määrittää, jos rotua ei yksilöstä pysty
erottamaan. Vai onko kyseessä vain lintujen (populaatioiden?) omaksuma
käytöstapa, joka voisi ihmisillä vastata vaikka erilaisia kulttuureita
tai uskontoryhmiä?

Jos kukaan ei jaksa näitä alkeisasioita seltellä, niin voisitteko
heittää sopivia linkkejä, joista asia selviäisi? Joko suomen tai
englannin kielellä kelpaisi.

Oikeasti kiinnostaa,

tv.

Pekka,

to 30. toukok. 2019 klo 19.43 Seppo Rytkönen (seppo.rytkonen at oulu.fi<mailto:seppo.rytkonen at oulu.fi>) kirjoitti:
>
> Hei
>
> Meidän tutkimusalueella Alakyläntien varren talousmetsissä tiltalttihavainnot paikallistuvat aika siististi jäljellä olevien kuusivaltaisten vanhanmetsän laikkujen kohdille. Niitä ei ole enää kovin paljon, mutta eipä ole tiltalttihavaintojakaan... toisaalta melkein kaikissa vanhanmetsän laikussa lajia on tullut kuultua vuosien varrella. Ei siis ole mikään metsän yleislaji ainakaan meidän tutkimusalueella (25 neliökilometriä talousmetsää), mutta tilanne saattaa olla toinen toisaalla...
>
> sr
>
>
> -------------------------------------------------------------
> Seppo Rytkönen, Oulu
> -------------------------------------------------------------
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Esa Aalto <esaalto at hotmail.com<mailto:esaalto at hotmail.com>> puolesta
> Lähetetty: torstai 30. toukokuuta 2019 11.46
> Vastaanottaja: pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
>
> Harataan nyt sitten vielä vastaan täältäkin suunnasta.
>
>
>
> Tiltaltteja kuulee tosiaan yhtä lailla kaikenlaisissa metsissä kuin pajulintuja ja peippojakin.
>
> Siten tiltaltti on aivan yhtä hyvä vanhan metsän indikaattori kuin em. metsän yleislajit.
>
> Sitä en lähde arvaamaan, ovatko vanhan kuusikon tiltaltit samaa joka metsän tiltalttirotua kuin puistojen ja pusikoiden tiltaltit, joille siis näyttää kelpaavan mikä tahansa metsä (tai jopa alle 5 metrin pusikko), vai voisiko vanhoissa kuusikoissa olla jossain säilynyt joku ripaus abientinustakin.
>
>
>
> Esa A
>
>
>
> Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista
>
>
>
> ________________________________
> Lähettäjä: Ari-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com<mailto:aripekka00 at hotmail.com>>
> Lähetetty: Thursday, May 30, 2019 10:30:01 AM
> Vastaanottaja: Esa Aalto; pply
> Aihe: Re: Tiltaltit
>
> Heippa
>
> Hyvää pohdintaa. Sen verran haraisin kuitenkin vastaan, että vaikka tiltaltteja tosiaan kuulee nykyään vaikka missä, niin kyllä niitä edelleen kuulee myös todella hienoissa vanhoissa metsissä. Kuten nyt esimerkiksi viime viikolla Luonnonperintösäätiön Tulijoen suojelualueella Puolangalla -- noin 150-vuotiaassa luonnontilaisessa kuusikossa, josta löysin myös mm. pohjantikan pesän. Ja kyllä minä ainakin kuvittelen, että jokavuotinen tiltaltti indikoi varttuneen ja hyvää vauhtia luonnontilaistuvan metsän arvoja omalla pienellä suojelualueellani Siikajoen Saarikoskella.
>
> A-P
>
> Hanki Outlook for Android
>
> ________________________________
> From: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> on behalf of Esa Aalto <esaalto at hotmail.com<mailto:esaalto at hotmail.com>>
> Sent: Thursday, May 30, 2019 9:26:56 AM
> To: pply
> Subject: Re: [Pply] Tiltaltit
>
>
> Näin on,
>
>
>
> Tiltalttihan oli vielä 1990-luvulla alussa varsin tavallinen vanhojen kuusikoiden lintu, joka kuitenkin väheni nopeasti ja melkein hävisi muutamaksi vuodeksi. Sitten etelästä alkaen alkoi runsastuminen joka on nyt menossa vauhdilla jo täällä Oulun korkeudellakin. Ero on tosiaan se, että nämä nykyiset tiltaltit eivät välitä kuusikoista mitään, vaan ne viihtyvät kaikenlaisissa pusikoissa, mäntytaimikoissa, puutarhoissa, pihoissa jne. Ovat siis ihan samanlaisia kuin Keski-Euroopan collybita-pusikkotiltaltit.
>
>
>
> Väitän, että Ari on oikeassa. Alkuperäinen abietinus-tiltaltti pitäisi määritellä äärimmäisen uhanalaiseksi tai jopa hävinneeksi taksoniksi ja nämä nykyään runsaat tiltaltit ovat ilmastonmuutoksen ja pusikoitumista tuottavan metsänhoidon tuoma tulokastaksoni. Jos ne voisi jotenkin maastossa erottaa toisistaan, olisikin perusteltua tarkastella taksoneiden (alalajien?) uhanalaisuutta erikseen samalla tavoin kuin suosirrin tai metsänhanhen alalajeja.
>
>
>
> t. Esa A.
>
>
>
> Lähetetty Windows 10:n Sähköpostista
>
>
>
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com<mailto:ari.rajasarkka at hotmail.com>> puolesta
> Lähetetty: Monday, May 27, 2019 6:20:20 PM
> Vastaanottaja: Ari-Pekka Auvinen; Tuomas Salste; pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
> Hei!
>
> Tiltalttiin liittyy rotuongelma, joka hämärtää kannan kehitystä pahemman kerran. Meillä tavataan nykyään kahden rodun tiltaltteja, jotka ovat käytännössä mahdottomia erottaa maastossa toisistaan ja äänetkin ovat käytännössä samanlaiset.
>
> Alkuperäinen meillä tavattava tiltaltti on abietinus-rotua, jota joskus on kuusikkotiltaltiksi kutsuttu. Sitten on tuoreempi tulokas, etelästä levittäytyvä lehtimetsätiltaltti eli collybita-rotu.
>
> Täältä löytyy kuusikkotiltaltin ahdikoa kuvaava juttu:
>
> https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/169/tiedosto/of_86_71-80_artikkelit_169.pdf#view=FitH
>
> Vuonna 2002 laskettiin linjoja Kainuun vanhoissa metsissä ja vastaavanlaisessa ympäristössä Venäjän puolella Vienan Karjalassa. Merkittävin ero Kainuun ja Vienan välillä oli tuolloin vanhojen kuusivaltaisten metsien "laikkukoko". Vienan metsät olivat isoja ja yhtenäisiä, Suomen puolen suojelalueet olivat vaihtelevan kokoisia muutaman neliökilometrin tai muutaman kymmenen neliökilometrin kokoisia tupsakkeita.
>
> Vienassa lasketuilla 200 linjakilometrillä tavattiin 50 tiltalttia, siis keskimäärin lintu neljän linjakilometrin välein. Suomen puolen 500 linjakilometrillä ei tavattu ainuttakaan tiltalttia! Tuskin kuusikkotiltaltin tilanne Kainuun suojelualueiden vanhoissa metsissä on yhtään parantunut vuoden 2002 jälkeenkään. Kesäkuussa olen menossa laskemaan lintulinjoja Elimys- ja Ulvinsalolle. Saapa nähdä, löytyykö sieltä tiltaltteja lainkaan. Jos löytyy, niin se on isompi juhlan paikka, kuin sinipyrstön kuuleminen.
>
> Vuosina 1984-85 pohjansirkku oli muuten Ulvinsalon luonnonpuiston neljänneksi runsain lintulaji. Eipä mahda enää olla...
>
>
> T.      Ari R.
>
>
>
>
>
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Ari-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com<mailto:aripekka00 at hotmail.com>> puolesta
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta 2019 12.50
> Vastaanottaja: Tuomas Salste; pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
> Hei
>
> Yleisesti ottaenhan tiltaltti väheni ensin niin rajusti, että se päätyi v. 2000 uhanalaiseksi lajiksi, mutta kannat ovat sittemmin palautuneet komeasti:
> http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/tiltaltti
>
> Vastaa minunkin kokemuksia, että tiltaltteja on vuosi vuodelta enemmän.
>
> A-P
>
> Kohteesta: Tuomas Salste
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta klo 12.08
> Aihe: [Pply] Tiltaltit
> Vastaanottaja: pply
>
>
> Onko kenelläkään muutakuin mututuntumaa että tiltaltteja olis liikkeellä enemmän kuin vuosiin. Nyt kun ulkona liikkunut niin tuntuu että joka metsässä monesta eri suunnasta kuuluu tiltaltteja
>
> Lähetetty Huawei-matkapuhelimestani
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20190603/582f7ca8/attachment-0001.html 