[Pply] Tiltaltit

[petri.haapala at aapa.fi]

Sanginjoen vanhoissa kuusikoissa on myös useita tiltalttipareja,  
toivottavasti säilyvät siellä. Muuten niitä kyllä kuulee siellä täällä  
kaupunkilähiöissä pyöräillessä.
Pete

Lainaus Ari-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com>:

> Heippa
>
> Hyvää pohdintaa. Sen verran haraisin kuitenkin vastaan, että vaikka  
> tiltaltteja tosiaan kuulee nykyään vaikka missä, niin kyllä niitä  
> edelleen kuulee myös todella hienoissa vanhoissa metsissä. Kuten nyt  
> esimerkiksi viime viikolla Luonnonperintösäätiön Tulijoen  
> suojelualueella Puolangalla -- noin 150-vuotiaassa luonnontilaisessa  
> kuusikossa, josta löysin myös mm. pohjantikan pesän. Ja kyllä minä  
> ainakin kuvittelen, että jokavuotinen tiltaltti indikoi varttuneen  
> ja hyvää vauhtia luonnontilaistuvan metsän arvoja omalla pienellä  
> suojelualueellani Siikajoen Saarikoskella.
>
> A-P
>
> Hanki Outlook for Android<https://aka.ms/ghei36>
>
> ________________________________
> From: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> on  
> behalf of Esa Aalto <esaalto at hotmail.com>
> Sent: Thursday, May 30, 2019 9:26:56 AM
> To: pply
> Subject: Re: [Pply] Tiltaltit
>
> Näin on,
>
> Tiltalttihan oli vielä 1990-luvulla alussa varsin tavallinen  
> vanhojen kuusikoiden lintu, joka kuitenkin väheni nopeasti ja  
> melkein hävisi muutamaksi vuodeksi. Sitten etelästä alkaen alkoi  
> runsastuminen joka on nyt menossa vauhdilla jo täällä Oulun  
> korkeudellakin. Ero on tosiaan se, että nämä nykyiset tiltaltit  
> eivät välitä kuusikoista mitään, vaan ne viihtyvät kaikenlaisissa  
> pusikoissa, mäntytaimikoissa, puutarhoissa, pihoissa jne. Ovat siis  
> ihan samanlaisia kuin Keski-Euroopan collybita-pusikkotiltaltit.
>
> Väitän, että Ari on oikeassa. Alkuperäinen abietinus-tiltaltti  
> pitäisi määritellä äärimmäisen uhanalaiseksi tai jopa hävinneeksi  
> taksoniksi ja nämä nykyään runsaat tiltaltit ovat ilmastonmuutoksen  
> ja pusikoitumista tuottavan metsänhoidon tuoma tulokastaksoni. Jos  
> ne voisi jotenkin maastossa erottaa toisistaan, olisikin perusteltua  
> tarkastella taksoneiden (alalajien?) uhanalaisuutta erikseen samalla  
> tavoin kuin suosirrin tai metsänhanhen alalajeja.
>
> t. Esa A.
>
> Lähetetty Windows 10:n  
> Sähköposti<https://go.microsoft.com/fwlink/?LinkId=550986>sta
>
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi>  
> käyttäjän Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com> puolesta
> Lähetetty: Monday, May 27, 2019 6:20:20 PM
> Vastaanottaja: Ari-Pekka Auvinen; Tuomas Salste; pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
> Hei!
>
> Tiltalttiin liittyy rotuongelma, joka hämärtää kannan kehitystä  
> pahemman kerran. Meillä tavataan nykyään kahden rodun tiltaltteja,  
> jotka ovat käytännössä mahdottomia erottaa maastossa toisistaan ja  
> äänetkin ovat käytännössä samanlaiset.
>
> Alkuperäinen meillä tavattava tiltaltti on abietinus-rotua, jota  
> joskus on kuusikkotiltaltiksi kutsuttu. Sitten on tuoreempi tulokas,  
> etelästä levittäytyvä lehtimetsätiltaltti eli collybita-rotu.
>
> Täältä löytyy kuusikkotiltaltin ahdikoa kuvaava juttu:
>
> https://lintulehti.birdlife.fi:8443/pdf/artikkelit/169/tiedosto/of_86_71-80_artikkelit_169.pdf#view=FitH
>
> Vuonna 2002 laskettiin linjoja Kainuun vanhoissa metsissä ja  
> vastaavanlaisessa ympäristössä Venäjän puolella Vienan Karjalassa.  
> Merkittävin ero Kainuun ja Vienan välillä oli tuolloin vanhojen  
> kuusivaltaisten metsien "laikkukoko". Vienan metsät olivat isoja ja  
> yhtenäisiä, Suomen puolen suojelalueet olivat vaihtelevan kokoisia  
> muutaman neliökilometrin tai muutaman kymmenen neliökilometrin  
> kokoisia tupsakkeita.
>
> Vienassa lasketuilla 200 linjakilometrillä tavattiin 50 tiltalttia,  
> siis keskimäärin lintu neljän linjakilometrin välein. Suomen puolen  
> 500 linjakilometrillä ei tavattu ainuttakaan tiltalttia! Tuskin  
> kuusikkotiltaltin tilanne Kainuun suojelualueiden vanhoissa metsissä  
> on yhtään parantunut vuoden 2002 jälkeenkään. Kesäkuussa olen  
> menossa laskemaan lintulinjoja Elimys- ja Ulvinsalolle. Saapa nähdä,  
> löytyykö sieltä tiltaltteja lainkaan. Jos löytyy, niin se on isompi  
> juhlan paikka, kuin sinipyrstön kuuleminen.
>
> Vuosina 1984-85 pohjansirkku oli muuten Ulvinsalon luonnonpuiston  
> neljänneksi runsain lintulaji. Eipä mahda enää olla...
>
>
> T.      Ari R.
>
>
>
>
>
> ________________________________
> Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi>  
> käyttäjän Ari-Pekka Auvinen <aripekka00 at hotmail.com> puolesta
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta 2019 12.50
> Vastaanottaja: Tuomas Salste; pply
> Aihe: Re: [Pply] Tiltaltit
>
> Hei
>
> Yleisesti ottaenhan tiltaltti väheni ensin niin rajusti, että se  
> päätyi v. 2000 uhanalaiseksi lajiksi, mutta kannat ovat sittemmin  
> palautuneet komeasti:
> http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/tiltaltti
>
> Vastaa minunkin kokemuksia, että tiltaltteja on vuosi vuodelta enemmän.
>
> A-P
>
> Kohteesta: Tuomas Salste
> Lähetetty: maanantai 27. toukokuuta klo 12.08
> Aihe: [Pply] Tiltaltit
> Vastaanottaja: pply
>
>
> Onko kenelläkään muutakuin mututuntumaa että tiltaltteja olis  
> liikkeellä enemmän kuin vuosiin. Nyt kun ulkona liikkunut niin  
> tuntuu että joka metsässä monesta eri suunnasta kuuluu tiltaltteja
>
> Lähetetty Huawei-matkapuhelimestani
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply