[Pply] PPLY:n lausunto koskien Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan valtion maalle perustettavia luonnonsuojelualueit

[petri.haapala at aapa.fi]

Hei!

Koska luonnonsuojelualueet/metsästys -aihe herätti koko PPLY:n  
listalla keskustelua ja poiki Iikan kirjoituksen Kalevan  
lukijapalstalle, niin laitan kaikille tiedoksi ympäristöministeriöön  
lähetetyn lausuntomme. Se ei ollut vielä valmis, kun lehtijuttua  
Kalevaan rustattiin. Toki yhdistyksen sisälläkin osittain  
kiistanalaisen aiheen sattuessa kompromissin sorvaaminen vie aikaa.  
Lehtikirjoitukset puolestaan vaativat usein nopeahkoa reagointia.

Lausunnossamme on asetusluonnokseen verrattuna vaadittu tiukempia  
metsästysrajoituksia kanalintujen osalta maakunnallisesti arvokkaille  
lintualueille, mutta toisaalta katsoimme, että minkin pyynti voisi  
olla mahdollista lintujen syysmuuttoaikana muualla kuin  
Liminganlahdella. Ketun osalta sorvasimme jonkinlaisen kompromissin.  
Hirven ja jäniksen metsästykseen emme ottaneet kantaa. Lisäksi  
esitimme lintujen pesimäajaksi liikkumisrajoituksia Hailuodon,  
Liminganlahden ja Olkijokisuun-Pattijokisuun pohjoishaaran  
suojelualueille. Alla lausuntomme.

Petri


9.12.2021
Valtioneuvoston ja Ympäristöministeriön asetusluonnokset  
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan valtion maalle perustettavista  
luonnonsuojelualueista (diaarinumero: VN/18153/2021)
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PPLY) lausunto

PPLY pitää tärkeänä luonnonsuojelualueiden perustamista ja kannattaa  
ympäristöministeriön asetuksella perustettaville suojelualueille  
esitettyjä rauhoitusmääräyksiä sellaisinaan. Niiltä osin  
rauhoitusmääräykset turvaavat kullakin kohteella esiintyvän lajiston  
elinolosuhteet riittävällä tavalla. PPLY pitää tärkeänä, että  
suojelualueet perustetaan LSL 17 § mukaisesti ilman poikkeuksia  
eläinlajiston rauhoituksesta.

PPLY keskittyy jatkossa tässä lausunnossa Valtioneuvoston asetuksella  
perustettaviin luonnonsuojelualueisiin. PPLY on tyytyväinen, että  
Valtioneuvoston asetuksella perustettavista luonnonsuojelualueista  
monet kuuluvat Pohjois-Pohjanmaa maakunnallisesti arvokkaisiin  
lintualueisiin (MAALI). Haluamme silti lausua muutamista  
linnustonsuojeluun liittyvistä asetusluonnoksen kohdista ja siinä  
esitetyistä poikkeuksista rauhoitusmääräyksiin.

Luonnonsuojelulain 17a§ 3 momentin mukaan ”Muun kuin metsästyslain 8  
§:n alueella sijaitsevalla muulla luonnonsuojelualueella eläinten  
tappamisesta, pyydystämisestä ja hätyyttämisestä on voimassa, mitä  
tämän lain 13 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään. Valtioneuvoston  
asetuksella voidaan kuitenkin säätää metsästyksen sallimisesta muulla  
luonnonsuojelualueella, jos metsästys ei vaaranna alueen  
perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle."

Edellä mainittu perustamistarkoitus on kirjattu Valtioneuvoston  
asetusluonnoksen 1 §:ään näin:
"Pohjois-Pohjanmaan maakunnan edustavien dyynien, lehtojen, vanhojen  
metsien, soiden, lintukosteikkojen ja merenrantaluonnon suojelemiseksi  
sekä retkeilyä, opetusta ja tutkimusta varten perustetaan  
luonnonsuojelulain (1096/1996) 17 §:n mukaisiksi muiksi  
luonnonsuojelualueiksi jäljempänä 2 §:ssä luetellut alueet."

Maakunnallisesti arvokkaisiin lintualueisiin kuuluvien soiden ja  
lintukosteikkojen osalta luonnonsuojelualueen perustarkoitus on  
suojella alueen luontotyyppien ohella yhtä lailla siellä elävää  
lajistoa. Luonnonsuojelulain 1 § mukaan lain 1. tavoitteena on luonnon  
monimuotoisuuden ylläpitäminen ja 5 § mukaan ”Edellä 1 §:ssä  
tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi luonnonsuojelussa on  
tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien  
suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen.” Edelleen 5 §  
sanotaan, että ”Eliölajin suojelutaso on suotuisa, kun laji pystyy  
pitkällä aikavälillä säilymään elinvoimaisena luontaisissa  
elinympäristöissään.”

Vanhojen metsien ja soiden suojeluun kuuluu myös näissä  
elinympäristöissä elävän linnuston suojelu. Näiden lajien kannat ovat  
pitkällä aikavälillä taantuneet eikä ole syytä sallia niiden  
metsästämistä yhdelläkään suojelualueella. EU:n  
biodiversiteettistrategian tavoitteena on saada luonnon monimuotoisuus  
elpymään vuoteen 2030 mennessä. Biodiversiteettistrategiassa on kolme  
suojelualueisiin liittyvää tavoitetta: 1) oikeudellisen suojelun  
piirissä tulee olla vähintään 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista,  
2) tästä vähintään kolmannes eli 10 prosenttia pinta-alasta on  
suojeltu tiukasti ja 3) pinta-alasta riippumatta kaikki jäljellä  
olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät on suojeltu tiukasti.   
Lisäksi strategian mukaan suojelu tulee kohdentaa alueisiin, joilla on  
suuri monimuotoisuusarvo tai -potentiaali.  
(https://luontopaneeli.fi/ajankohtaista/)

Suuren monimuotoisuusarvon omaavia alueita ovat esimerkiksi  
maakunnallisesti arvokkaat lintualueet, jotka ovat tiukkojen  
kriteerien mukaan valittu ja täyttävät elinympäristöinä muutenkin kuin  
linnuston osalta suojelukriteerit. Biodiversiteettiperiaatteiden  
mukaan tällaisten alueiden tulee olla tiukasti suojeltuja myös siellä  
elävien lajien osalta, joten laajat rauhoitusalueet ovat tarpeen.  
Kuitenkin esimerkiksi metson ja teeren metsästys on luonnoksessa  
sallittu 15/32 suojelualueista ja 40 % suojelupinta-alasta.  
Perustettavat suojelualueet sisämaan kohteissa ovat riittävän  
yhtenäisiä ja niin isoja, että metsästysrauhoitus olisi voimaan  
tullessaan todellinen ja tarjoaisi linnuille rauhallisen ja  
turvallisen lepo- ja ruokailualueen. Tämän myötä täyttyisivät  
kyseisillä alueilla tiukan suojelun kriteerit ainakin lajien suojelun  
osalta.

Koska metson ja teeren metsästys on mahdollista luonnonsuojelualueiden  
ulkopuolella, ei asetuksen rauhoitussäännöksissä ole erityistä syytä  
poiketa LSL 17 §:stä. Metson ja Teeren metsästys esitetään kuitenkin  
luonnoksessa sallittavaksi seuraavilla maakunnallisesti arvokkailla  
lintualueilla (MAALI): Hailuodon luonnonsuojelualueen Hanhisjärven  
osa-alue, Haarasuo, Hillikkosuo, Huhtaneva-Lumineva, Iso Särkisuo,  
Lintusuo, Pitkäsneva, Viitaojanlatvasuo (em. poikkeukset 3§, kohta 5).  
PPLY esittää, että kaikki linnut, myös metso ja teeri,  
rauhoitettaisiin mielellään kaikilla suojelualueilla, mutta  
minimissään näillä maakunnallisesti arvokkailla lintualueilla.  
Esimerkiksi Hailuodossa aikoinaan yleinen metso on todennäköisesti  
hävitetty sieltä sukupuuttoon metsästämällä. Myöhemmin paikallinen  
metsästysseura on sen rauhoittanut, mutta tämä rauhoitus tuli liian  
myöhään. Tällaisen oma-aloitteisuuden varaan ei kanalintujen suojelua  
voi kuitenkaan jättää, vaan lain ja asetusten on turvattava  
suojelualueiden linnustoa.

MAALI-alueisiin kuuluva Värkkisuo sijaitsee osittain Oulun ja osittain  
Pudasjärven alueella ja on hankala rajatapaus. Lakiluonnoksen 3 § 1  
kohdan mukaan sallittaisiin luonnonsuojelualueiden  
rauhoitussäännöksistä poiketen metsästys Värkkisuon Pudasjärven  
puoleisella osalla Luonnonsuojelulain 17a §:n 2 momentin nojalla.  
Mutta, saman momentin viimeisen lauseen mukaan ”valtioneuvoston  
asetuksella voidaan myös säätää, että metsästys on sallittu vain  
metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulle kuntalaiselle, jos se on tarpeen  
riistakantojen turvaamiseksi tai hoitamiseksi”. Eli lakia voidaan yhtä  
hyvin tulkita myös riistakantojen turvaamiseksi. Tässä tapauksessa  
tiukemman lajien suojelun näkökulmasta kaikkien riistalajien  
metsästystä ei arvokkaalla lintualueilla pidä erillispoikkeuksella  
sallia yhtään enempää, kuin mihin laki velvoittaa. Sen vuoksi  
Värkkisuon Pudasjärven puoleisella osalla on syytä toimia  
Luonnonsuojelulain 17a § 2 momentin viimeisen lauseen mukaisesti ja  
sallia metson ja teeren metsästys vain kuntalaisille.

Ketun metsästys on sallittu 15/32 alueesta ja 72 % pinta-alasta. Kettu  
on niputettu yhteen haitallisten vieraslajien minkin ja supikoiran  
kanssa. Kettu alkuperäislajistoon kuuluvana eläimenä ansaitsee  
suojelua siinä missä muukin eläimistö. Esitämme, että ketun ja  
haitallisten vieraslajien metsästyksestä säädetään erikseen siten,  
että kettu on pääsääntöisesti rauhoitettu luonnonsuojelualueilla  
lukuun ottamatta arvokkaita lintualueita, joille voidaan ketun  
metsästykseen myöntää poikkeus rauhoitussäännöksistä. Nämä alueet ovat  
asetusluonnoksen 3 §:n 3 kohdassa hyvin tunnistettu. Ketun  
metsästysaikojen suhteen voitaisiin näillä alueilla menetellä, kuten  
asetusluonnoksessa on esitetty.

Minkin ja supikoiran rauhoitukselle ei ole erityistä tarvetta. Ne ovat  
vieraslajeja, jotka tulisi voida hävittää kaikilta  
luonnonsuojelualueilta. Jos niiden pyynnin katsotaan aiheuttavan  
merkittävää riskiä perustettavan suojelualueen uhanalaisen linnuston  
pesimärauhalle, voitaisiin minkin ja supikoiran metsästys sallia  
tällaisilla suojelualueilla lintujen pesintäajan ulkopuolella, jolloin  
sallittu pyyntiaika voisi ulottua asetusluonnoksesta poiketen 1  
päivästä elokuuta 31 päivään maaliskuuta. Lintujen kevätmuuttoaikana  
minkin ja supikoiran pyynti olisi siis pääosin kielletty, mutta  
suurimman osan lintulajien syysmuuton aikaan se olisi sallittua.  
Loukkupyyntiä voi monilla kohteilla hyvin järjestää etäämpänä  
lepäilykeskittymistä ilman linnuston häirintää. Mikäli halutaan  
rauhoittaa jokin tärkeä syksyinen lintujen lepäily- ja ruokailualue  
alkusyksyn vieraslajipyynniltä, sellainen kohde voisi olla  
Liminganlahden suojelualueet.

Lisäksi arvokkaille kiireellisesti suojeltavien rantalintujen  
pesimäalueille olisi hyvä säätää liikkumisrajoituksia lintujen  
pesimäaikaan. Ellei niitä voi säätää tässä asetuksessa, ne tulisi  
asettaa nyt perustettavien alueiden järjestyssäännöissä. PPLY esittää  
tällaisia rajoituksia Valtioneuvoston asetuksella perustettaville  
luonnonsuojelualueille nro 1a-1e, 6a-b, 26 ja 27 lintujen pesimäaikaan  
15.4. - 15.7.. Vastaavia rajoituksia on Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa  
muutamissa arvokkaissa merenrantakohteissa yksityisillä  
luonnonsuojelualueilla (YSA).
https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Liikkuminen_luonnossa__PohjoisPohjanmaa(30196)


Seija Rannikko 		Petri Haapala
PPLY:n puheenjohtaja 	PPLY:n suojelutoimikunnan puheenjohtaja