[Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Thu Jan 6 21:14:23 EET 2022

Hei!

Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen käytöstä
suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti ottaen liittyä
tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain keskusteluverkossa taannoin,
mutta näkökulman korostaminen tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää.

Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta Tiira on
varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän puolustamisen. Olen
tallentanut sinne itsekin suuren osan
lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani.
Viranomaisroolissani törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän,
että tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee, on
varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten käyttämissä
rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät nykyisin ympäristöhallinnon
omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja
Helsingin yliopiston Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä
kahdesta LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti
Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se sisältää
valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista esiintymis- ja
paikkatietoa ylipäätään on.

Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei
nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään arkipäiväisissä
lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta tilanne toki parantui
olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli myös ympäristöhallinnon
työkaluksi ja käyttöön pari vuotta sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota
aiemmissa viesteissä on sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan
paikkatiedon ja pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä.
Aineisto on suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa
rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia,
havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin uhanalaisen
lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä esiintymispaikasta Tämä tieto on
arvokasta, kun ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä
muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä ovat siis
arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja
tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia tuhansia vuosittain. Valtakunnan
tasolla luku on siis 10-20-kertainen. Näillä vaikutetaan tai oikeastaan
voitaisiin vaikuttaa myös linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi
saatavilla.

Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen lintuatlashankkeeseen: on
erittäin harmillista, jos Tiira-järjestelmän kautta tallennetut
atlashavainnot karkeistetaan eli niiden paikkatieto muutetaan
epätarkemmaksi siirrettäessä tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin
menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja
paikkatiedon sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa,
jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen suojelussa.

yt. Jorma Pessa

to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com)
kirjoitti:

> Hei!
>
> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää, syystä että
> laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä havaintoriveinä. Jokainen
> rengastusrivi on siis yksi havainto. Suomessa rengastetaan vuositasolla 200
> 000 - 250 000 lintua eli neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia
> rengastuksia ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.
> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli 500
> ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko. määrä havaintoja
> laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä rivillä. Eiköhän
> laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole pönttölintujen poikasia, pajulintuja,
> urpiaisia ym. massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten
> lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten
> satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.
>
> Terv Toni
>
> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net>
> kirjoitti:
>
>> Hei,
>>
>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen karttumisen
>> nopeudesta.
>>
>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa vasta
>> muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan aloittanut tyhjästä,
>> vaan sitä ennen käytössä oli luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta,
>> joka siirtyi Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on
>> liitetty myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt
>> muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen syntyhetkellä,
>> mutta monta niitä oli.
>>
>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista vuosien
>> 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa. Karttumisvauhti on
>> siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa, jonne tallennetaan karkeasti
>> kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.
>>
>> terv.
>>
>> Pekka R.
>>
>>
>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:
>>
>> > En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen tiedän, että
>> Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa tekevät ne, joilla on siihen
>> oikeudet (annotaatio). Näin käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä
>> liputtamaan yhtään mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.
>> > Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan samalla
>> tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa. Viiveissä voi olla kai
>> eroja, en tiedä.
>> >
>> > Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta kuin
>> > tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin myös
>> > virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla esimerkiksi
>> määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin näppäilyvirheistä
>> havaintoja / dataa koodatessa.
>> > Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston käyttäjän
>> vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana havainnot, ja ns.
>> outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on poistamatta, ja millaisia
>> johtopäätöksiä sitten tämän jälkeen tästä aineistosta tekee.
>> >
>> > Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen vertailuun, jos
>> niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi -tietokannan aineistomääriä ei
>> oikein voi volyymimääriltään suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan
>> siihen, miten pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata,
>> jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut olemassa,
>> mitä lie, 15
>> > - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n 23,8
>> miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen avoin Laji fi
>> -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja sinne on kertynyt
>> lähes sama määrä havaintoja (n 20 miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut
>> tosiaan vain muutamassa vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät
>> lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.
>> >
>> > Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä
>> > paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti, ajoittain
>> myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on tosiaan kaksi erillistä,
>> toinen jopa vielä suljettu systeemi.
>> >
>> > t. Pekka Majuri
>> >
>> > Lähteet:
>> >
>> > BirdLife 2022. https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795
>> > [luettu 6.1.2022]
>> > Lajitietokeskus 2022. https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580
>> [luettu
>> > 6.1.2022]
>> >
>> >
>>
>>
>>
>>
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>>
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20220106/17cb89a8/attachment-0001.html 