[Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
esko.pasanen at bastu.net
esko.pasanen at bastu.net
Sat Jan 8 16:32:37 EET 2022
Hei!
Jääkö siis mahdollisesti jokin arvokas alue suojelematta sen vuoksi,
että ahneet havainnonomistajat eivät luovuta havaintoja.
Kunhan arvuuttelen
T:esko pasanen
Mikko Ojanen kirjoitti 8.1.2022 16:07:
> Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat
> saatavilla.
>
> Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?
>
> Porukka on ne maksanut.
>
> Mikko Ojanen
>
> -------------------------
>
> LÄHETTÄJÄ: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi>
> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com> puolesta
> LÄHETETTY: torstai 6. tammikuuta 2022 21.14
> VASTAANOTTAJA: Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com>
> KOPIO: pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko
> <pekka.rahko at dnainternet.net>
> AIHE: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
>
> Hei!
>
> Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen
> käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti
> ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain
> keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman korostaminen tässä
> yhteydessä on mielestäni tärkeää.
>
> Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta
> Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän
> puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan
> lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani. Viranomaisroolissani
> törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän, että
> tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee,
> on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten
> käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät
> nykyisin ympäristöhallinnon omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin
> Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston
> Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta
> LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti
> Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se
> sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista
> esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.
>
> Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei
> nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään
> arkipäiväisissä lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta
> tilanne toki parantui olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli
> myös ympäristöhallinnon työkaluksi ja käyttöön pari vuotta
> sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on
> sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon ja
> pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä. Aineisto on
> suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa
> rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia,
> havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin
> uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä
> esiintymispaikasta Tämä tieto on arvokasta, kun
> ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä
> muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä
> ovat siis arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi
> Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia
> tuhansia vuosittain. Valtakunnan tasolla luku on siis 10-20-kertainen.
> Näillä vaikutetaan tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös
> linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.
>
> Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen
> lintuatlashankkeeseen: on erittäin harmillista, jos
> Tiira-järjestelmän kautta tallennetut atlashavainnot karkeistetaan
> eli niiden paikkatieto muutetaan epätarkemmaksi siirrettäessä
> tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin menetetään ainutlaatuinen
> mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja paikkatiedon
> sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa,
> jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen
> suojelussa.
>
> yt. Jorma Pessa
>
> to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com)
> kirjoitti:
>
>> Hei!
>>
>> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää,
>> syystä että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä
>> havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto.
>> Suomessa rengastetaan vuositasolla 200 000 - 250 000 lintua eli
>> neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia rengastuksia
>> ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.
>> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli
>> 500 ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko.
>> määrä havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä
>> rivillä. Eiköhän laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole
>> pönttölintujen poikasia, pajulintuja, urpiaisia ym.
>> massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten
>> lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten
>> satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.
>>
>> Terv Toni
>>
>> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko
>> <pekka.rahko at dnainternet.net> kirjoitti:
>>
>>> Hei,
>>>
>>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen
>>> karttumisen nopeudesta.
>>>
>>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa
>>> vasta muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan
>>> aloittanut tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli
>>> luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta, joka siirtyi
>>> Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on liitetty
>>> myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt
>>> muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen
>>> syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.
>>>
>>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista
>>> vuosien 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa.
>>> Karttumisvauhti on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa,
>>> jonne tallennetaan karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.
>>>
>>> terv.
>>>
>>> Pekka R.
>>>
>>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:
>>>
>>>> En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen
>>> tiedän, että Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa
>>> tekevät ne, joilla on siihen oikeudet (annotaatio). Näin
>>> käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä liputtamaan yhtään
>>> mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.
>>>> Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan
>>> samalla tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa.
>>> Viiveissä voi olla kai eroja, en tiedä.
>>>>
>>>> Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta
>>> kuin
>>>> tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin
>>> myös
>>>> virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla
>>> esimerkiksi määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin
>>> näppäilyvirheistä havaintoja / dataa koodatessa.
>>>> Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston
>>> käyttäjän vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana
>>> havainnot, ja ns. outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on
>>> poistamatta, ja millaisia johtopäätöksiä sitten tämän
>>> jälkeen tästä aineistosta tekee.
>>>>
>>>> Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen
>>> vertailuun, jos niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi
>>> -tietokannan aineistomääriä ei oikein voi volyymimääriltään
>>> suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen, miten
>>> pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata,
>>> jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut
>>> olemassa, mitä lie, 15
>>>> - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n
>>> 23,8 miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen
>>> avoin Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja
>>> sinne on kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20
>>> miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa
>>> vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät
>>> lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.
>>>>
>>>> Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä
>>>> paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti,
>>> ajoittain myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on
>>> tosiaan kaksi erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.
>>>>
>>>> t. Pekka Majuri
>>>>
>>>> Lähteet:
>>>>
>>>> BirdLife 2022.
>>> https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795 [1]
>>>> [luettu 6.1.2022]
>>>> Lajitietokeskus 2022.
>>> https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580 [2] [luettu
>>>> 6.1.2022]
>>>>
>>>>
>>>
>>> _______________________________________________
>>> Pply mailing list
>>> Pply at lists.oulu.fi
>>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
>
> Links:
> ------
> [1] https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795
> [2] https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
More information about the Pply
mailing list