[Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Sat Jan 8 18:15:32 EET 2022

Teesejä pittää osata lukea ja tulkita - aina siinä tarkoituksessa, mitä asia kulloinkin koskee.
Myös laatia tarvittaessa.

Mikko

________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com> puolesta
Lähetetty: lauantai 8. tammikuuta 2022 18.08
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Moi!

Eli parasta suojelua on siis pitää havainnot visusti pöytälaatikossa, ettei vaan kukaan mene tekemään tuhojaan yksittäisen tai jopa useamman lintuhavainnon vuoksi.

Näinkö asiaa pitäisi tulkita?

Hämmästelee

Ari

________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Mikko Ojanen <mikko.ojanen at windowslive.com> puolesta
Lähetetty: lauantai 8. tammikuuta 2022 18.01
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Eskon pointti muistuttaa 1600-luvun kirkkohistorian tutkimuksen teesejä, joita löytyy runsaasti Turun akatemian tuolloisista väitöskirjoista.

Jatketaan teesejä:

Ilmoita hyvä suojeluun sopiva alue, niin omistaja hakkaa sen paljaaksi.
Ilmoita hyvä havainto tarkkoine koordinaatteineen, niin kiinnostuneet tallaavat ympäristön kuralle, karkottaen kaiken liikkeelle pystyvän.

Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Tiira on hyvä alusta jota käytetään omistajiensa tekemään tarkoitukseen.

Ei  ole kummoinen homma maksaa havainnosta jos suojelu kiinnostaa asianosaisia.

Nykyistä taloussuuntausta on arvosteltu pitkään, mihin verovarojamme suunnataan ja keneltä ne kerätään.
Nykysuuntauksesta löytyy perussyy, esimerkiksi eihän ilmasto ole pilaantunut itsestään vaan JOTKUT TOISET ovat siihen syyllisiä.  Aina jotkut toiset.  Tässäkin ongelmassa TIIRAilijat.

Mikko

________________________________
Lähettäjä: esko.pasanen at bastu.net <esko.pasanen at bastu.net>
Lähetetty: lauantai 8. tammikuuta 2022 16.32
Vastaanottaja: Mikko Ojanen <mikko.ojanen at windowslive.com>
Kopio: Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com>; Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com>; pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Hei!

Jääkö siis mahdollisesti jokin arvokas alue suojelematta sen vuoksi,
että ahneet havainnonomistajat eivät luovuta havaintoja.

Kunhan arvuuttelen
T:esko pasanen

Mikko Ojanen kirjoitti 8.1.2022 16:07:
> Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat
> saatavilla.
>
>  Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?
>
>  Porukka on ne maksanut.
>
>  Mikko Ojanen
>
> -------------------------
>
> LÄHETTÄJÄ: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi>
> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com> puolesta
> LÄHETETTY: torstai 6. tammikuuta 2022 21.14
> VASTAANOTTAJA: Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com>
> KOPIO: pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko
> <pekka.rahko at dnainternet.net>
> AIHE: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
>
> Hei!
>
> Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen
> käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti
> ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain
> keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman korostaminen tässä
> yhteydessä on mielestäni tärkeää.
>
> Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta
> Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän
> puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan
> lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani. Viranomaisroolissani
> törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän, että
> tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee,
> on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten
> käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät
> nykyisin ympäristöhallinnon omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin
> Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston
> Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta
> LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti
> Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se
> sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista
> esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.
>
> Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei
> nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään
> arkipäiväisissä lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta
> tilanne toki parantui olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli
> myös ympäristöhallinnon työkaluksi ja käyttöön pari vuotta
> sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on
> sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon ja
> pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä. Aineisto on
> suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa
> rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia,
> havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin
> uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä
> esiintymispaikasta Tämä tieto on arvokasta, kun
> ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä
> muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä
> ovat siis arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi
> Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia
> tuhansia vuosittain. Valtakunnan tasolla luku on siis 10-20-kertainen.
> Näillä vaikutetaan tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös
> linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.
>
> Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen
> lintuatlashankkeeseen: on erittäin harmillista, jos
> Tiira-järjestelmän kautta tallennetut atlashavainnot karkeistetaan
> eli niiden paikkatieto muutetaan epätarkemmaksi siirrettäessä
> tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin menetetään ainutlaatuinen
> mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja paikkatiedon
> sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa,
> jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen
> suojelussa.
>
> yt. Jorma Pessa
>
> to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com)
> kirjoitti:
>
>> Hei!
>>
>> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää,
>> syystä että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä
>> havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto.
>> Suomessa rengastetaan vuositasolla 200 000 - 250 000 lintua eli
>> neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia rengastuksia
>> ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.
>> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli
>> 500 ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko.
>> määrä havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä
>> rivillä. Eiköhän laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole
>> pönttölintujen poikasia, pajulintuja, urpiaisia ym.
>> massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten
>> lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten
>> satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.
>>
>> Terv Toni
>>
>> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko
>> <pekka.rahko at dnainternet.net> kirjoitti:
>>
>>> Hei,
>>>
>>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen
>>> karttumisen nopeudesta.
>>>
>>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa
>>> vasta muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan
>>> aloittanut tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli
>>> luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta, joka siirtyi
>>> Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on liitetty
>>> myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt
>>> muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen
>>> syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.
>>>
>>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista
>>> vuosien 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa.
>>> Karttumisvauhti on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa,
>>> jonne tallennetaan karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.
>>>
>>> terv.
>>>
>>> Pekka R.
>>>
>>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:
>>>
>>>> En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen
>>> tiedän, että Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa
>>> tekevät ne, joilla on siihen oikeudet (annotaatio). Näin
>>> käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä liputtamaan yhtään
>>> mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.
>>>> Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan
>>> samalla tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa.
>>> Viiveissä voi olla kai eroja, en tiedä.
>>>>
>>>> Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta
>>> kuin
>>>> tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin
>>> myös
>>>> virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla
>>> esimerkiksi määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin
>>> näppäilyvirheistä havaintoja / dataa koodatessa.
>>>> Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston
>>> käyttäjän vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana
>>> havainnot, ja ns. outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on
>>> poistamatta, ja millaisia johtopäätöksiä sitten tämän
>>> jälkeen tästä aineistosta tekee.
>>>>
>>>> Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen
>>> vertailuun, jos niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi
>>> -tietokannan aineistomääriä ei oikein voi volyymimääriltään
>>> suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen, miten
>>> pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata,
>>> jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut
>>> olemassa, mitä lie, 15
>>>> - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n
>>> 23,8 miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen
>>> avoin Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja
>>> sinne on kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20
>>> miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa
>>> vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät
>>> lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.
>>>>
>>>> Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä
>>>> paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti,
>>> ajoittain myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on
>>> tosiaan kaksi erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.
>>>>
>>>> t. Pekka Majuri
>>>>
>>>> Lähteet:
>>>>
>>>> BirdLife 2022.
>>> https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795 [1]
>>>> [luettu 6.1.2022]
>>>> Lajitietokeskus 2022.
>>> https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580 [2] [luettu
>>>> 6.1.2022]
>>>>
>>>>
>>>
>>> _______________________________________________
>>> Pply mailing list
>>> Pply at lists.oulu.fi
>>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>
>
> Links:
> ------
> [1] https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&amp;uutinen=795
> [2] https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20220108/d1299c97/attachment-0001.html 