[Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

esko.pasanen at bastu.net esko.pasanen at bastu.net
Sat Jan 8 18:19:29 EET 2022 

Hei!

Olen syöttänyt Tiiraan jonkun kymmenen tuhatta havaintoa. Maksan 4 
yhdistyksen jäsenmaksut (olen siis kai myös maksaja?).
Havaintojen teko on minulle harrastus, josta ei minulle tarvi maksaa 
erikseen. Minun Tiirahavaintoja saa käyttää ilmaiseksi enkä siitä 
ole/olisi katkera. Jos joku niistä rahastaa ja joku niistä suostuu 
jotain maksamaan niin ei se minua haittaa.

Tälläiset keskiaikaiset teesit tällä kertaa.

T.esko pasanen

Mikko Ojanen kirjoitti 8.1.2022 18:01:
> Eskon pointti muistuttaa 1600-luvun kirkkohistorian tutkimuksen
> teesejä, joita löytyy runsaasti Turun akatemian tuolloisista
> väitöskirjoista.
> 
>  Jatketaan teesejä:
> 
>  Ilmoita hyvä suojeluun sopiva alue, niin omistaja hakkaa sen
> paljaaksi.
>  Ilmoita hyvä havainto tarkkoine koordinaatteineen, niin
> kiinnostuneet tallaavat ympäristön kuralle, karkottaen kaiken
> liikkeelle pystyvän.
> 
>  Kyse on yksinkertaisesti siitä, että Tiira on hyvä alusta jota
> käytetään omistajiensa tekemään tarkoitukseen.
> 
>  Ei  ole kummoinen homma maksaa havainnosta jos suojelu kiinnostaa
> asianosaisia.
> 
>  Nykyistä taloussuuntausta on arvosteltu pitkään, mihin
> verovarojamme suunnataan ja keneltä ne kerätään.
>  Nykysuuntauksesta löytyy perussyy, esimerkiksi eihän ilmasto ole
> pilaantunut itsestään vaan JOTKUT TOISET ovat siihen syyllisiä.
> Aina jotkut toiset.  Tässäkin ongelmassa TIIRAilijat.
> 
>  Mikko
> 
> -------------------------
> 
> LÄHETTÄJÄ: esko.pasanen at bastu.net <esko.pasanen at bastu.net>
> LÄHETETTY: lauantai 8. tammikuuta 2022 16.32
> VASTAANOTTAJA: Mikko Ojanen <mikko.ojanen at windowslive.com>
> KOPIO: Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com>; Toni Eskelin
> <toni.eskelin at gmail.com>; pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko
> <pekka.rahko at dnainternet.net>
> AIHE: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
> 
> Hei!
> 
> Jääkö siis mahdollisesti jokin arvokas alue suojelematta sen
> vuoksi,
> että ahneet havainnonomistajat eivät luovuta havaintoja.
> 
> Kunhan arvuuttelen
> T:esko pasanen
> 
> Mikko Ojanen kirjoitti 8.1.2022 16:07:
>> Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot
> ovat
>> saatavilla.
>> 
>>  Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?
>> 
>>  Porukka on ne maksanut.
>> 
>>  Mikko Ojanen
>> 
>> -------------------------
>> 
>> LÄHETTÄJÄ: pply-bounces at lists.oulu.fi
> <pply-bounces at lists.oulu.fi>
>> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com> puolesta
>> LÄHETETTY: torstai 6. tammikuuta 2022 21.14
>> VASTAANOTTAJA: Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com>
>> KOPIO: pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko
>> <pekka.rahko at dnainternet.net>
>> AIHE: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
>> 
>> Hei!
>> 
>> Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen
>> käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan
> tarkasti
>> ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain
>> keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman korostaminen tässä
>> yhteydessä on mielestäni tärkeää.
>> 
>> Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta
>> Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän
>> puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan
>> lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani.
> Viranomaisroolissani
>> törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän, että
>> tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide
> koskee,
>> on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten
>> käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät
>> nykyisin ympäristöhallinnon omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin
>> Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston
>> Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta
>> LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti
>> Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä.
> Se
>> sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista
>> esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.
>> 
>> Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei
>> nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään
>> arkipäiväisissä lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta
>> tilanne toki parantui olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli
>> myös ympäristöhallinnon työkaluksi ja käyttöön pari vuotta
>> sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on
>> sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon
> ja
>> pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä. Aineisto
> on
>> suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa
>> rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia,
>> havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin
>> uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä
>> esiintymispaikasta Tämä tieto on arvokasta, kun
>> ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä
>> muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä.
> Nämä
>> ovat siis arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi
>> Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja tulkintatavasta riippuen ehkä
> muutamia
>> tuhansia vuosittain. Valtakunnan tasolla luku on siis
> 10-20-kertainen.
>> Näillä vaikutetaan tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös
>> linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.
>> 
>> Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen
>> lintuatlashankkeeseen: on erittäin harmillista, jos
>> Tiira-järjestelmän kautta tallennetut atlashavainnot karkeistetaan
>> eli niiden paikkatieto muutetaan epätarkemmaksi siirrettäessä
>> tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin menetetään
> ainutlaatuinen
>> mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja paikkatiedon
>> sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa,
>> jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin
> elinympäristöjen
>> suojelussa.
>> 
>> yt. Jorma Pessa
>> 
>> to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com)
>> kirjoitti:
>> 
>>> Hei!
>>> 
>>> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää,
>>> syystä että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä
>>> havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto.
>>> Suomessa rengastetaan vuositasolla 200 000 - 250 000 lintua eli
>>> neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia rengastuksia
>>> ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.
>>> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli
>>> 500 ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko.
>>> määrä havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä
>>> rivillä. Eiköhän laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole
>>> pönttölintujen poikasia, pajulintuja, urpiaisia ym.
>>> massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten
>>> lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten
>>> satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.
>>> 
>>> Terv Toni
>>> 
>>> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko
>>> <pekka.rahko at dnainternet.net> kirjoitti:
>>> 
>>>> Hei,
>>>> 
>>>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen
>>>> karttumisen nopeudesta.
>>>> 
>>>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa
>>>> vasta muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan
>>>> aloittanut tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli
>>>> luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta, joka siirtyi
>>>> Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on liitetty
>>>> myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt
>>>> muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen
>>>> syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.
>>>> 
>>>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista
>>>> vuosien 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa.
>>>> Karttumisvauhti on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa,
>>>> jonne tallennetaan karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.
>>>> 
>>>> terv.
>>>> 
>>>> Pekka R.
>>>> 
>>>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:
>>>> 
>>>>> En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen
>>>> tiedän, että Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa
>>>> tekevät ne, joilla on siihen oikeudet (annotaatio). Näin
>>>> käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä liputtamaan yhtään
>>>> mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.
>>>>> Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan
>>>> samalla tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa.
>>>> Viiveissä voi olla kai eroja, en tiedä.
>>>>> 
>>>>> Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta
>>>> kuin
>>>>> tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin
>>>> myös
>>>>> virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla
>>>> esimerkiksi määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin
>>>> näppäilyvirheistä havaintoja / dataa koodatessa.
>>>>> Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston
>>>> käyttäjän vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana
>>>> havainnot, ja ns. outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on
>>>> poistamatta, ja millaisia johtopäätöksiä sitten tämän
>>>> jälkeen tästä aineistosta tekee.
>>>>> 
>>>>> Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen
>>>> vertailuun, jos niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi
>>>> -tietokannan aineistomääriä ei oikein voi volyymimääriltään
>>>> suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen, miten
>>>> pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata,
>>>> jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut
>>>> olemassa, mitä lie, 15
>>>>> - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n
>>>> 23,8 miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen
>>>> avoin Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja
>>>> sinne on kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20
>>>> miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa
>>>> vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät
>>>> lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.
>>>>> 
>>>>> Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä
>>>>> paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti,
>>>> ajoittain myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on
>>>> tosiaan kaksi erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.
>>>>> 
>>>>> t. Pekka Majuri
>>>>> 
>>>>> Lähteet:
>>>>> 
>>>>> BirdLife 2022.
>>>> https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795 [1]
>>>>> [luettu 6.1.2022]
>>>>> Lajitietokeskus 2022.
>>>> https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580 [2] [luettu
>>>>> 6.1.2022]
>>>>> 
>>>>> 
>>>> 
>>>> _______________________________________________
>>>> Pply mailing list
>>>> Pply at lists.oulu.fi
>>>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>>> _______________________________________________
>>> Pply mailing list
>>> Pply at lists.oulu.fi
>>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>> 
>> 
>> Links:
>> ------
>> [1] https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&amp;uutinen=795
>> [2] https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
> _______________________________________________
> Pply mailing list
> Pply at lists.oulu.fi
> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply

More information about the Pply mailing list