[Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

[petri.haapala at aapa.fi]

Tähän erikoiseen keskusteluun pari faktaa:
PPLY on käsittääkseni viime vuodet aina antanut tutkimus- ja  
viranomaiskäyttöön ilmaiseksi joltain alueelta pyydetyt Tiira-havainnot.
PPLY on veloittanut konsulteilta 1-2 eur/rivi Tiira-havainnoista  
perusteena se, että kyseessä on vapaaehtoisesti tuotetut ja irrotetut  
havainnot kaupalliseen toimintaan. Kyse on monesti erilaisista  
ympäristöä muuttavien hankkeiden luontoselvityksistä. Halvempi hinta  
on ollut siinä tapauksessa, jos konsultti on kyseisellä alueella itse  
lintuselvitystä tehdessä sitoutunut syöttämään  lintuhavainnot Tiiraan.

Lopuksi, minuakin ihmetyttää tuo mahdollinen Tiiran atlashavaintojen  
karkeistus Laji.fi-järjestelmään siirrettäessä. Kuka sellaisen  
päätöksen on tehnyt?

Petri

P.S. Itse käytän omien havaintojen tallennukseen Tiiraa pitkälti  
samoista syistä kuin Jouni aiemmin kirjoitti. Talvilintulaskenta  
ym.vastaava data päätyy minultakin laji.fi:hin. Kyllä näille  
järjestelmille täytyy löytyä joko järkevä rajapinta tai datan siirto  
-mahdollisuus. Kyse lienee enemmän henkilökemioista (ylpeydestä) kuin  
teknillisistä esteistä?

Lainaus Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com>:

> Hei,
>
> Tiira-havaintotietojärjestelmällä, jota siis käytän
> perushavaintojen ensisijaisena tallennuskanavana, on oma vankka sijansa ja
> muilla lajitiedon tallennusjärjestelmillä omansa. Todellisuutta on, että
> lintuja koskevaa havaintotietoa tellennetaan useaan eri paikkaan ja sitä
> tuottavat muun muassa lintuharrastajat, tutkijat, konsultit, metsästäjät ja
> muut kansalaiset. Kova lintutieto, jolla tarkoitan esimerkiksi
> rengastustietoa ja  linnustonseurannan tuottamaa vakioitua tietoa, joko
> tallennetaan tai se päätyy Laji.fi-järjestelmään. Myös kolmannen
> lintuatlaksen tiedot tallennettiin Hatikka-järjestelmään, joka edelsi
> Laji.fi-järjestelmää. Jo tuolloin oli mahdollisuus tallentaa tiedot
> tarkoilla paikkatiedoilla. Tästä näkökulmasta tuntuu paluulta
> menneisyyteen, että tietoa halutaan tarkoituksella epätarkentaa ja yleistää
> se 100 neliökilometrin ruututarkkuuteen. Tätä karkeistettua tietoa on usein
> vaikea hyödyntää esimerkiksi linnustonsuojelutyössä.
>
> Lintuhavaintojen rahalliseen arvottamiseen tai havainnon taloudelliseen
> arvoon sen tuottajalle suhteessa kustannuksiin, johon Mikko Ojanen
> ymmärtääkseni viestissään viittasi, en ota kantaa muutoin kuin pohtimalla,
> kuinkahan moni lintuhavaintoja tuottava ajattelee harrastustaan tästä
> näkökulmasta? Tuntemani lintuharrastajat harrastavat lintuja yleensä muista
> syistä, useimmiten kiinnostuksesta lintuja ja luontoa kohtaan ja niiden
> tuottamasta mielihyvästä eri muodoissaan. Näen lintuhavainnon ja tiedon
> arvon tässä viitekehyksessä sen vaikutuksen näkökulmasta: Jos havainto on
> niin merkittävä, että se esimerkiksi estää jonkin ympäristöä muuttavan
> hankkeen toteutumisen tai rajoittaa sen toteuttamista niin, että
> yksittäisen lajin pesäpaikka tai laajemmin jokin alue säilyy, havainto ja
> tieto ovat arvokkaita. Hintalappua tälle voi olla vaikea määritellä.
> Havainto voi olla tekijälleen ja kokijalleen tietysti monin muin tavoin
> arvokas ja merkittävä, mutta silloinkaan ei kai ensimmäisenä ole mielessä
> taloudelliset näkökulmat?
>
> yt. Jorma Pessa
>
> la 8. tammik. 2022 klo 16.55 Jouni Pursiainen (Jouni.Pursiainen at oulu.fi)
> kirjoitti:
>
>> Hei,
>>
>>
>>
>> Olen viime vuosina puljannut jonkin verran ihmisiä koskevien
>> rekisteriaineistojen kanssa ja ymmärrän tavallaan molempia näkökulmia.
>>
>>
>>
>> Lintuharrastajana, joka on syöttänyt koko lintuharrastusuransa havainnot
>> Tiiraan 1970-luvulta lähtien, en kovin helpolla lähde tallentamaan
>> havaintoja toiseen järjestelmään. Varsinkin kun Tiira myös tarjoaa oivan
>> tuntuman myös muiden havaintoihin. On aivan eri asia lähteä retkelle, kun
>> voi tsekata myös toisten havainnoista missä mennään.
>>
>>
>>
>> Toisaalta olisi hyvä, että jos tietoja karttuisi myös suojelun kannalta
>> mielekkäällä tavalla yhteen paikkaan.
>>
>>
>>
>> Pahin tilanne (jos kuitenkin oletetaan, että havaintoja kerätään
>> jatkossakin) on se, että tietoja kerätään kahteen tai useampaan paikkaan
>> toisiaan poissulkevalla tavalla. Ja varsinkin, jos systeemien välille
>> kehitellään eettisluonteisia perusteluita, jolloin lintuharrastajat lisäksi
>> jaetaan ”meihin” ja ”heihin”.
>>
>>
>>
>> Toivoisin, että löytyy tapoja, jolla tiedot voisivat siirtyä järjestelmien
>> välillä. Ihmisiä koskevissa tiedoissa tätä kehitystä näyttää tapahtuvan ja
>> ilmeisesti kustannus yms. asiat on saatu hallittua.
>>
>>
>>
>> Havaintojen osalta en erityisemmin kaipaa paluuta 1970-luvulle, jolloin
>> yleensä piti soitella tutuille saadakseen tietää lintutilanteesta ja omat
>> havainnot olivat turvallisesti käsin kirjoitettuina vihkoissa ja
>> kansioissa. Rengastukselle, lintuatlakselle tai vaikkapa paikallisen
>> lintulehden katsauksiin oli omat paperiset keruusysteeminsä.
>>
>>
>>
>>    - Jouni
>>
>>
>>
>> *From:* pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> *On
>> Behalf Of *Mikko Ojanen
>> *Sent:* lauantai 8. tammikuuta 2022 16.08
>> *To:* Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com>; Toni Eskelin <
>> toni.eskelin at gmail.com>
>> *Cc:* pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net>
>> *Subject:* Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
>>
>>
>>
>> Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat saatavilla.
>>
>>
>>
>> Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?
>>
>>
>>
>> Porukka on ne maksanut.
>>
>>
>>
>> Mikko Ojanen
>>
>>
>> ------------------------------
>>
>> *Lähettäjä:* pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi>
>> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com> puolesta
>> *Lähetetty:* torstai 6. tammikuuta 2022 21.14
>> *Vastaanottaja:* Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com>
>> *Kopio:* pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko <
>> pekka.rahko at dnainternet.net>
>> *Aihe:* Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
>>
>>
>>
>> Hei!
>>
>>
>>
>> Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen käytöstä
>> suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti ottaen liittyä
>> tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain keskusteluverkossa taannoin,
>> mutta näkökulman korostaminen tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää.
>>
>>
>>
>> Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta Tiira on
>> varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän puolustamisen. Olen
>> tallentanut sinne itsekin suuren osan
>> lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani.
>> Viranomaisroolissani törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän,
>> että tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee, on
>> varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten käyttämissä
>> rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät nykyisin ympäristöhallinnon
>> omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja
>> Helsingin yliopiston Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä
>> kahdesta LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti
>> Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se sisältää
>> valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista esiintymis- ja
>> paikkatietoa ylipäätään on.
>>
>>
>>
>> Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei
>> nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään arkipäiväisissä
>> lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta tilanne toki parantui
>> olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli myös ympäristöhallinnon
>> työkaluksi ja käyttöön pari vuotta sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota
>> aiemmissa viesteissä on sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan
>> paikkatiedon ja pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä.
>> Aineisto on suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa
>> rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia,
>> havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin uhanalaisen
>> lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä esiintymispaikasta Tämä tieto on
>> arvokasta, kun ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä
>> muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä ovat siis
>> arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja
>> tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia tuhansia vuosittain. Valtakunnan
>> tasolla luku on siis 10-20-kertainen. Näillä vaikutetaan tai oikeastaan
>> voitaisiin vaikuttaa myös linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi
>> saatavilla.
>>
>>
>>
>> Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen lintuatlashankkeeseen:
>> on erittäin harmillista, jos Tiira-järjestelmän kautta tallennetut
>> atlashavainnot karkeistetaan eli niiden paikkatieto muutetaan
>> epätarkemmaksi siirrettäessä tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin
>> menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja
>> paikkatiedon sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa,
>> jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen suojelussa.
>>
>>
>>
>> yt. Jorma Pessa
>>
>>
>>
>> to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com)
>> kirjoitti:
>>
>> Hei!
>>
>>
>>
>> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää, syystä että
>> laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä havaintoriveinä. Jokainen
>> rengastusrivi on siis yksi havainto. Suomessa rengastetaan vuositasolla 200
>> 000 - 250 000 lintua eli neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia
>> rengastuksia ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.
>> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli 500
>> ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko. määrä havaintoja
>> laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä rivillä. Eiköhän
>> laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole pönttölintujen poikasia, pajulintuja,
>> urpiaisia ym. massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten
>> lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten
>> satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.
>>
>>
>>
>> Terv Toni
>>
>>
>>
>> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net>
>> kirjoitti:
>>
>> Hei,
>>
>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen karttumisen
>> nopeudesta.
>>
>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa vasta
>> muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan aloittanut tyhjästä,
>> vaan sitä ennen käytössä oli luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta,
>> joka siirtyi Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on
>> liitetty myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt
>> muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen syntyhetkellä,
>> mutta monta niitä oli.
>>
>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista vuosien
>> 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa. Karttumisvauhti on
>> siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa, jonne tallennetaan karkeasti
>> kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.
>>
>> terv.
>>
>> Pekka R.
>>
>>
>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:
>>
>> > En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen tiedän, että
>> Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa tekevät ne, joilla on siihen
>> oikeudet (annotaatio). Näin käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä
>> liputtamaan yhtään mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.
>> > Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan samalla
>> tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa. Viiveissä voi olla kai
>> eroja, en tiedä.
>> >
>> > Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta kuin
>> > tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin myös
>> > virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla esimerkiksi
>> määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin näppäilyvirheistä
>> havaintoja / dataa koodatessa.
>> > Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston käyttäjän
>> vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana havainnot, ja ns.
>> outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on poistamatta, ja millaisia
>> johtopäätöksiä sitten tämän jälkeen tästä aineistosta tekee.
>> >
>> > Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen vertailuun, jos niitä
>> pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi -tietokannan aineistomääriä ei oikein
>> voi volyymimääriltään suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen,
>> miten pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata, jonkinlaista
>> vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut olemassa, mitä lie, 15
>> > - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n 23,8
>> miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen avoin Laji fi
>> -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja sinne on kertynyt
>> lähes sama määrä havaintoja (n 20 miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut
>> tosiaan vain muutamassa vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät
>> lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.
>> >
>> > Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä
>> > paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti, ajoittain
>> myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on tosiaan kaksi erillistä,
>> toinen jopa vielä suljettu systeemi.
>> >
>> > t. Pekka Majuri
>> >
>> > Lähteet:
>> >
>> > BirdLife 2022. https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795
>> > [luettu 6.1.2022]
>> > Lajitietokeskus 2022. https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580
>> [luettu
>> > 6.1.2022]
>> >
>> >
>>
>>
>>
>>
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>>
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
>>
>>