[Pply] VL: Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

[Matti Tynjälä]

Aloittaessani hömppä oli tuo atricapillus, ja punakylki mainittu t. musicus

Hanki Outlook for Android<https://aka.ms/AAb9ysg>
________________________________
From: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> on behalf of Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com>
Sent: Saturday, January 8, 2022 11:54:27 PM
To: pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
Subject: [Pply] VL: Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Hei!

Ei se mikään amerikanhömötiainen ole, jos havainto on peräisin 1960-luvulta. Ihan kotimainen hömötintti oli silloin tieteelliseltä nimeltään Parus atricapillus. Nykyisin tuo nimi on varattu Amerikan serkulle, tosin taitaapa olla Parus muuttunut joksikin oudommaksi nimeksi, jota ainakaan minä en suostu opettelemaan.

Tiira ja varmaan laji-fikin sentään vielä tuntevat Parus montanuksen, mutta eivät välttämättä enää kovin kauan. Sen jälkeen minun hömötiaishavaintoni menevät mappi-ööhön, kun vanha kunnon nimi unohtuu järjestelmistä eikä sitä tai 1960-luvun nimiversiota välttämättä osata automaattisesti kääntää nykylatinaksi.

Kuinka moni muistaa / tietää, mitä lajia 1960-luvulla kutsuttiin nimellä Turdus musicus?


T.     Ari




________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Esa Aalto <esaalto at hotmail.com> puolesta
Lähetetty: lauantai 8. tammikuuta 2022 21.42
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Moi,

Kylläpä taas keskustelu rönsyilee. Yritän kommentoida ainakin muutamaa kohtaa.
Kyllä Laji.fi:ssä on laadunvarmistus. Laitan liitteeksi kuvakaappauksen, miten se toimii. Katsoin muutaman Tonin esimerkeistä. Lepakkohaukkaa en löytänyt. Amerikanhömötiainen oli jostain vanhasta aineistosta tuotu havainto 1960-luvulta ja se oli merkitty epävarmaksi. Maaliskuinen sitruunavästäräkki oli tuotu vanhasta Hatikasta Jaakkosen Tuomon ja kumppaneiden 70 havainnon havaintoerässä. Siinä on jostain syystä iso kaikki havainnot maaliskuulla ja Sanginjoella, vaikka ovat kesältä ympäri maakuntaa (liekö jostain rallista atlasaineistoa?). Kun virheen huomaa, voi kuka tahansa tägätä havainnon virheelliseksi ja esittää korjausta. Näitä myös korjataan, kuten kadonnut lepakkohaukka osoittaa. Tiirassakin on muuten melkoisen paljon vääriä havaintoja PPLY:n alueeltakin. Niitä on tullut vastaan mm. maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden aineistoja kootessa. Yhdistyskäyttäjät eivät kaikkia huomaa ja ehdi korjata. Monissa muissa yhdistyksissä ongelma on vielä paljon isompi. Viimekädessä aineiston käyttäjällä on vastuu arvioida tietojen oikeellisuus.

Tiiran havaintoja käytetään viranomaiskäytössä valitettavasti todella vähän. Minäkin olen tehnyt aika paljon tilaustöitä olemassa olevasta lintuaineistosta, eikä niissä koskaan ole pyydetty käyttämään Tiiran aineistoja (tilaaja on määritellyt käytettävät aineistot). Niinpä lintuvesien kunnostussuunnitelmia ym. tehdään ilman Tiiran aineistoja. Myöskään Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistuksessa ei käytetä Tiiran havaintoja, jne. Yksinkertaisesti käytettävä tietokanta on laji.fi, ja jos Tiiraa haluttaisiin käytettävän, niin siinä varmaan PPLY saisi olla aktiivisempi sitä markkinoidakseen. Tiiraan tallennetut havainnot menevät siis suojelumielessä suurelta osin hukkaan, aivan kuten Jorma Pessa kirjoitti. Syy lienee, että viranomaiset käyttävät lähtökohtaisesti viranomaisaineistoja, ja Tiiraa ei ole liitetty viranomaisaineistoihin, koska BirdLife ei sitä halua. Onko sitten parempi saada joskus joku euro havainnoista, ja enimmäkseen jättää aineisto käyttämättä, kuin yhdistää Tiira osaksi Lajitietokeskusta, niin siitä ollaan ainakin kahta päinvastaista mieltä.

Hintakysymys ratkeaisi tietysti siten, että BirdLife on jo nyt käyttänyt puoli miljoonaa euroa pelkästään Tiira 2:n tekemiseen, eikä mitään valmista edes näy. Niin paljoa havaintoja ei saada ikinä myytyä, että kustannukset katettaisiin. Paljon taloudellisempaa olisikin käyttää lintuharrastajien jäsenmaksut ja muut rahat suojelutyöhön ja kehittää havaintojen tallennusjärjestelmää yhdessä viranomaisten kanssa valtion verorahoista kustantamin resurssein. Siitä ei kuitenkaan BirdLifen puolelta edes haluta neuvotella. Toiselta puolen haluja aineistojen yhdistämiseen olisi kyllä. Luonnonsuojeluihmisiä siellä nimittäin on Luomuksellakin töissä koko joukko, jotka näkevät nykyisen tilanteen heikkoudet.

Kuka on päättänyt, että Tiiraan ilmoitetut havainnot karkeistetaan atlakseen vietäessä? BirdLifen toimistolla on päätetty. Tiira on kankea ja vanhanaikainen järjestelmä eikä se nykyisellään mahdollista sitä, että esim. PPLY:n havainnot menisivät automaattisesti tarkkoina atlakseen ja Lajitietokeskukseen. Osa yhdistyksistä taas ei halua antaa tarkkoja havaintoja atlakseen. Onneksi kuitenkin atlashavainnot voi tallentaa myös suoraan Laji.fi:n atlaslomakkeella tai Vihkossa (vai tuleekohan k.o. lomake osaksi Vihkoa?), jolloin ne menevät tarkkoina myös viranomais- ja suojelukäyttöön. Tiiraan ne eivät sieltä kulkeudu, koska BirdLifen puolelta tällaista rajapintaa ei haluta. Suosittelenkin kaikkia tallentamaan atlashavaintonsa suoraan osoitteeseen laji.fi käyttämättä Tiiraa välittäjänä, koska osa tärkeistä tiedoista katoaa silloin matkalle.

Suojeluvaatimuksista, luontoaineistoista ja luontokohteiden hävittämisestä: Nykyään yhtään luontokohdetta ei suojella pimittämällä luontotietoa. Luontoliiton ja Greenpeacen metsäryhmäkin on todennut, että kaikki jäljellä olevat luonnonmetsät joko hakataan tai suojellaan. Niinpä kaikki luontoarvot pitää tuoda esille ja julkisuuteen, vaikka esim. valtion Metsähallitus systemaattisesti hakkaakin juuri parhaillaankin nimenomaan luonnoltaan kaikkein arvokkaimpia suojelemattomia metsiä. Useimmat lienevät seuranneet mediassa keskustelua aiheesta. Joku yksityinenkin maanomistaja saattaa hakata metsänsä, jos tietää siellä olevasta luontoarvosta, ettei metsää vain suojeltaisi. Tällainen maanomistaja kuitenkin hakkaisi metsänsä joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin luontotiedosta riippumatta. Sen sijaan moni maanomistajakin haluaa suojella luontoarvoja, ja niiden esille tuominen auttaa maanomistajaa ja viranomaisia suojelupäätösten tekemisessä. Ja kyllä se Metsähallituskin lopulta taipuu suojelemaan aika monia kohteita, vaikka onkin maanomistajista kaikkein toivottomin luontoarvojen aavistushakkaaja. Sama koskee myös muita luontokohteita. Mitä enemmän on julkisesti saatavaa tietoa luontoarvoista, sitä todennäköisemmin luontoarvot huomataan, huomioidaan ja säästetään. Tiiran aineiston käyttölupia ei näissä yhteyksissä juuri kysellä.

Minä siis näkisin, että tulevaisuus on avoimen aineiston ja kaiken luontotiedon kokoamisen yhteen paikkaan. Sille alustan tarjoaa Lajitietokeskus. Kuten todettua, lintuhavaintojen tallennuksessa Vihkoon on vielä paljon parannettavaa. Yritän itse olla aktiivinen ja edistää asiaa parhaani mukaan. Kuitenkin BirdLife-yhteistyön puuttuminen tässä kohtaa on nähdäkseni aika moinen jarru. PPLY sen sijaan on pyrkinyt yhdistyksenäkin edistämään havaintoaineistojen yhdistämistä. Hyvä, että keskustelua käydään. Jospa tämä tästä seuraavien vuosien aikana liikahtaisi parempaan suuntaan.

t. Esa A.



-----Alkuperäinen viesti-----
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> Puolesta petri.haapala at aapa.fi
Lähetetty: lauantai 8. tammikuuta 2022 20.27
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Tähän erikoiseen keskusteluun pari faktaa:
PPLY on käsittääkseni viime vuodet aina antanut tutkimus- ja viranomaiskäyttöön ilmaiseksi joltain alueelta pyydetyt Tiira-havainnot.
PPLY on veloittanut konsulteilta 1-2 eur/rivi Tiira-havainnoista perusteena se, että kyseessä on vapaaehtoisesti tuotetut ja irrotetut havainnot kaupalliseen toimintaan. Kyse on monesti erilaisista ympäristöä muuttavien hankkeiden luontoselvityksistä. Halvempi hinta on ollut siinä tapauksessa, jos konsultti on kyseisellä alueella itse lintuselvitystä tehdessä sitoutunut syöttämään  lintuhavainnot Tiiraan.

Lopuksi, minuakin ihmetyttää tuo mahdollinen Tiiran atlashavaintojen karkeistus Laji.fi-järjestelmään siirrettäessä. Kuka sellaisen päätöksen on tehnyt?

Petri

P.S. Itse käytän omien havaintojen tallennukseen Tiiraa pitkälti samoista syistä kuin Jouni aiemmin kirjoitti. Talvilintulaskenta ym.vastaava data päätyy minultakin laji.fi:hin. Kyllä näille järjestelmille täytyy löytyä joko järkevä rajapinta tai datan siirto -mahdollisuus. Kyse lienee enemmän henkilökemioista (ylpeydestä) kuin teknillisistä esteistä?

Lainaus Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com>:

> Hei,
>
> Tiira-havaintotietojärjestelmällä, jota siis käytän perushavaintojen
> ensisijaisena tallennuskanavana, on oma vankka sijansa ja muilla
> lajitiedon tallennusjärjestelmillä omansa. Todellisuutta on, että
> lintuja koskevaa havaintotietoa tellennetaan useaan eri paikkaan ja
> sitä tuottavat muun muassa lintuharrastajat, tutkijat, konsultit,
> metsästäjät ja muut kansalaiset. Kova lintutieto, jolla tarkoitan
> esimerkiksi rengastustietoa ja  linnustonseurannan tuottamaa vakioitua
> tietoa, joko tallennetaan tai se päätyy Laji.fi-järjestelmään. Myös
> kolmannen lintuatlaksen tiedot tallennettiin Hatikka-järjestelmään,
> joka edelsi Laji.fi-järjestelmää. Jo tuolloin oli mahdollisuus
> tallentaa tiedot tarkoilla paikkatiedoilla. Tästä näkökulmasta tuntuu
> paluulta menneisyyteen, että tietoa halutaan tarkoituksella
> epätarkentaa ja yleistää se 100 neliökilometrin ruututarkkuuteen. Tätä
> karkeistettua tietoa on usein vaikea hyödyntää esimerkiksi linnustonsuojelutyössä.
>
> Lintuhavaintojen rahalliseen arvottamiseen tai havainnon
> taloudelliseen arvoon sen tuottajalle suhteessa kustannuksiin, johon
> Mikko Ojanen ymmärtääkseni viestissään viittasi, en ota kantaa muutoin
> kuin pohtimalla, kuinkahan moni lintuhavaintoja tuottava ajattelee
> harrastustaan tästä näkökulmasta? Tuntemani lintuharrastajat
> harrastavat lintuja yleensä muista syistä, useimmiten kiinnostuksesta
> lintuja ja luontoa kohtaan ja niiden tuottamasta mielihyvästä eri
> muodoissaan. Näen lintuhavainnon ja tiedon arvon tässä viitekehyksessä
> sen vaikutuksen näkökulmasta: Jos havainto on niin merkittävä, että se
> esimerkiksi estää jonkin ympäristöä muuttavan hankkeen toteutumisen
> tai rajoittaa sen toteuttamista niin, että yksittäisen lajin
> pesäpaikka tai laajemmin jokin alue säilyy, havainto ja tieto ovat arvokkaita. Hintalappua tälle voi olla vaikea määritellä.
> Havainto voi olla tekijälleen ja kokijalleen tietysti monin muin
> tavoin arvokas ja merkittävä, mutta silloinkaan ei kai ensimmäisenä
> ole mielessä taloudelliset näkökulmat?
>
> yt. Jorma Pessa
>
> la 8. tammik. 2022 klo 16.55 Jouni Pursiainen
> (Jouni.Pursiainen at oulu.fi)
> kirjoitti:
>
>> Hei,
>>
>>
>>
>> Olen viime vuosina puljannut jonkin verran ihmisiä koskevien
>> rekisteriaineistojen kanssa ja ymmärrän tavallaan molempia näkökulmia.
>>
>>
>>
>> Lintuharrastajana, joka on syöttänyt koko lintuharrastusuransa
>> havainnot Tiiraan 1970-luvulta lähtien, en kovin helpolla lähde
>> tallentamaan havaintoja toiseen järjestelmään. Varsinkin kun Tiira
>> myös tarjoaa oivan tuntuman myös muiden havaintoihin. On aivan eri
>> asia lähteä retkelle, kun voi tsekata myös toisten havainnoista missä mennään.
>>
>>
>>
>> Toisaalta olisi hyvä, että jos tietoja karttuisi myös suojelun
>> kannalta mielekkäällä tavalla yhteen paikkaan.
>>
>>
>>
>> Pahin tilanne (jos kuitenkin oletetaan, että havaintoja kerätään
>> jatkossakin) on se, että tietoja kerätään kahteen tai useampaan
>> paikkaan toisiaan poissulkevalla tavalla. Ja varsinkin, jos
>> systeemien välille kehitellään eettisluonteisia perusteluita, jolloin
>> lintuharrastajat lisäksi jaetaan "meihin" ja "heihin".
>>
>>
>>
>> Toivoisin, että löytyy tapoja, jolla tiedot voisivat siirtyä
>> järjestelmien välillä. Ihmisiä koskevissa tiedoissa tätä kehitystä
>> näyttää tapahtuvan ja ilmeisesti kustannus yms. asiat on saatu hallittua.
>>
>>
>>
>> Havaintojen osalta en erityisemmin kaipaa paluuta 1970-luvulle,
>> jolloin yleensä piti soitella tutuille saadakseen tietää
>> lintutilanteesta ja omat havainnot olivat turvallisesti käsin
>> kirjoitettuina vihkoissa ja kansioissa. Rengastukselle,
>> lintuatlakselle tai vaikkapa paikallisen lintulehden katsauksiin oli omat paperiset keruusysteeminsä.
>>
>>
>>
>>    - Jouni
>>
>>
>>
>> *From:* pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> *On
>> Behalf Of *Mikko Ojanen
>> *Sent:* lauantai 8. tammikuuta 2022 16.08
>> *To:* Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com>; Toni Eskelin <
>> toni.eskelin at gmail.com>
>> *Cc:* pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko
>> <pekka.rahko at dnainternet.net>
>> *Subject:* Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
>>
>>
>>
>> Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat saatavilla.
>>
>>
>>
>> Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?
>>
>>
>>
>> Porukka on ne maksanut.
>>
>>
>>
>> Mikko Ojanen
>>
>>
>> ------------------------------
>>
>> *Lähettäjä:* pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi>
>> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com> puolesta
>> *Lähetetty:* torstai 6. tammikuuta 2022 21.14
>> *Vastaanottaja:* Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com>
>> *Kopio:* pply <pply at lists.oulu.fi>; Pekka Rahko <
>> pekka.rahko at dnainternet.net>
>> *Aihe:* Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta
>>
>>
>>
>> Hei!
>>
>>
>>
>> Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen
>> käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti
>> ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain
>> keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman korostaminen tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää.
>>
>>
>>
>> Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta
>> Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän
>> puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan
>> lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani.
>> Viranomaisroolissani törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa
>> tiedän, että tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava
>> toimenpide koskee, on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät
>> näy viranomaisten käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset
>> käyttävät nykyisin ympäristöhallinnon omaa LajiGIS-järjestelmään
>> (aiemmin Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston
>> Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta
>> LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti
>> Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se
>> sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.
>>
>>
>>
>> Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei
>> nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään arkipäiväisissä
>> lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta tilanne toki parantui
>> olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli myös ympäristöhallinnon
>> työkaluksi ja käyttöön pari vuotta sitten. Lintujen
>> rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on sivuttu, on
>> merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon ja pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä.
>> Aineisto on suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka
>> suuri osa rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia
>> aikuisrengastuksia, havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa
>> monen nykyisin uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä
>> esiintymispaikasta Tämä tieto on arvokasta, kun ympäristöviranomainen
>> neuvottelee tai lausuu ympäristöä muuttavista hankkeista tai tekee
>> niitä koskevia päätöksiä. Nämä ovat siis arkipäivää ja niitä
>> käsitellään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja
>> tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia tuhansia vuosittain.
>> Valtakunnan tasolla luku on siis 10-20-kertainen. Näillä vaikutetaan
>> tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.
>>
>>
>>
>> Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen lintuatlashankkeeseen:
>> on erittäin harmillista, jos Tiira-järjestelmän kautta tallennetut
>> atlashavainnot karkeistetaan eli niiden paikkatieto muutetaan
>> epätarkemmaksi siirrettäessä tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin
>> menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä
>> tarkkaa ja paikkatiedon sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää
>> koskevaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen suojelussa.
>>
>>
>>
>> yt. Jorma Pessa
>>
>>
>>
>> to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com)
>> kirjoitti:
>>
>> Hei!
>>
>>
>>
>> Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää, syystä
>> että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä
>> havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto.
>> Suomessa rengastetaan vuositasolla 200
>> 000 - 250 000 lintua eli neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa.
>> Kaikkia rengastuksia ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa.
>> Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli 500
>> ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko. määrä
>> havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä rivillä. Eiköhän
>> laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole pönttölintujen poikasia,
>> pajulintuja, urpiaisia ym. massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot
>> tuottavat sitten lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien
>> varsinaisten satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.
>>
>>
>>
>> Terv Toni
>>
>>
>>
>> to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko
>> <pekka.rahko at dnainternet.net>
>> kirjoitti:
>>
>> Hei,
>>
>> Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen
>> karttumisen nopeudesta.
>>
>> Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa vasta
>> muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan aloittanut
>> tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli luonnontiet. keskusmuseon
>> Hatikka-tietokanta, joka siirtyi Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen
>> tietokantaan liitettiin ja on liitetty myös monia muita aineistoja,
>> mm. hyönteistietokanta. En nyt muista, montako miljoonaa havaintoa
>> Laji.fi:ssä oli jo sen syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.
>>
>> Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista vuosien
>> 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa. Karttumisvauhti
>> on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa, jonne tallennetaan
>> karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.
>>
>> terv.
>>
>> Pekka R.
>>
>>
>> 08:29, Pekka Majuri kirjoitti:
>>
>> > En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen tiedän,
>> > että
>> Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa tekevät ne, joilla on
>> siihen oikeudet (annotaatio). Näin käsittääkseni kuka tahansa ei voi
>> mennä liputtamaan yhtään mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.
>> > Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan samalla
>> tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa. Viiveissä voi olla
>> kai eroja, en tiedä.
>> >
>> > Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta kuin
>> > tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin myös
>> > virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla esimerkiksi
>> määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin näppäilyvirheistä
>> havaintoja / dataa koodatessa.
>> > Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston
>> > käyttäjän
>> vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana havainnot, ja ns.
>> outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on poistamatta, ja
>> millaisia johtopäätöksiä sitten tämän jälkeen tästä aineistosta tekee.
>> >
>> > Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen vertailuun, jos
>> > niitä
>> pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi -tietokannan aineistomääriä ei
>> oikein voi volyymimääriltään suoraan edes verrata. Jos määrät
>> suhteutetaan siihen, miten pitkään aineistoja on voinut mihinkin
>> kantaan koodata, jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä.
>> Tiira on ollut olemassa, mitä lie, 15
>> > - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n 23,8
>> miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen avoin
>> Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja sinne on
>> kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20 miljoonaa), mutta tuo
>> kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa vuodessa. Tuon pohjalta
>> Laji fi:stä löytyvät lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.
>> >
>> > Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä paikallisessa
>> > toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti, ajoittain
>> myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on tosiaan kaksi
>> erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.
>> >
>> > t. Pekka Majuri
>> >
>> > Lähteet:
>> >
>> > BirdLife 2022.
>> > https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2F
>> > www.tiira.fi%2Findex.php%3Ftoiminto%3D28%26uutinen%3D795&amp;data=0<http://www.tiira.fi%2Findex.php%3Ftoiminto%3D28%26uutinen%3D795&amp;data=0>
>> > 4%7C01%7C%7C9a23f8258b9044a7970208d9d2d481a5%7C84df9e7fe9f640afb435
>> > aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C637772632413160689%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8e
>> > yJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7
>> > C3000&amp;sdata=DqfLVcTv%2Bm5%2FOB0CyBS2zSHbdE%2BGzjc9LXGqBMgi4VE%3
>> > D&amp;reserved=0
>> > [luettu 6.1.2022]
>> > Lajitietokeskus 2022.
>> > https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2F
>> > laji.fi%2Fobservation%2Fmap%3Ftarget%3DMX.37580&amp;data=04%7C01%7C
>> > %7C9a23f8258b9044a7970208d9d2d481a5%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaa
>> > aaa%7C1%7C0%7C637772632413160689%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC
>> > 4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&amp
>> > ;sdata=0RBPGEqEMDbhi%2FCQ%2BdPiLigyjNLscU%2F2FfzNFajnEt4%3D&amp;res
>> > erved=0
>> [luettu
>> > 6.1.2022]
>> >
>> >
>>
>>
>>
>>
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http%3A%2F%2Flis
>> ts.oulu.fi%2Fmailman%2Flistinfo%2Fpply&amp;data=04%7C01%7C%7C9a23f825
>> 8b9044a7970208d9d2d481a5%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7
>> C637772632413160689%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQI
>> joiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&amp;sdata=4M3uxlU7Wo
>> Ld5nx7c4hCK5V9UFeZzxK%2FvOXLPaoxIOM%3D&amp;reserved=0
>>
>> _______________________________________________
>> Pply mailing list
>> Pply at lists.oulu.fi
>> https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http%3A%2F%2Flis
>> ts.oulu.fi%2Fmailman%2Flistinfo%2Fpply&amp;data=04%7C01%7C%7C9a23f825
>> 8b9044a7970208d9d2d481a5%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7
>> C637772632413160689%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQI
>> joiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&amp;sdata=4M3uxlU7Wo
>> Ld5nx7c4hCK5V9UFeZzxK%2FvOXLPaoxIOM%3D&amp;reserved=0
>>
>>



_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi
https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http%3A%2F%2Flists.oulu.fi%2Fmailman%2Flistinfo%2Fpply&amp;data=04%7C01%7C%7C9a23f8258b9044a7970208d9d2d481a5%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C637772632413160689%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&amp;sdata=4M3uxlU7WoLd5nx7c4hCK5V9UFeZzxK%2FvOXLPaoxIOM%3D&amp;reserved=0
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20220108/bfff4b51/attachment-0001.html