[Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Ari Rajasärkkä ari.rajasarkka at hotmail.com
Mon Jan 10 15:50:33 EET 2022


Hei!

Harry kirjoitti: "Olen kuitenkin ymmärtänyt, että havaintojen omistajuus Lajitietokeskuksessa voidaan säilyttää edelleen tietyn tietolähteen osalta ko. tietolähteen omistajilla eli karkeistamatonta aineistoa ei voida välittää ilman omistajan suostumusta."

Näin asia on! Esim. Metsähallituksen Lajigis-järjestelmästä Laji.fihin siirtyville lajitiedoille voidaan asentaa käyttörajoituksia, joihin tarvitaan MH:ssa lajiasioista vastaavan henkilön myöntämä lupa, jos niitä joku haluaa käyttää ohi rajoitusten.


T.    Ari


________________________________
Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi <pply-bounces at lists.oulu.fi> käyttäjän Harry Nyström <harrynystrom at gmail.com> puolesta
Lähetetty: maanantai 10. tammikuuta 2022 15.29
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi <pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta

Moi,

Lajitietokeskuksenhan on tarkoitus olla kokoava tietokanta, joka kokoaa tiedon hajautetuista tietolähteistä yhteen tietokantaan, vaikka osassa tapauksia primääridata on edelleen omassa tietokannassaan. Sen ei siis tarvitse korvata Tiiraa, kunhan Tiiran sisältämät tiedot löytyisivät myös sieltä. Se, ettei Tiiran havaintoja löydy sieltä, on mielestäni sääli ja taistelee koko Lajitietokeskuksen ajatusta vastaan, minkä vuoksi kannatan lähtökohtaisesti rajapinnan luomista Tiiran ja Lajitietokeskuksen välille. Tarkalleen ottaen olen avoimen datan puolella, mutta mieluummin yritän löytää kompromissia kuin mököttää yksin omassa nurkassani.

Jos kerran tarkkaa havaintodataa ei haluta jakaa Lajitietokeskukselle, niin miksei rajapinta onnistuisi alkuun siten, että havainnot siirretään sellaisenaan eli salaamattomina Lajitietokeskukseen, mutta näkyvät tarkkoina ainoastaan havaintojen tallentajille (käyttäjäautentikoinnin synkronoinnin avulla), mahdollisille yhdistyskäyttäjille (tms.) ja viranomaisille, ja vain karkeistettuina muille? Jos joskus aika muuttuu sellaiseksi, että automaattikarkeistus koetaan tarpeettomaksi, se voidaan poistaa ko. aineistosta. Luulisi, että karkeistettujen havaintojen löytyminen Lajitietokeskuksenkin puolelta voisi nimenomaan lisätä salaamattomien havaintojen myyntiä, jos se koetaan tärkeäksi tuloksi paikallisyhdistyksille?

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että havaintojen omistajuus Lajitietokeskuksessa voidaan säilyttää edelleen tietyn tietolähteen osalta ko. tietolähteen omistajilla eli karkeistamatonta aineistoa ei voida välittää ilman omistajan suostumusta.

Yst. terv.,
-Harry

ma 10. tammik. 2022 klo 12.47 Esa Aalto (esaalto at hotmail.com<mailto:esaalto at hotmail.com>) kirjoitti:

Yhteistyö ei etene, koska BirdLifen (keskustoimiston) puolelta sitä ei haluta. Kyllähän atlashavainnotkin siirtyvät Tiirasta Lajitietokeskukseen, ja niille tehdään vieläpä BirdLifen puolelta (meidän kaikkien jäsenmaksurahoilla maksetulla koodaustyöllä) karkeistus, jotta tarkka paikkatieto saadaan pois. Rahaa siis rajapintojen säätämiseen on, mutta mihin sitä käytetään.



Hyvähän tätä on säännöllisesti jappasta, koska kehitys kuitenkin kulkee eteenpäin monella suunnalla.



t. Esa A.



Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> Puolesta Mikko Ojanen
Lähetetty: sunnuntai 9. tammikuuta 2022 17.37
Vastaanottaja: Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com<mailto:ari.rajasarkka at hotmail.com>>; pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta



Tiiran havainnot ovat paikallisyhdistysten hallinnassa.  Kehitys on tapahtunut omaa porukkaa hyödyntävästi.  BL:n keskusvirasto tietää enemmän yhteistyöstä, kyse lienee enemmänkin rahan puutteesta kuin siitä, että yhteistyö ei haluttaessa etenisi.  Ohjelmien rajapinnat voitanee kohtuullisen helposti yhteensovittaa, jotta aineistot seilaavat järjestelmästä toiseen.



Tätä asiaa on jappastu aina vuoden välein tälläkin sivustolla.

Pääosa BL:nporukasta on tyytyväinen palveluun, kitinää ja mutinaa nousee muista tarpeista.



Mikko









________________________________

Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Ari Rajasärkkä <ari.rajasarkka at hotmail.com<mailto:ari.rajasarkka at hotmail.com>> puolesta
Lähetetty: sunnuntai 9. tammikuuta 2022 16.55
Vastaanottaja: pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi> <pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta



Moi!



Tiira-järjestelmän kehittäminenhän onkin ollut todella nopeaa ja varmaan juuri sen vuoksi, ettei aineistoa ole tarjottu ilmaiseksi ulkopuolisille. Voisiko se enää paljoa hidastua, vaikka hintoja halpuutettaisiin kuinka paljon hyvänsä?



Vai olisiko tiiran kehittämiseen kenties enemmänkin varoja käytettävissä, jos yhteistyö esim. viranomaisten kanssa olisi sujuvampaa? Ehkä sellaisessa tapauksessa kehitystyöhön olisi mahdollista saada rahaa valtionhallinostakin eikä BL:n tarvitsisi kaikkea kehittämistä tehdä omalla niukalla budjetillaan.







T.    Ari R.





________________________________

Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Mikko Ojanen <mikko.ojanen at windowslive.com<mailto:mikko.ojanen at windowslive.com>> puolesta
Lähetetty: sunnuntai 9. tammikuuta 2022 16.36
Vastaanottaja: Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com<mailto:jorma.pessa at gmail.com>>; Jouni Pursiainen <Jouni.Pursiainen at oulu.fi<mailto:Jouni.Pursiainen at oulu.fi>>
Kopio: pply <pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>>; Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net<mailto:pekka.rahko at dnainternet.net>>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta



Vastaan arvottamiseen

Kustannuksilla tarkoitan emojärjestölle aiheutuvia ylläpito - jne kustannuksia, joita rahoitamme jäsenmaksuin.



On kohtuullista, että jos joku haluaa erityisiä tietoja järjestelmästä, jota joku yhteisö rahalla ylläpitää, ja josta on erityisiä aineiston käyttösopimuksia, johin Juha Markkola viittaa, niin tilaaja maksaa kohtuulliset kustannukset.  Eri asia on taas, että jäsenille palvelu tarjoaa alustan, johon kirjata havaintonsa hyvään tallennusmuotoon.



BL:n puolesta taas ilmainen aineiston tarjoaminen ulkopuolisille hidastaa järjestelmän kehittämistä.



Mikko



________________________________

Lähettäjä: Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com<mailto:jorma.pessa at gmail.com>>
Lähetetty: lauantai 8. tammikuuta 2022 18.35
Vastaanottaja: Jouni Pursiainen <Jouni.Pursiainen at oulu.fi<mailto:Jouni.Pursiainen at oulu.fi>>
Kopio: Mikko Ojanen <mikko.ojanen at windowslive.com<mailto:mikko.ojanen at windowslive.com>>; Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com<mailto:toni.eskelin at gmail.com>>; pply <pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>>; Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net<mailto:pekka.rahko at dnainternet.net>>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta



Hei,



Tiira-havaintotietojärjestelmällä, jota siis käytän perushavaintojen ensisijaisena tallennuskanavana, on oma vankka sijansa ja muilla lajitiedon tallennusjärjestelmillä omansa. Todellisuutta on, että lintuja koskevaa havaintotietoa tellennetaan useaan eri paikkaan ja sitä tuottavat muun muassa lintuharrastajat, tutkijat, konsultit, metsästäjät ja muut kansalaiset. Kova lintutieto, jolla tarkoitan esimerkiksi rengastustietoa ja  linnustonseurannan tuottamaa vakioitua tietoa, joko tallennetaan tai se päätyy Laji.fi-järjestelmään. Myös kolmannen lintuatlaksen tiedot tallennettiin Hatikka-järjestelmään, joka edelsi Laji.fi-järjestelmää. Jo tuolloin oli mahdollisuus tallentaa tiedot tarkoilla paikkatiedoilla. Tästä näkökulmasta tuntuu paluulta menneisyyteen, että tietoa halutaan tarkoituksella epätarkentaa ja yleistää se 100 neliökilometrin ruututarkkuuteen. Tätä karkeistettua tietoa on usein vaikea hyödyntää esimerkiksi linnustonsuojelutyössä.



Lintuhavaintojen rahalliseen arvottamiseen tai havainnon taloudelliseen arvoon sen tuottajalle suhteessa kustannuksiin, johon Mikko Ojanen ymmärtääkseni viestissään viittasi, en ota kantaa muutoin kuin pohtimalla, kuinkahan moni lintuhavaintoja tuottava ajattelee harrastustaan tästä näkökulmasta? Tuntemani lintuharrastajat harrastavat lintuja yleensä muista syistä, useimmiten kiinnostuksesta lintuja ja luontoa kohtaan ja niiden tuottamasta mielihyvästä eri muodoissaan. Näen lintuhavainnon ja tiedon arvon tässä viitekehyksessä sen vaikutuksen näkökulmasta: Jos havainto on niin merkittävä, että se esimerkiksi estää jonkin ympäristöä muuttavan hankkeen toteutumisen tai rajoittaa sen toteuttamista niin, että yksittäisen lajin pesäpaikka tai laajemmin jokin alue säilyy, havainto ja tieto ovat arvokkaita. Hintalappua tälle voi olla vaikea määritellä. Havainto voi olla tekijälleen ja kokijalleen tietysti monin muin tavoin arvokas ja merkittävä, mutta silloinkaan ei kai ensimmäisenä ole mielessä taloudelliset näkökulmat?



yt. Jorma Pessa



la 8. tammik. 2022 klo 16.55 Jouni Pursiainen (Jouni.Pursiainen at oulu.fi<mailto:Jouni.Pursiainen at oulu.fi>) kirjoitti:

Hei,



Olen viime vuosina puljannut jonkin verran ihmisiä koskevien rekisteriaineistojen kanssa ja ymmärrän tavallaan molempia näkökulmia.



Lintuharrastajana, joka on syöttänyt koko lintuharrastusuransa havainnot Tiiraan 1970-luvulta lähtien, en kovin helpolla lähde tallentamaan havaintoja toiseen järjestelmään. Varsinkin kun Tiira myös tarjoaa oivan tuntuman myös muiden havaintoihin. On aivan eri asia lähteä retkelle, kun voi tsekata myös toisten havainnoista missä mennään.



Toisaalta olisi hyvä, että jos tietoja karttuisi myös suojelun kannalta mielekkäällä tavalla yhteen paikkaan.



Pahin tilanne (jos kuitenkin oletetaan, että havaintoja kerätään jatkossakin) on se, että tietoja kerätään kahteen tai useampaan paikkaan toisiaan poissulkevalla tavalla. Ja varsinkin, jos systeemien välille kehitellään eettisluonteisia perusteluita, jolloin lintuharrastajat lisäksi jaetaan ”meihin” ja ”heihin”.



Toivoisin, että löytyy tapoja, jolla tiedot voisivat siirtyä järjestelmien välillä. Ihmisiä koskevissa tiedoissa tätä kehitystä näyttää tapahtuvan ja ilmeisesti kustannus yms. asiat on saatu hallittua.



Havaintojen osalta en erityisemmin kaipaa paluuta 1970-luvulle, jolloin yleensä piti soitella tutuille saadakseen tietää lintutilanteesta ja omat havainnot olivat turvallisesti käsin kirjoitettuina vihkoissa ja kansioissa. Rengastukselle, lintuatlakselle tai vaikkapa paikallisen lintulehden katsauksiin oli omat paperiset keruusysteeminsä.



  *   Jouni



From: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> On Behalf Of Mikko Ojanen
Sent: lauantai 8. tammikuuta 2022 16.08
To: Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com<mailto:jorma.pessa at gmail.com>>; Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com<mailto:toni.eskelin at gmail.com>>
Cc: pply <pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>>; Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net<mailto:pekka.rahko at dnainternet.net>>
Subject: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta



Jos tiedot ovat arvokkaita niin pätäkää pöytään ja tiedot ovat saatavilla.



Miksi pitäisi Bl:n keräämien tietojen olla ilmaisia?



Porukka on ne maksanut.



Mikko Ojanen



________________________________

Lähettäjä: pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi> <pply-bounces at lists.oulu.fi<mailto:pply-bounces at lists.oulu.fi>> käyttäjän Jorma Pessa <jorma.pessa at gmail.com<mailto:jorma.pessa at gmail.com>> puolesta
Lähetetty: torstai 6. tammikuuta 2022 21.14
Vastaanottaja: Toni Eskelin <toni.eskelin at gmail.com<mailto:toni.eskelin at gmail.com>>
Kopio: pply <pply at lists.oulu.fi<mailto:pply at lists.oulu.fi>>; Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net<mailto:pekka.rahko at dnainternet.net>>
Aihe: Re: [Pply] Laji.fi:n havaintojen karttumisesta



Hei!



Nostan tähän keskusteluun uudestaan näkökulman lintuhavaintojen käytöstä suojelutarkoituksessa, vaikka aihe ei taida ihan tarkasti ottaen liittyä tähän teemaan. Tätä aihetta sivuttiin jossain keskusteluverkossa taannoin, mutta näkökulman korostaminen tässä yhteydessä on mielestäni tärkeää.



Lintuyhdistyksen ja vaikka vuosikatsausten laadinnan näkökulmasta Tiira on varmasti toimivin ja helpoin. Ymmärrän sen väkevän puolustamisen. Olen tallentanut sinne itsekin suuren osan lintuhavainnoistani lintuharrastajan roolissani. Viranomaisroolissani törmään lähes päivittäin tilanteisiin, jossa tiedän, että tältä paikalta, jota jokin ympäristöä muuttava toimenpide koskee, on varmasti lintuhavaintotietoja, mutta ne eivät näy viranomaisten käyttämissä rekistereissä. Ympäristöviranomaiset käyttävät nykyisin ympäristöhallinnon omaa LajiGIS-järjestelmään (aiemmin Hertta eliölajit -tietojärjestelmää) ja Helsingin yliopiston Lajitietokeskuksen Laji.fi-järjestelmää. Näistä kahdesta LajiGIS-järjestelmän tiedot siirtyvät säännöllisesti Laji.fi-järjestelmään, joka on siis kokoava tietojärjestelmä. Se sisältää valtavasti tietoa lähes kaikista eliöryhmistä, joista esiintymis- ja paikkatietoa ylipäätään on.



Käytännön suojelutyön näkökulmasta Tiira-havaintoaineistoa ei nykytilanteessa siis pystytä lainkaan hyödyntämään arkipäiväisissä lausunto- tai lupa-asioissa. Lintujen osalta tilanne toki parantui olennaisesti, kun Laji.fi-järjestelmä tuli myös ympäristöhallinnon työkaluksi ja käyttöön pari vuotta sitten. Lintujen rengastusaineisto, jota aiemmissa viesteissä on sivuttu, on merkittävä, koska se sisältää tarkan paikkatiedon ja pesäpoikasrengastusten osalta myös tiedon pesinnästä. Aineisto on suuri sisältäen n. 12,5 miljoonaa rengastusta. Vaikka suuri osa rengastuksista onkin pesimäajan ulkopuolisia aikuisrengastuksia, havaintomassa sisältää hyvin arvokasta tietoa monen nykyisin uhanalaisen lintulajin pesinnästä ja täsmällisestä esiintymispaikasta Tämä tieto on arvokasta, kun ympäristöviranomainen neuvottelee tai lausuu ympäristöä muuttavista hankkeista tai tekee niitä koskevia päätöksiä. Nämä ovat siis arkipäivää ja niitä käsitellään esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla lasku- ja tulkintatavasta riippuen ehkä muutamia tuhansia vuosittain. Valtakunnan tasolla luku on siis 10-20-kertainen. Näillä vaikutetaan tai oikeastaan voitaisiin vaikuttaa myös linnustonsuojelua edistävästi, jos tieto olisi saatavilla.



Lopuksi lyhyt kommentti kohta alkavaan neljänteen lintuatlashankkeeseen: on erittäin harmillista, jos Tiira-järjestelmän kautta tallennetut atlashavainnot karkeistetaan eli niiden paikkatieto muutetaan epätarkemmaksi siirrettäessä tiedot Laji.fi-järjestelmään. Tällöin menetetään ainutlaatuinen mahdollisuus tuottaa merkittävä määrä tarkkaa ja paikkatiedon sisältävää lintujen esiintymistä ja pesintää koskevaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää lintujen ja laajemmin elinympäristöjen suojelussa.



yt. Jorma Pessa



to 6. tammik. 2022 klo 19.13 Toni Eskelin (toni.eskelin at gmail.com<mailto:toni.eskelin at gmail.com>) kirjoitti:

Hei!



Tiiran ja laji.fin havainto määrien vertailu ei ole järkevää, syystä että laji.fihin tulostuu rengastustiedot yksittäisinä havaintoriveinä. Jokainen rengastusrivi on siis yksi havainto. Suomessa rengastetaan vuositasolla 200 000 - 250 000 lintua eli neljässä vuodessa lähestytään miljoonaa. Kaikkia rengastuksia ei tosin ilmoiteta eri riveillä, mutta silti huomattava osa. Takavuosina Liminganlahdella rengastettiin parhaana päivänä yli 500 ruokokerttusta, jotka kaikki mitattiin ja näistä tuli ko. määrä havaintoja laji.fihin. Tiirassa ne kuitataan yhdellä rivillä. Eiköhän laji.fi-lintuhavainnoista iso osa ole pönttölintujen poikasia, pajulintuja, urpiaisia ym. massarengastuslajeja. Seuranta-aineistot tuottavat sitten lisähavaintoja. Lintuharrastajien ilmoittamien varsinaisten satunnaishavaintojen osuus on aivan marginaalinen.



Terv Toni



to 6. tammik. 2022 klo 17.07 Pekka Rahko <pekka.rahko at dnainternet.net<mailto:pekka.rahko at dnainternet.net>> kirjoitti:

Hei,

Pieni korjaus kaima Majurin mainintaan Laji.fi:n havaintojen karttumisen nopeudesta.

Laji.fi on tuon nimisenä tietokantana ollut tosiaan olemassa vasta muutaman vuoden (2018 alkaen), mutta se ei suinkaan aloittanut tyhjästä, vaan sitä ennen käytössä oli luonnontiet. keskusmuseon Hatikka-tietokanta, joka siirtyi Laji.fi:n pohjaksi. Uuteen tietokantaan liitettiin ja on liitetty myös monia muita aineistoja, mm. hyönteistietokanta. En nyt muista, montako miljoonaa havaintoa Laji.fi:ssä oli jo sen syntyhetkellä, mutta monta niitä oli.

Laji.fi:ssä on lintuhavaintoja nyt vajaa 20 miljoonaa, joista vuosien 2018-2021 osuus on vain vähän yli miljoona havaintoa. Karttumisvauhti on siis ollut selvästi hitaampi kuin Tiirassa, jonne tallennetaan karkeasti kaksi miljoonaa havaintoa vuodessa.

terv.

Pekka R.


08:29, Pekka Majuri kirjoitti:

> En tiedä tuota varmuudella, joten en osaa kommentoida. Sen tiedän, että Laji fi -kannan aineistojen laadunvalvontaa tekevät ne, joilla on siihen oikeudet (annotaatio). Näin käsittääkseni kuka tahansa ei voi mennä liputtamaan yhtään mitään havaintoa, ei suuntaan eikä toiseen.
> Laadunvalvonta toimii tosiaan Laji fi:ssä viiveellä, aivan samalla tavalla kuten se toimii viiveellä myös Tiiraassa. Viiveissä voi olla kai eroja, en tiedä.
>
> Kun biologisia aineistoja otettaan käyttöön tietokannasta kuin
> tietokannasta tarpeeksi suuri määrä, mukaan tulee väkisin myös
> virheellisiä havaintorivejä. Nämä virheet voivat olla esimerkiksi määritysvirheitä, tai sitten ihan vaan peräisin näppäilyvirheistä havaintoja / dataa koodatessa.
> Loppupeleissä se on kuitenkin aina aineiston kun aineiston käyttäjän vastuulla, millaiset virheelliseksi tulkitsemana havainnot, ja ns. outlier-havainnot aineistosta poistaa, tai on poistamatta, ja millaisia johtopäätöksiä sitten tämän jälkeen tästä aineistosta tekee.
>
> Ja mitä tulee nyt näiden kahden systeemin väliseen vertailuun, jos niitä pitää verrata, niin Tiira- ja Laji-fi -tietokannan aineistomääriä ei oikein voi volyymimääriltään suoraan edes verrata. Jos määrät suhteutetaan siihen, miten pitkään aineistoja on voinut mihinkin kantaan koodata, jonkinlaista vertailua voi kai halutessaan tehdä. Tiira on ollut olemassa, mitä lie, 15
> - (20?) vuotta, jonka aikana Tiira-tietokantaan on kertynyt n 23,8 miljoonaa lintuhavaintoa (BirdLife 2022). Lajitietokeskuksen avoin Laji fi -kanta on ollut olemassa kai vain joitain vuosia, ja sinne on kertynyt lähes sama määrä havaintoja (n 20 miljoonaa), mutta tuo kertymä on tullut tosiaan vain muutamassa vuodessa. Tuon pohjalta Laji fi:stä löytyvät lintuhavaintomäärät tulevat pian ohittamaan Tiiran vastaavat.
>
> Molempien tietokantojen aineistot ovat tärkeitä sekä
> paikallisessa toiminnassa, että etenkin valtakunnallisesti, ajoittain myös kansainvälisesti. Harmi vain, että niitä on tosiaan kaksi erillistä, toinen jopa vielä suljettu systeemi.
>
> t. Pekka Majuri
>
> Lähteet:
>
> BirdLife 2022. https://www.tiira.fi/index.php?toiminto=28&uutinen=795<https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fwww.tiira.fi%2Findex.php%3Ftoiminto%3D28%26uutinen%3D795&data=04%7C01%7C%7C6ad295a23e714e45ee6408d9d385ec20%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C637773394480046611%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&sdata=pTFGODHrGIGIq7ZJyWP2WiUyh%2Fd5PNm1KBkm5HSEKCc%3D&reserved=0>
> [luettu 6.1.2022]
> Lajitietokeskus 2022. https://laji.fi/observation/map?target=MX.37580<https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Flaji.fi%2Fobservation%2Fmap%3Ftarget%3DMX.37580&data=04%7C01%7C%7C6ad295a23e714e45ee6408d9d385ec20%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C637773394480046611%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&sdata=MJz7jAjElS7848Jmj7Omd2VflJ8r%2FkI%2B1kfjqvfQc8c%3D&reserved=0> [luettu
> 6.1.2022]
>
>




_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply<https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http%3A%2F%2Flists.oulu.fi%2Fmailman%2Flistinfo%2Fpply&data=04%7C01%7C%7C6ad295a23e714e45ee6408d9d385ec20%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C637773394480202839%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&sdata=pcwpwLEt7RPpHB1xisfYwtMc2I%2FzGza7dLTaeWoRhA0%3D&reserved=0>

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply<https://emea01.safelinks.protection.outlook.com/?url=http%3A%2F%2Flists.oulu.fi%2Fmailman%2Flistinfo%2Fpply&data=04%7C01%7C%7C6ad295a23e714e45ee6408d9d385ec20%7C84df9e7fe9f640afb435aaaaaaaaaaaa%7C1%7C0%7C637773394480202839%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000&sdata=pcwpwLEt7RPpHB1xisfYwtMc2I%2FzGza7dLTaeWoRhA0%3D&reserved=0>

_______________________________________________
Pply mailing list
Pply at lists.oulu.fi<mailto:Pply at lists.oulu.fi>
http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/pply
-------------- seuraava osa --------------
HTML liite on poistettu...
URL: http://lists.oulu.fi/pipermail/pply/attachments/20220110/59825973/attachment-0001.html 


More information about the Pply mailing list